Around the world.

Sademetsien aluskasvillisuus on erittäin tiheähköä, jonka takia siellä on vaikeahko liikkua. Tiheä kasvillisuus kuitenkin takaa sen, että sieltä löytyy vaikka minkälaisia piilopaikkoja piiloutumista varten, jos jollakin on aivan hengenhätä. Piilopaikat ovat kuitenkin hevosille osaksi myös vaaraksi, sillä monenlaiset pedot pääsevät piiloutumaan niiden varjoon.

Around the world.

ViestiKirjoittaja Siuri » 12. Joulu 2010 22:27

[Sasu tänne arvon johtajattaren kera 8)]

Falcon

Joki haarautui. Olin seurannut sitä jo pitkään. Heikotti, jalkoja pakotti ja nälkä iski.
Esimmäinen risteys. Nyt oli päätettävissä ainoastaan, mistä lähtisin tätä Gamettea etsimään. Sademetsää jatkuisi varmaan pitkälti, sitä oli tähän mennessä ollut jo paljon, eikä loppua näkynyt.
”Gamette!” huusin kovaa. Metsä jäi kaikumaan, ja lähellä puissa pesivät linnut lehahtivat lentoon. Pysähdyin hetkeksi vain kuuntelemaan. Mistään ei kuulunut mitään, metsä rauhoittui nopeasti. Katsoin edessä lepäävää jokea, ehkä sen seuraaminen loppuisi tähän. Jostain pitäisi aloittaa, enkä tiedä, mitä johtaja tekisi joessa. Tai mistä sitä tietää, jos itse olisin johtaja, missä olisin? Merelin olin nähnyt kahdesti havumetsän tietämillä, olisiko täällä sellaista? Ei, en tiennyt. En tiedä edes, mitä täällä olisi, lampi, joki ja sademetsää nähtävästi ainakin.
Lyhyen pohdinnan jälkeen lähdin kulkemaan syvemmälle sademetsää, pois joen tuntumalta. Reippaasti matkaten ravissa lähdin melko tiheän metsän keskelle. Jos jostain löytyisi edes jonkinnäköinen polku, en usko, että johtaja päättää suunnistaa tällaisena päivänä keskellä metsää. Niin, ei sitä tiedä. Kyllä voi, mutten usko sitä.
”Gamette?” jaksoin yhä huutaa. Naurahdin kuitenkin perään, tältä siis tuntuu sanonta etsiä neulaa heinäsuovasta.
Jatkoin matkaani kirien ravia nopeammaksi, laukkaamaan en kuitenkaan viitsinyt, olin matkannut niin pitkään yhtä kyytiä. Metsä tuntui kasvavan kulkiessani poispäin joesta. Puut nousivat korkeammalle, puskat, kasvit.. Olo tuntui yhtä pieneltä kuin aluksi tänne tullessani. Kasvisto oli kuitenkin välissä hiljentänyt kasvuaan, mutta nyt se taas kasvoi ja pian olisi jo minua korkeampaa. Kuinka ikinä kukaan edes näkisi minua täältä, paikka on umpimetsää, hyvä jos edes näkisi eteens-..

Suuri lehtikasvi paljasti takanaan leveähkön ruohopolun. Kuinka kätevää, vain matka joelle.
Kävelin pusikon toiselle puolelle. Takanani näkyi suuri lehtipensas ja sen takana vielä suurempaa luontoa. Nyt seisoin kuitenkin ruohoisella polulla, ja taas oli päätettävä suunta. Vasen vai oikea. Huokaisin. Tähän asti kaikki päätökseni ovat osuneet oikeaan, en usko sattumaan enää. Nyt olisi vain luotettava vaistoonsa.
”Gamette!” huutelin paikoiltani. Mistään ei vieläkään mitään. Päätin valita vasempaan suuntaan kääntyvän tien, olinhan tullut suurinpiirtein oikealta päin. Uskoakseni tie vei etelään päin, koska.. En edes tiedä, oikealla puolellani oli länsi. Kyllä tämä tästä.
Lähdin kävelemään ruohoista tietä pitkin kohti etelää. Ympäristö ei näyttänyt muuttuvan yhtään, kuten ei ilmastokaan. Pian siirryin ravin kautta laukkaan. Mitä nopeammin löytäisin Gameten, sen nopeammin saisin viestin perille ja pääsisin takaisin. Viesti, tosiaan, se oli melkein jo päässyt unohtumaan.
Epäaito tunne valtasi minut taas. Kaikki yölliset tapahtumat, olivatkohan ne edes olleet totta, vai olinko vain nähnyt unta. Tämä uusi ympäristökin, kaikki vaikuttaa niin sekavalta ja epäaidolta.
Viimeksi muokannut Siuri päivämäärä 19. Joulu 2010 12:32, muokattu yhteensä 1 kerran
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Sasu » 15. Joulu 2010 21:57

Gamette

Päivä on rauhallinen, samoin mielialani. En ole vähään aikaan nähnyt yhtään hevosta, mutta ei se ei ihmetytä minua. Täällä on helppo kävellä toisten ohi huomaamatta. Vaikken sitä olekaan innokas myöntämään, olen ehkä jopa hieman sulkenut korvani ja silmäni ympäröivältä maailmalta, sillä haluaisin pitää kiinni tästä rauhallisesta hetkestä. Elämäni on tuntunut heittäneen kuperkeikkaa viimeaikoina, sen jälkeen tuli väsymys, mutta nyt elämä alkaa pikkuhiljaa palata raiteilleen. Jokin laululintu livertää pirteän sävelmän puiden joukossa, saaden minut nostamaan katseeni ylös. Taivasta ei juuri näy, mutta auringonvalo kuultaa puiden lehtien ja muun kasvillisuuden lävitse. Hiljaisuudesta ei voi puhua, mutta olen tottunut ainaiseen siritykseen ja sirkutukseen, eivätkä kaukaiset petojen ärjäisytkään enää jaksa hätkähdyttää minua niin paljon kuin ennen. Onneksi kotimatkani taannoisesta kokouksesta oli kulkenut suurimmaksi osaksi sademetsän kautta. Jo ylittäessäni metsäponien kapeaa tasankosiivua palatessani merenrannalta olin alkanut kaipaamaan puita ja kaikkia näitä ääniä ympärilleni. Sademetsä onnistuu aina minut tuntemaan oloni turvalliseksi, vaikka se saattaakin olla järjenvastaista.

Tämä turvallisuudentunne ei suostu rakoilemaan, vaikka olenkin kuulevinani huudon jostain edestäpäin. Sitä ei kuitenkaan kuulu uudelleen, vaikka olen pysähtynyt ja höristelen korviani. Juuri kun olen leimaamassa äänen mielikuvitukseni tuotteeksi, varmana siitä etten ollut edes kuullut mitään, korvani tavoittavat töminää. Hetken olen valmis uskomaan, melkein yritän uskoa kuulleeni vain jotain etäisiä kaikuja, mutta ääni vahvistuu. En voi kiistää sitä, joku laukkaa tähän suuntaan pitkin polkua jolla seison. Korvani kääntyvät uteliaasti eteenpäin, ja lähden askeltamaan reippaasti kohti laukkaajaa. Polku kääntyy, ja mutkan jälkeen edessä on pitkä suora, jolloin näen polulla kulkevan hevosen. Ensimmäinen ajatukseni on, että hänellä näyttää olevan kova kiire. Toinen mieleeni juolahtava seikka on se, ettei hän takuulla ole metsäponi. Lähestyvä kirjava on aivan liian iso ollakseen mikään poni, joten en oikein osaa kuvitella miten hän olisi eksynyt näin lounaaseen, tuskin lumihevosetkaan hakeutuvat näin etelään.

Sen sijaan että hämmentyisin toisen yllättävästä ilmestymisestä, pysähdyn jälleen polulle ja nostan pääni pystyyn.
"Anteeksi", huikkaan hieman kokeilevasti kirjavalle.
"Voinko auttaa jotenkin?" kysyn ja hymyilen. Olen kuitenkin sijoittunut polulle niin, ettei hän niin vain pääsisi ohitseni. Minua tosiaan kiinnostaa kuulla, mitä tämä vieras hevonen, ilmeisesti ori, tekee täällä, ja mihin hän kiiruhtaa. Jos hän on rajarikkuri joka on pakenemassa, niin ikävä juttu että hän sattui törmäämään minuun. Samassa mieleeni kuitenkin välähtää, että jos kuulin huudon, huutaja oli varmaan tämä hevonen. Rajarikkurit tuskin huutelevat ympäriinsä toitottaakseen sijaintiaan muille. Kallistan päätäni hieman kysyvästi ja odottavasti, mutten liikahda paikaltani senttiäkään.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Siuri » 19. Joulu 2010 12:52

Suuria puita ympärilläni ja paljon vihreää. Metsä oli kaunis ja ihme kyllä lämmin. Ainakin jäätikköön verrattuna, pieni pätkä siitä riitti hyvin minulle. Ehkä takaisintullessani voisin kiertää joen toista puolta ja sitten välttyisin kylmiltä keleiltä? Ehkä. Kunhan nyt ensin löytäisin Gameten.
”Gamette!” huusin vielä. Miksi juuri minut oli valittu tähän tehtävään? Olinko tosiaan ainut, joka sattui paikalle kuullessaan Merelin hirnunnan? Harva tosin liikuskelee yöllä keskellä havumetsää. Niin, minä liikuskelen. Ja harva lähtee keskellä yötä matkustamaan ripeästi lepäämättä toiselle paikalle. Ihmekös, kun alkaa jo väsyttää. Jalkoja pakottaa, lihaksia särkee.. Kuinka tekisi vain mieli pysähtyä ja jäädä maahan makaamaan. Mutta ei vielä. Ei todellakaan vielä.
Kaikesta särystä ja kivusta huolimatta jatkoin laukkaani eteenpäin. Hengitin raskaasti ja pärskähtelin sillion tällöin. Pitkä suora tuli eteeni. Sen päässä näkyi mutka, joka kääntäisi taas tietäni. Kohta kulkisin ympyrää ja olisin taas eksyksissä. Mahtavaa.
Polun päähän ilmestyi jotain. Tai ei jotain, vaan joku. Voikko pienehkö hevonen, jolla on tähti päässä ja sukat. Voisiko se olla..? Ei, en usko, en pysty uskomaan. Ei tämä voi käydä näin helposti. Minun on pakko erehtyä hevosesta!
Voikko tamma alkaa puhua. Kohteliaasti, mukavaan sävyyn.
”Hei”, saan tervehdittyä tätä, kunnes pääsen hevosenmitan päähän toisesta. Pysähdyn tamman eteen huohottaen ja nyökäten päätäni.
Merel oli minulle ennen lähtöäni sanonut, että pitäisi välttää vieraita. Mutta entäpä, jos tämä tosiaan on hevonen, jota etsin?
”Apu olisi kyllä tarpeen. Sattuisitteko tietämään, missä metsäponien johtajatar, Gamette, on?” kysyn. Koskaan en ole häntä nähnyt, mutta Merelin tuntomerkkien mukaan tämä kävisi samaksi hevoseksi loistavasti. Ja se sitä paitsi näyttää pitävän huolen siitä, etten pääse hänen ohitseen. Mikä ei tosin ole ihme, vieras hevonen mailla ei ole kovin iloinen yllätys. Tamma tuskin ilahtuisi enempää, jos kertoisin hänelle viestini.
Katsoin tamman ilmettä. Kuinka hän suhtautuisi, kun kuulisi Mystiquesta ja Jokerista. Ensimmäistä kertaa koko matkan aikana minusta tuntui, että haluaisin lopettaa matkantekoni tähän. Itse järkyttyisin, jos joku tulisi saaren toiselta laidalta kertomaan murhista ja tapahtumista, se olisi vain niin kamalaa ja liian tärkeää. Miksi minulle tämä suuri vastuu? Merel luottaa minuun, tämä on pakko saattaa loppuun.
”Minulla on kiireinen viesti hänelle”, jatkoin. Hymy oli kasvoiltani jo tiessään.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Sasu » 21. Joulu 2010 14:23

Korvani höristyvät uteliaasti, kun kirjava avaa suunsa ja yllättäen kysyykin minua. No jopas jotakin.
"Olet löytänyt etsimäsi. Olen Gamette", kerron hymyillen ja luon tarkkaavaisen silmäyksen suurempaan. Hymyni kuitenkin hiipuu kun hän kertoo asiansa. Kiireellinen viesti? Orin ilmeestä päätellen se ei taida olla mikään varsinainen ilosanoma. Kirjavan olemus saa minutkin tuntemaan oloni levottomaksi, katseeseeni ilmestyy huoli.
"Mikä hätänä?" kysyn katsoen orin vihertäviin silmiin. Äänensävyni on edelleen rauhallinen ja tasainen, mutta katseeni vaativa. En haluaisi olla pessimistinen, mutta tämä ei enteile lainkaan hyvää. Onko ori jonkun johtajan viestinviejä? Jos on, asia on varmasti hyvin tärkeä. Mutta eihän sen tarvitse tarkoittaa sitä, että uutiset olisivat välttämättä huonoja?

En onnistu vakuuttamaan itseäni. Tuntuu kuin polku olisi muuttunut kapeammaksi ja puut lähestyneet meitä jättäen vähemmän tilaa hengittää. Huomaamattani puren hampaitani yhteen, ja vaikka kuinka yritän itselleni vakuuttaa muuta, valmistaudun pahimpaan. Ei auta, että hoen päässäni kaiken olevan hyvin, kun se on niin ilmiselvä valhe. Sen verran pystyn kuitenkin tekemään, että kerään itseni ja onnistun näyttämään ulospäin tyyneltä, joskin tarkkaavaiselta. Suupieleni eivät suostu kääntymään ylöspäin, mutta hymyllä ei ollut muutenkaan sijaa tässä tilanteessa. Toivon vain, että kirjava kertoisi uutisensa pian, olivat ne sitten huonoja tai todella huonoja. Eikun siis hyviä tai huonoja.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Siuri » 21. Joulu 2010 17:03

Juuri kuten arvelinkin.
Hengitykseni oli raskas vielä matkan jäljiltä, mutta tämä paine lisäsi sitä myös. Oliko nyt aivan totta, että minun täytyy kertoa kaikki tälle Gametelle? Voih, muistankohan edes kaiken oleellisen.
”Viesti on ylänköhevosten johtajattareltani Mereliltä”, aloitin. Vilkaisin taakseni metsää varmistaakseni, ettei lähellä olisi ulkopuolisia. Kaikin puolin metsä vaikutti hiljaiselta. Kolme tärkeää asiaa oli sanottavana.
”Caraliassa on tapahtunut murhia, laumattomien alueilla”, sanoin madaltaen ääntäni. Tunsin valahtavani aivan valkoiseksi. Pidin tammaan koko ajan katsekontaktin. Minua pelotti hänen reagointinsa, mutta tämä ei ollut vielä ohi.
”Kaksi valkokasvoista hevosta nimeltään Jokeri ja M.. Mystiqué”, pidin lyhyen tauon.
”Jokeri.. Suuri hevonen”, hiljensin ääntäni katsoen sivuilleni, ”jonka epäillään olevan murhaaja.”
Huokaisin, pahin oli ohi. Tunsin taas alkavani täristä. Päivännäöllä tämä asia ei onneksi vaikuttanut niin kamalalta, kuin keskellä yötä.
”Mystiqué, herasilmäinen tamma, joka on valehdellut olevansa viestinviejä. Luultavasti siis Jokerin alaisuudessa”, hengähdin raskaasti. Kolmas asia?
”Kaikille johtajille on lähetetty tieto asiasta”, nyökkäsin syvään. Tehtäväni oli ohi; ainakin melkein. Paluumatka olisi vielä edessä.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Sasu » 31. Joulu 2010 12:32

Viesti on Mereliltä? Ori on siis ylänköhevonen. Höristän korviani tarkkaavaisesti, vaikka ilmeeni onkin vakava. Vielä vakavammaksi se valahtaa, kun kirjava jatkaa. Tuntuu kuin maa murenisi jalkojeni alta hiljakseen. Murhia? Ei. Ei voi olla, ei enää. Silmäni laajenevat, mutta olen menettänyt puhekykyni siinä määrin, etten edes yritä keskeyttää. Sen sijaan nyökkään hillitysti toisen kertoessa kaksi tärkeää nimeä. Jokeri, Mystiqué, kummallakin valkeat kasvot. Silmäni kaventuvat aavistuksen orin kertoessa, että nimenomaan tätä Jokeria epäillään murhasta. Suuri, valkokasvoinen hevonen.

Olen huomaavinani kirjavan tärisevän, mutta hänen kuvailunsa Mystiquésta vie huomioni täysin. Valehdellut? En tiedä pystynkö käsittämään tätä. Ori kertoo vielä, että muillekin on lähetetty sana ennen kuin hiljenee. Hetken kuuluvat vain sademetsän äänet, ja sitten henkäisen syvään ja hieman väräjävästi, painaen silmäni kiinni. Puhaltaessani ilmaa ulos avaan ne jälleen ja käännän korvani takakenosta eteenpäin.
"Onko heillä joitain muita tuntomerkkejä?" kysyn kirjavalta. Ei sillä, että tietäisin mitä tehdä jos jompikumpi heistä kävelisi vastaani. Mutta olisihan se hyvä tietää, ja vielä toistaiseksi pystyn pitämään itseni koossa. Nyt kun ori on läsnä, en voi antaa tunteille liiaksi valtaa. Niinpä tarkastelen toista ilmeettömänä, mutta kireän oloisena. Eihän tällaista pitänyt enää tapahtua, vai mitä? Ei enää, kun...
"Kiitos, kun välitit viestin", lausahdan lyhyesti ja hymyilen hauraasti sanojeni vahvistukseksi. Viesti on kaikkea muuta kuin mieluinen, mutta eihän se kirjavan vika ole. Minusta tuntuu, että olisi parasta vetäytyä hetkeksi yksinäisyyteen tasoittamaan tunteitaan.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Siuri » 31. Joulu 2010 14:32

Katsoin tammaa lopettaessani puheen. Kyllä, aivan kuten arvelinkin. Reagointi oli, mitä kuvittelin. Enkä tietenkään ihmettele, olihan asia tullut täysin puun takaa.
”Ei, tässä on kaikki, mitä minulle kerrottiin”; vastaan kohteliaasti Gameten kysymykseen nyökäten. Kyllä, kaikki kolme asiaa. Toivottavasti muistin kaikki.
”Ei tämä mitään, tein vaan mitä pyydettiin”, jatkoin hymyillen tammalle.
”Minulla olisi kyllä pieni vastapyyntö..”, aloitan nopeasti.
”Matkani on ollut pitkä tänne asti, enkä ole levännyt kunnolla. Pistättekö pahaksenne, jos jään ihan vain muutamaksi tunniksi lepäämään alueillenne?” kysyin hieman nolona. Kyllä, olen isokokoinen, mutten ole levännyt muutamaan päivään. Ylänköhevosten maillekin olisi vielä paluumatka edessä.
”Minun on nimittäin kiirehdittävä vielä takaisin viemään Merelille sanoma, että olen käynyt tuomassa sinulle viestiä.”

Jalkojani särki ja poltteli, mutta se ei näkynyt ulospäin. Pystyin pitämään kaiken sisälläni. Lihaksia pakotti edelleen, mutta nämä olivat nyt pieniä vaivoja siihen verrattuna, mitä asiaa vien eteenpäin. En vaan voi vieläkään itse uskoa. Muistaakseni Merel kertoi liittyessäni siitä mafiasta, voisiko se olla tämän takana? Ei, ehkäpä asia ei kuulu minulle. Teen vain, mitä parhaaksi näen. Nytkin olisin voinut olla lähtemättä koko matkalle, mutta siihen en suostuisi. Tärkeä asia oli kuitenkin kerrottavana, en olisi voinut pettää Mereliä sillä tavalla. Saatika koko Caraliaa. Niin, miten kävisikään, jos metsäponit eivät tietäisi asiasta, olisivat pian vahingossa jonkun hullun murhaajan kynsissä. Ja sitähän en haluaisi!
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Sasu » 03. Tammi 2011 23:31

Nyökkään hieman haparoiden orin ilmoittaessa, ettei kerrottavaa olisi enempää. Kun kirjava hymyilee minulle, pakottaudun hymyilemään takaisin, ja yritän kovasti pitää hymyä yllä kun hän jatkaa melkein heti puhettaan. Kun ori on selittänyt pyyntönsä, minä vain tuijotan tätä hetken lasittunein silmin, ennen kuin tajuan vastata.
"Lepää toki rauhassa!" kiiruhdan sanomaan ja nyökyttelen reippaasti selvittääkseni pääni.
"Kyllä, tietenkin saat levätä täällä. Enhän minä sinua voi niin vain pois ajaa, kun teit näin pitkän matkankin", totean jo varmemmin.
"Mutta minullakin olisi vielä kysyttävää", sanon ennen kuin toinen ehtii tekemään lähtöä.
"Mikä nimesi on?" kysyn kirjavalta. Muut asiat olivat vielä hetki sitten vieneet huomioni, mutta kyllähän minä nyt kirjavan nimen haluaisin tietää, etenkin jos tämä on ylänköläisten virallinen sanansaattaja.

Tämän jälkeen minulla ei enää olekaan paljon muuta sanottavaa.
"Voit rauhassa levätä täällä jonkin aikaa, ja jos joku tulee kyselemään, kerrot vain että sinulla on minun lupani", kehotan oria ja yritän pitää ajatukseni vielä hetkisen tiukasti nykyhetkessä.
"Jos suot anteeksi, niin minä lähden tästä jatkamaan matkaani. Toivottavasti tapaamme seuraavan kerran iloisemmissa merkeissä", hyvästelen kirjavan, nyökkään vielä hymyillen ja astun sitten tämän ohitse. Lähden kulkemaan pitkin polkua, toivoakseni määrätietoisen näköisesti, vaikka todellisuudessa minulla ei ole aavistustakaan siitä mihin olen menossa tai mitä aion tehdä. Päällimmäinen ajatukseni on olla vähän aikaa yksin, joten poikkean hyvin pian suurelta polulta pienemmälle. Mihin maailma on oikein menossa?

Gamette poistuu.

[Kiitoksia pelistä! ^^]
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Around the world.

ViestiKirjoittaja Siuri » 03. Tammi 2011 23:51

Katson tammaa miettien, pohtiiko hän kysymystäni vai jotain muuta. Kääntelen hieman päätäni odotellessani vastausta. Pian saan toivomani vastauksen.
”Kiitos, lupaan lähteä takaisin heti levättyäni, edes hetken”, vastaan.
”Nimeni? Oih, anteeksi, olen pahoillani”, sanoin ja laskin pääni taas maata kohti. Kuinka typerä olin, en edes muistanut esittäytyä?
”Olen Faramir”, vastaan varmana. Jätän lempinimeni kuitenkin syystä tai toisesta mainitsematta.

”Selvä”, vastaan tammalle vielä varmistaessaan lupansa.
”Samaa toivon itsekin. Kamalia nämä tällaiset tapaukset, mutta meidän paranee vain pysytellä poissa vaarallisilta alueilta ja pitää huolta toinen toisistamme”, vastasin vakavasti, silti rennosti. En oikein tiennyt, miten käyttäytyä.
”Nähdään”, totean vielä tammalle ja jään katsomaan, kun tämä kävelee ohitseni. Odotan hetken, että tamma on poissa näkyvistä. Sitten laskeudun maahan keskelle polkua ja painan pääni jalkojeni päälle.
Jalkoja ramaisee. Väsyttää ja paikat ovat jumissa. Siltikään olo ei ole kovin huono, ympäri metsää kuuluu iloista linnun sirkutusta.
Painoin silmäni kiinni ja annoin väsymyksen vallata itseni.

Falcon poistuu.

[Kiitän! (:]
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere


Paluu Sademetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron