Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina [yksinpeli]

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

Nouset kyytiin kerran, oot kyydissä aina [yksinpeli]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Huhti 2012 23:42

FAJER

Woosh.
Woosh.
Woosh.
Woooooooossshhh.

Kylmät mainingit nuolevat jalkojani. Pää selkenee hitaasti...
No, ainakaan en ollut hukkunut. Tosin eihän tämä ollut ensimmäinen kerta.
Yskäisen merivettä keuhkojeni pohjasta saakka. No, eipä se näköjään liian kaukanakaan ollut, hukkuminen siis..
Lokit nauravat yläpuolellani pilkallisesti.

Hengitän kerran syvään, kahdesti, kolmesti, ennen kuin viitsin ajatella sen kummemmin mitään. Voimia se oli ainakin vienyt, joten minun olisi parasta olla päätynyt kotiin, sillä en hemmetissä ihan heti hyppäisi taas uudelleen aaltojen vietäväksi. Oli sen verran läheltä liipannut tällä kertaa.
Yskin hieman lisää. Vettä, vettä, vettä, olinpahan näköjään saanut sitä aimo kulauksen.
No, missäs sitä ollaan?

Henkäisen syvään ja raotan silmiäni. Aaaaau, päivänvalo tuntuu ihan naurettavan kivuliaalta kaikessa kirkkaudessaan. Silmät takaisin kiinni vaan..
Ja uusi yritys.
Kappas vaan, nyt ei tunnu enää niin pahalta. Sininen taivas, muutama ohuen ohut pilviverho. Kaksi edelleen pilkkaavalla äänellä nauravaa lokkia. Olinko minä nyt noin huvittava?

Tarkasti liikkeitäni harkiten saan noustua ylös. Ravistelen hiekkaa turkistani ja heilautan kevyellä päänliikkellä otsaharjakseni pois tieltä.
Ilmeeni muuttuu hitaasti kummastuneeksi kun katson ympärilleni...
Käännyn katsomaan merelle päin, sitten vilkaisen ihan varovaisesti taakseni, missä kohti maa avartuu vähitellen aavikoksi. Ihan varoen, uskomatta silmiäni.
Mutta tuo suuri kivenlohkare tuossa...
Ja entä tuo pieni kuollut kelopuu tuossa.


Ei
voi
olla
totta.



Rupean pyörimään typertyneenä ympäri ja ympäri, ja alan tunnistaa yhä lisää tuttuja asioita jostain kaukaa menneestä.
Ei voi olla.
Ei voi.
Miksi helvetissä?

...Olen Caraliassa.
"Voi saatanan saatana!"

Että näin sitten.
Kiitokset kohtalolle.
Kiitos ihan helvetisti.
kujakettu
 

Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron