Pilkun jälkeen hukattu

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 12. Tammi 2014 16:12

Toinen tarrasi kiinni sanoihini ja minä halusin hetken vain irvistää, mutta pidättelin hymyä kasvoillani. "En välttämättä", hymähdin lempeään sävyyn, vilkaisten oria hetken verran silmiin. Ei minua kiinnostanut keskustella menneisyydestäni jokaisen ventovieraan kanssa. Ja sitä paitsi, se korvensi edelleen kyllin kovasti, joten mielenkiintoa aiheeseen ei sinänsä ollut.
"Se ei.. ole kovin mukava kertomus." Jatkoin hetken emmittyäni ja kohautin sitten lapojani välinpitämättömästi.

"Haluaisitko liikkua jonnekin?" Vaihdoin aihetta sulavasti, huomioiden orin jaksamisen toki siinä samalla. "Tällä saarella on paljon nähtävää ja merimatkan jälkeen olisi ihan hyvä verrytellä jäseniä." Lisäsin vielä perään. Toki voisin lähteäkin, jos Calcifer niin haluaisi, mutta jotenkin minusta tuntui, että jokin seura voisi tuntua ihan mukavalta. Ainakin olin itse ollut täysin hukassa rantauduttuani, ei vieressä ollut ollut ketään, joka olisi kertonut minulle missä ihmeessä olin ja mihin sitten pitäisi mennä.

Liikautin korviani kevyesti taas eteenpäin, ne olivat päässeet jossain vaiheessa livahtamaan hieman epävarmaan takakenoon. En oikein vieläkään tiennyt, viihdyinkö mustan seurassa vai en. Olihan hän kohtelias ja pidättäytyi varmasti kysymästä useita tärkeitä asioita ihan vain siitä syystä, etten ehkä vaikuttanut kovin tietorikkaalta, mutta silti.
Kai parempi näin, kuin olla yksin.

[kyllä se siitä vielä ^^ minäki oon edelleen ihan hukassa tämän kanssa..]
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 13. Tammi 2014 07:36

Lempeä hymähdys kertoo Calciferille heti, että hän oli tulkinnut tammaa väärin. Replica ei mielinyt puhua menneisyydestään, minkä ori pystyi hyväksymään täysin. Hän ei halunnut vaivata rautiasta enempää joten päätti jättää kysymykset vähemmälle. Tavallansa ori tuntui hieman vaivautuneen nuorukaisen seurassa sillä hänestä vähän tuntui ettei saanut toisesta oikein mitään irti, mutta ei silti uskaltanut mennä syvemmille vesille kalastelemaan. Pieni jatke tamman aiemmille sanoille saa Calciferin vain nyökkäämään ja näyttämään ymmärtämäistä hymyä. Pieni huoli toisesta lähti kyllä kytemään, mutta musta todella päätti pidättäytyä päätöksessään eikä lähtenyt utelemaan. Ei hän halunnut antaa itsestään töykeää kuvaa tai ajaa Replicaa pois.

Ehdotus liikkumisesta selvästi keventää orin oloa, hän ei tunne itseään enää niin vaivautuneeksi, enemmänkin jollain tapaa tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Tamma ei siis tahtonut häntä vain pois luotaan, mikä osaltansa oli myös ilahduttavaa.
"Kuulostaa hyvältä ja sopii minulle mainiosti," espanjalainen lausuu pehmeästi ja katsahtaa hieman ympärillensä. Kävelisivätkö he rannanvierttä vai luikahtaisivatko sisämaahan. Calcifer ainakin mieli tutustua Caraliaan paremmin, mutta tuskin vastustelisi rantakävelyäkään.
"Tunnet tätä paikkaa ainakin enemmän kuin minä joten haluat varmaan valita suunnan?" musta tiedusteli korviaan pienesti käännellen.

Saari todella taisi olla kookas mikäli sisällytti sisälleen peräti kuusi laumaa. Nähtävää siis eittämättä olisi paljon, joka tarkoitti siis sitä, että etsintä pinta-alaakin olisi hurja määrä. Musta ei kuitenkaan vieläkään pyörtänyt päätöstään etsiä Sandi.

» Miten tällässet perusmukavat jampat onkin näin vaikeita. Ärrrh. Dx Calciferin tekeminen näin kivaksi tais olla itsemurha.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 13. Tammi 2014 19:25

Toinen ei kommentoinut mitenkään siihen, etten halunnut puhua aiheesta. Jaa-a.. Olisin luullut, ettei olisi noin vain purematta niellyt. Noh, parempi näin.
Hän oli jälleen aika kauan hiljaa, kunnes esitti ajatuksensa ilmoille suunnan valitsemisesta. En minä nyt tiedä, tiesinkö hirveästi enempää kuin hänkään, mutta ainakin voisin viedä orin pois näitä alueita koristamasta.
"Noh, haluatko jonkin muun lauman alueelle? Voin viedä sinut pois täältä."
Täällä iso musta hevonen erottui kuin noh, musta hevonen aavikolta. Tosiaan. Olisi parempi kun hän häipyisi heti ja jättäisi minut esittämään omia leikkejäni tänne siitä, etten ollut totaalisen hukassa.

"Voimme mennä aluksi sisämaahan päin, saat ruokaa ja vettä siinä samalla." Hymähdin ja asennoiduin jo valmiiksi lähtemään pois merenrannalta. Katsahdin kuitenkin vielä kerran Calciferiin, ennen kuin lähdin astelemaan merenrannan läpi kohti edessä siintävää aavikkoa. Ajattelin kyllä kääntyä metsään päin, ennen kuin edes tapaisimme kunnon dyynejä, niissä tarpominen oli nimittäin rasittavaa.

Varmistin, että ori seurasi matkassa ja siirsin kulkuni kohden lähintä metsää. Siellä olisimme ainakin suojassa tuulelta, sateelta ja kaikelta millä joku päättäisi meitä tuolta yläkerrasta paiskoa.

[Nyt tulee lyhyttä. Argh.]
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 15. Tammi 2014 16:13

Replica tarjoutui entistä ystävällisemmäksi ja sanoi, että voisi viedä minut sisämaahan, mahdollisesti jonkun toisen lauman aluueelle. Ainakin vesi ja ruoka kuulostivat lupaavilta.
Emmin silti hiukan. Ainekaan mihinkään laumaan liittyminen ei houkutellut, mutta kaipa sitä voisi muuten vain kierellä ja tutkiskella paikkoja. Minähän olin kokopuolin vain etsintä reissulla.

Nyökkäsin tomerasti hyväksyntänä. Rautiaan lähtiessä kävelemään kaarsin itseni tämän vierelle asettautuen pienen välimatkan päähän kulkemaan. Herrasmies olin henkeen ja vereen enkä kehtaisi noin vain iholle asti kulkea. Replica takuulla arvostaisi omaa hengitystilaa.
"Ovathan kaikki laumat suopeita?" minun oli pakko kysyä sillä ajatus oli jo hetken vaivannut päätäni. Jos niin olisi en tiedä olisiko meidän viisainta vain mennä hyppimään toisten alueille.
"Vai odottaako meitä potkurikas vastaanotto?" lisäsin vielä lyhyen naurahduksen kera. Hevoset olivat hevosia, mutta en mielisi ottaa väsyneeseen kehooni yhtään ylimääräistä potkua. Paikkoja kolotti vieläkin enkä varmasti jaksaisi juostakaan kovin pitkän aikaa karkuun.

"Olet muuten kovin ystävällinen, kun näytät minulle vähän paikkoja," pakko kai sekin oli jossain vaiheessa ääneen sanoa. Ääneni lipui nopeasti kiitollisuuteen huulteni kiertyessä pienesti hymyyn.
"Minua harvoin on kohdeltu yhtä mukavasti," lisäsin vielä ja käänsi katsettani tammaan.

» ROAR. Suutun, kun oot Calcifer näin hankala pelattava.. Oot kai kaikin tavoin mun oman luontoni vastainen tai jotain.. Hyr. Lyhyttä täältäkin.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 16. Tammi 2014 13:33

Calciferin kysymys sai minut hymähtämään pehmeästi. Odotin vielä, että hän jatkoi, ennen kuin mietin vastausta kysymykseen.
"No, olet vastarantautunut, on ymmärrettävää, ettet tiedä rajoista tuon taivaallista", vastasin rauhalliseen sävyyn. Hänen naurahduksensa oli kuitenkin jättänyt minut hieman epävarmaksi. Mitähän tuohon sanoisi?
"En.. en usko. Yleensä rajavartija käännyttää puhumalla", koin sitten hyväksi sanoa. Ainakin siltä oli vaikuttanut, koviin otteisiin turvauduttiin vasta kun toinen ei enää kuunnellut puhetta.

Hän seurasi kiltisti vierelläni kuin koiranpentu, vaikken minäkään ollut edes ihan varma suunnasta. Astelin kuitenkin mahdollisimman varmoin askelin eteenpäin, toivoen näyttäväni edes siltä, että tiesin mitä olin tekemässä.
Höristetyt korvani kuulivat hänen sanansa ja käänsinkin toista korvaani enemmän hänen suuntaansa.
"Äh, älähän nyt", totesin sitten hieman punehtuneena. En minä ollut kovin tottunut kiitoksiin ja kehuihin. Tein vain sen, mitä olin toivonut minulle tehtävän, kun itse rantauduin.
"Ei minuakaan." Hymähdin sitten välinpitämättömästi, lapojani kohauttaen. Ei se ollut aina niin yksinkertaista. "Sitä vain tekee, mitä toivoo itselleen tehtävän."

Sanoin hieman empien, vilkaisten oria silmäkulmastani. Käänsin kuitenkin pian katseeni pois toisesta ja korjasin menosuuntaamme hivenen enemmän vasempaan. Päätyisimme tällä menolla sisämaahan vasta aamun pikkutunneilla, mutta välikö tuolla nyt sitten.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 17. Tammi 2014 23:03

Vastarantaunut. Ehkä Replica oli oikeassa, että hänen huolensa oli melko aiheeton. Eihän hän tosiaan voinut tietää Caraliassa vallitsevista säännöistä tai kulttuurista, kun oli vasta hetkittäin löytänyt itsensä rannalta.
"Luotan sanaasi," oli Calciferin myöntyvä sanahdus, kun tamma vakuutteli rajavartioiden luottavan puhumiseen. Rajavartiat kuulostivat kyllä mustan korviin hyvin virallisilta. Täälläkö tosiaan siis partioitiin alueita ihan vartioiden voimin. Calciferista se oli hieman kummastuttavaa, espanjassa laumarajoja ei ollut ja kaikki kulkivat suurina joukkoina ristiin rastiin. No vieraalla maalla, maan tavoilla.

Ruskean vierellä oli Calciferista helppo kulkea, orin oli helppo sovittaa omat askeleensa tamman vauhtiin ja orista oli ilahduttavaa ettai Replica väsyttänyt häntä yhtään sen nopeammalla kävely vauhdilla. Täysiverisen piirteistä päätellen rautiaasta kyllä löytyisi vauhtia tarpeen niin ilmoittaessa.
Ori ei voi olla hymyilemättä pilkkuturpaisen vähättelylle. Tämä ei tosiaan ollut tainnut kuulla kiitosta tekemisistään turhan usein. Ainakin tamman seuraavat vastaukset tuntuvat vahvistavan ajatusta siitä, että Replica olisi ansainnut menneinä aikoina parempaakin kohtelua. Calcifer ei ollut ihan varma miten voisi hyvittää tämän, mutta jos tilaisuus vastapalvelukselle tarjoutuisi tekisi ori sen ilomielin.
"Minusta on kunnioitettavaa ajatella noin, toimin itsekin pää pohjin samoin, vaatimattomuuteni kuitenkin usein torjuu vastapalvelukset," Calcifer totesi huvittuneena hymähtäen.
"En ole kiitoksien perään, minulle muiden hyvin vointi on paras vastalahja," ori lisäsi vielä katsettaan menosuunnassa säilyttäen ja rohkeaa hymyä turvallaan kannatellen.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 20. Tammi 2014 17:33

Calcifer vastasi myöntävästi sanoihini, saaden minut hymyilemään pienesti. Niin, ainakin minut oli otettu vastaan ihan hyvin vuoristoponien mailla, vaikka olinkin pölähtänyt vuoristoon ihan noinvain.
Ori käveli rauhalliseen tahtiin, ei yrittänyt kiriä ohitseni, eikä jäänyt jälkeenkään. Ehkä hänellä oli paremmat voimat kuin olin arvannutkaan, tosin pidin tarkoituksella vauhdin varsin hitaana. Enhän tietenkään halunnut kuluttaa hänen vähäisiä voimavarojaan loppuun pelkällä paikan vaihtamisella.

Pian kuulin hänen jälleen jatkavan keskustelua, joten siirsin katseeni kuuliaisesti häneen. Pidin kuitenkin silmällä myös maastoa siinä sivussa, sehän olisikin hienoa, kun onnistuisin eksyttämään meidät molemmat tänne jonnekin.
Mustan sanat saivat minut hymähtämään. En minä nyt niinkään kunnioitettavasta tiennyt, olin oppinut vain elämään niin. Hetken kuluttua ori vielä jatkoi, enkä minä osannut oikein vastata mitään. Mitä tuohonkaan voisi enää sanoa? Tyydyin vain toteamaan; "Ymmärrän." Ja jatkoin taas matkaani entiseen malliin.

Annoin hiljaisuuden laskeutua päällemme, minulla ei ollut enää mitään sanottavaa. Etsin katseellani ympäristöstä jotain syötävää, mutta aavikon reunaa näkyi silmänkantamattomiin. Siirsin menosuuntaamme taas hieman vasemmalle, koska vuoristojen juurella kulkisi joki ja siellä olisi varmasti myös pieniä metsärykelmiä.
"Kohta voimme pysähtyä juomaan ja syömään jotain", totesin orille, astellen rauhalliseen tahtiini eteenpäin.
En vain ollut ihan varma kaikesta, mutta kyllä tämä tästä. Ei hätää.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 22. Tammi 2014 08:52

Matka jatkuu hiljaisuudessa. Calcifer ei valita vaan astelee kuuliaisesti Replican vierellä tämän suuntavalintoja nöyrästi myötäillen. Hän luotti tammaan ja siihen, että osaisi kyllä kulkea tällä aavikolla. Vasta tovin kuluttua alkaa musta hieman huolestua. Maisemat olivat pysyneet jo aikansa pitkälti samannäköisinä. Kyllä ori tiesi, että he kulkivat aavikolla ja näkymät olivat pitkälti hiekkaiset, mutta ei voinut jostain syystä välttyä huolen sekaisilta ajatuksilta.

Samassa rautias toteaa heidän voivan pysähtyä pian mikä hämmentää mustaa vielä lisää. Hän ei nähnyt ruuasta vähäisintäkään vilahdusta, edes meri ei enää tuoksunut kuin hailakasti.
"En tarkoita olla epäkohtelias, mutta kai olet varma, että tämä on oikea suunta?" ori ei malta enää ajatuksiaan vaan hänen on pakko esittää kysymys ääneen. Katse kääntyy hieman varoen tamman suuntaan kuin peläten tämän reaktiota. Tuskin Replica kauheasti suuttuisi, mutta yksinään vieraalle aavikolle jääminen olisi orille kuin painajainen. Hän ei kerta kaikkiaan uskoisi selviävänsä täällä viikkoakaan yksin. Maan karu vaikutelma tuntui imevän hetkessä kaiken elämänhalun kaikesta elävästä.
"Voit kyllä myöntää minulle jos et ole varma," Calcifer lausui vielä kaiken varalta. Musta oli sanonut luottavansa Replicaan jolloin epäilemättä tamman olisi vaikea myöntää erheensä. Ori kuitenkin tavallansa vaati tietää totuuden, että voisi myös itse osallistua tehtävään 'pelastautukaa aavikolta'. Ei hän voisi olla rautiaalle vihainen, ei todellakaan. Hänhän oli tehnyt parhaansa ja ollut tähän asti todella ystävällinen ja avulias, sellainen oli hyvin korvaamatonta.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 25. Tammi 2014 17:45

Huomasin pian, etten ehkä ollut peitellyt levottomuuttani niin hyvin, kuin olin toivonut. Calcifer nimittäin pian kyseenalaisti puheeni ja minä vilkaisin häntä, peitettyäni ensin epävarmuuteni tiukasti kilpeni taakse. Hänen kysymyksensä oli kieltämättä erittäin aiheellinen.
"Olen", hymyni oli varma. Orin sanat kuitenkin saivat korvani kääntymään hieman taakse. En tietenkään voisi olla täysin varma, mutta käänsin taas kulkusuuntaamme hieman vasempaan.

Ei kulunut kuitenkaan kauaakaan, kun hiekkadyynin laille päästyämme maisema tuki teoriaani. Edessäpäin oli korkea vuoristo ja sen alapuolella alkoi vihertää, sekä näkyi pieneksi kutistuneita puita. Haistelin ilmaa, tuntien sen kuivuuden keuhkoissani, sekä häivähdyksen vedestä.
"Tuolla, vuoren juurella, on joki", totesin sitten, lähtien laskeutumaan varovasti dyyniä pitkin. Olisimme toki voineet mennä merenrantaa pitkin ja törmätä suoraan vuoristoon, mutta minusta tämä oli tuntunut paremmalta vaihtoehdolta.

Tietenkin liikkuva hiekka oli vaarallisempaa ja raskaampi kävellä, mutta merenrannalla olisi ollut jatkuvasti kova tuuli ja kylmempää kuin täällä. Musta olisi varmasti kylmettynyt seisaalleen ja sitä minä en todellakaan halunnut.
Käveltyämme vielä jonkinaikaa aloin erottaa paremmin puiden koon ja näinkin jopa joen, joka mutkitteli puiden välistä. Vilkaisin Calciferia pieni hymy huulillani kareillen.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 28. Tammi 2014 01:31

Kärsivällisesti Calcifer odotti kuulevansa tamman myöntävän vastauksen, mutta sen sijaan tämä ilmoitti kirkkain silmin, että tiesi minne he olivat menossa. Orin kasvoille levisi helpottunut hymy ja tämä nyökkäsi hyväksyvästi.
"Ehdin ehkä jo hieman huolestua," mustan oli pakko myöntää pieni huvittuneisuus äänessään. Ori oli kuitenkin nyt tyytyväinen ja uskalsi varmemmin luottaa Replican sanaan ja kaarsi tämän mukana jälleen vasempaan.

Maisemat tekivät yllättävän positiivisen muutoksen, kun pienen hiekkakummun päältä pystyi näkemään vuoristoa. Calcifer vilkaisi hyvillään Replicaan ja lähti sitten tämän vierellä laskeutumaan alas dyyniä pitkin. Hiekka oli pehmeää ja välillä se jopa meinasi liukua kokonaan orin kavioiden alta saaden tämän ottamaan hieman hapuilevia askelia.
Laskeutumisesta kuitenkin selvittiin pystyssä ja pian edessäpäin oli erotettavissa kirkas joki. Jälleen merkillisen hymyn täytteinen katse kävi tammassa, samalla kun ori otti rohkeita askelia jokea kohden.
"Taisin epäillä ihan suotta," ori sanoi aavistuksen nolona ja toivoi Replican ymmärtävän häntä. Mustalla, kun oli vähän liiankin paha tapa murehtia ja ajatella asioita liiankin kanssa.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30. Tammi 2014 12:32

Toisen huvittunut sävy sai minut naurahtamaan pehmeästi. "Ymmärrän sen täysin", totesin nyökäten ja keskityin jälleen pysyttelemään paremmin pystyssä. Pian ori kuitenkin myönsi, että taisi epäillä suotta. Näytti vähän häpeävänkin, joten minä uskaltauduin koskettamaan lempeästi hänen kaulaansa turvallani. "Ei se haittaa", vastasin ystävällisesti hymyillen. "Olisin minäkin epäillyt itseäni sinun asemassasi." Totesin sitten ja kohotin pääni normaaliin asentoonsa, jäntevä kaula kauniilla kaarella.

Joelle oli matkaa suurinpiirtein kaksikymmentä hevosenmittaa ja ilokseni sain huomata, ettei se ollut jäätynyt. Talvi oli tullut myöhään ja pakkaset olivat olleet kovia, mutta joen virtaus oli ilmeisesti ollut vielä kovempi.
Otin viimeiset askeleet ja laskin hyvillä mielin turpani veteen, juoden muutaman kulauksen. Katsahdin Calciferiin, mittaillen tuota katseellani.
Toinen näytti voivan kohtuullisen hyvin, kaipa käveleminen oli sitten palauttanut hieman voimia hänen lihaksiinsa, joita näytti olevankin ihan mukavasti.

Nostin pääni vedestä ja jäin tarkastelemaan ympäristöä. Täällä oli aika hiljaista, elonmerkkejä ei sinänsä ollut. Ja näin aamuyöstä olisikin vähän erikoista, jos täällä olisi hirveä härdelli koko ajan. Saimme olla aivan rauhassa ja varmaan nukkuakin.
"Meidän täytyy ylittää joki päästäksemme tuonne, missä on puita", sanoin pian hiljaisella sävyllä ja nyökkäsin puiden suuntaan.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 02. Helmi 2014 00:36

Mustan kiitolliselle hymylle ei näkynyt loppua ja tamman ystävällinen kosketus lempein sanoin vain tuntui vahvistavan sitä. Pieni naurahdus livahti Calciferin huulilta Replican sanoja kuunnellessa. Reippaana ori seurasi täysiveristä joelle. Kirkas joki todella houkutteli juomaan, mutta musta pysytteli hyvissä tavoissa viimeiseen asti ja taivutti kaulansa liikkuvaa peilipintaa kohden vasta Replican jälkeen. Kylmä vesi tuntui uskomattoman hyvältä pitkän merireissun ja kävelyn jälkeen, tarjoili aimo annoksen uutta virtaa Calciferiin. Ori hörppi vettä vielä hieman kylläisyytensä jälkeen tietäen, että voisi mennä tovi tai toinen ennenkuin yhtä maukasta vettä olisi tarjolla.
Replican toteava ääni sai orin nostamaan viimein turpansa irti joesta ja kääntymään katsomaan tammasta tämän osoittamaan suuntaan. Ori nyökkäsi hyväksyen. Kyllä he tästä ylitse pääsisivät. Viileä vesi varmasti poistaisi pieneltä osin liikkumisesta aiheutunutta kolotusta.

Ori uskoi, että kohta jolla he seisoivat oli sopiva paikka ylittää joki joten rohkein mielin musta laskeutui jokeen. Sen viileys ei yllättänyt, mutta liian pitkäksi aikaa ei siihen tohtinut jäädä seisoskelemaan. Calcifer taivutti päänsä Replicaa kohden kuin varmistaakseen, että tamma tulisi hänen kanssaan samaa matkaa, ori tahtoi heidän menevä yhtä tahtia jotta mahdollisilta tapaturmilta vältyttäisiin.
"Vähän vilpoista," ruskasilmän oli pakko todeta pienesti toista takajalkaansa vedestä nostaen.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 02. Helmi 2014 14:54

Calcifer tuli juomaan vasta jälkeeni, mikä hymyilytti minua hetken aikaa. Tuollaista kohteliaisuutta en ollutkaan kokenut lähes koskaan, hän tuntui pitävän kiinni omista säännöistään loppuun asti. Tuntuihan se ihan mukavalta kieltämättä, en ollut ihan niin arvoton kuin minun oli annettu ymmärtää.

Hän nostikin piakkoin päänsä vedestä, juotuaan ensin ahnaasti. Toinen tosiaan taisi olla veden tarpeessa. Ori nyökkäsi ehdotukselleni ja laskeutui rohkeasti veteen, sitten minua vilkaisten. Kuulemma hieman vilpoista. Huuliltani livahti pieni naurahdus, vaikka minua hirvitti jo valmiiksi ohuen karvani puolesta. En kuitenkaan viitsinyt jäädä neiteilemään vaan astuin orin perässä veteen, tuon vierelle astellen. Värisin koko kehollani, mutten antanut sen haitata.

"Niinpä kieltämättä on", irvistin hieman ja lähdin astelemaan eteenpäin, oria tiukasti silmällä pitäen. Onneksi pohja oli melko hyvä kävellä, muutama pieni irtokivi siellä täällä, mutta siihenpä se periaatteessa jäikin. Vastarannallekaan ei ollut matkaa kuin vajaa viitisen hevosenmittaa, joten matka taittui varsin mukavasti, varsinkin kun veden kylmyyteen tottui.

Nousin penkereelle takajaloillani ponnistaen ja rannalle kunnolla päästyäni ravistelin itseni kuivaksi. Onneksi ei tuullut, se ei tosiaankaan olisi tuntunut mukavalle märkään karvaan, joka ylsi puoliväliin kylkeäni. Hyh.
Katsoin takaisin Calciferiin varmistaen, että hän pääsisi turvallisesti ylös joesta.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Wohweli » 12. Helmi 2014 04:00

Calcifer ei ollut aivan varma missä vaiheessa oli todella rentoutunut, mutta nyt hän tiesi tuntea olonsa todella hyväksi. Ehkä tamman seuralla oli vain rauhoittava vaikutus tai sitten ori vain alkoi viimein saada omaa päätänsä selvemmälle polulle, pelkkä Sandista huolehtiminen oli kaiketi saanut hänet vain todella herkäksi ja sekavaksi, kaipa sellainenkin oli ihan normaalia tälläisissä tapauksissa.
Maltillisesti musta odotti, että Replicakin uskaltautuisi veteen samalla toivoen itse tottuvansa viileyteen. Olihan meren hyytävä kylmyys aivan eri luokkaa kuin joen, mutta kävelyn tuottaman lämmön myötä osasi joki jälleen nipistellä. Tamma laskeutuu Calciferin vierelle ja ori katsoo tähän hyväntuulisena kuin olisi vain mielissään, että hänkin uskaltautui laskeutumaan veteen, vaikka ori varoittelikin sen purevuutta.
Replican lähtiessä etenemään ei musta jumittunut paikoilleen vaan kahlasi tamman vierellä varoen kaiken varalta sitä mihin jalkansa pisti. Virtaus ei ollut kovinkaan voimakas mikä taisi olla heidän molempien onni. Jossakin toisessa kohtaa joki voisi olla äkäisempi, kenties puskea hevosen täysin hallitsemattomasti menessään. Ajatuskin oli hieman kylmettävän tuntuinen.

Joen vastapuoli tuli viimein vastaan ja hieman tutkiskellen Calcifer etsi kohtaa josta nousta. Ruskea tamma näytti pääsevän ylös joesta helposti, mutta musta itse epäröi hieman oman nousemiskohtansa pitävyyttä ja liikkuikin hieman virtaa vasten etsien parempaa kohtaa.
Calcifer keskittyi ehkä liiankin kanssa penkereen tähystykseen ettei edes huomaa toisen etusensa lipeävän ja humahtavansa ison roiskahduksen kera pinnan alle. Hieman yllättyneenä omasta kömpelyydestään ori kuitenkin kokoaa itsensä nopeasti kasaan ja hakee päänsä pinnan yläpuolelle. Hieman nolostuneena ori käänsi katseensa tammaa.
"Eheh.. Vähän hutera pohja tässä kohden.." ori yritti paikata kömpelyyttään, vaikka hänen olisi tehnyt samalla hetkellä mieli vain upottaa päänsä viileään veteen silkasta häpeästä.
Wohweli
 

Re: Pilkun jälkeen hukattu

ViestiKirjoittaja Zarroc » 12. Helmi 2014 14:02

Siinä silmieni edessä Calcifer yhtäkkiä katosi loiskahtaen pinnan alle. Kavahdin taaksepäin hieman säikähtäneenä, mutta rauhoituin nopeasti, kun orin häkeltyneet kasvot ilmestyivät takaisin pinnalle. Seisoin paikallani ja tuijotin häntä huolestuneesti, korvat höröllään. Kuulin hänen sanansa ja ne saivat minut hieman hymyilemään ja pudistelemaan sitten päätäni huvittuneesti.
"Ei tainnut yksi uimareissu riittää sinulle?"

Odottelin, että hän nousisi vedestä. Toki menisin hänen avukseen, jos ori pyytäisi, mutta muutoin kyllä pysyttelisin mieluiten tällä puolella rantaa. Takaisin veteen meneminen ei suoranaisesti houkutellut, varsinkin kun karvani oli jo valmiiksi kostea.
Heilautin häntääni hieman levottomasti takareisiäni vasten, katsellen ympärillemme. Metsänpoikaselle ei olisi pitkä matka, kunhan ori vain saisi itsensä ylös lätäköstä. Oli tainnut tosiaan pohja olla vähän liukas tai sitten ori oli vain kaatunut.

En kylläkään ymmärtänyt mitä hävettävää siinä oli, jokaiselle sattui pieniä kömmähdyksiä silloin tällöin. Minäkin olin joinakin päivinä yhtenään turvallani, koska en vain muistanut katsoa jalkoihini. Muka ylpeä ja itsetietoinen täysiverinen... Pärskähdin omille ajatuksilleni, siirtäen jälleen ystävällisen katseeni oriiseen.
"Tarvitsetko apua?" Kysyin sitten tyynellä sävyllä, pieni hymy edelleen suupieltäni koristaen.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

EdellinenSeuraava

Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron