Tässäkö elämä on?

Alue on kylmä, jäinen ja erittäin luminen. Jäätikkö on ikijäässä, eivätkä lumet sula kesälläkään ja ilma pysyy viileänä läpi vuoden, talvella tietysti aavistuksen kylmempää. Muutamia puita voi sattumalta nähdä, mutta nekin ovat suurimmaksi osaksi täysin lumen peitossa.

Re: Tässäkö elämä on?

ViestiKirjoittaja Wohweli » 26. Heinä 2012 11:03

Minua ihan hävetti näiden ryökäleiden puolesta jotka olivat kepuli konsteja käyttäen ajaneet Aragoa kohden kuoleman portteja. Tälläistä ei olisi saanut tapahtumia missään nimessä kellekään. Jos minä tulisin tapamaan ne öykkärit näyttäisin niille viipymättä taivaan merkit. Sen ne kelmit ansaitsivatkin, kunnon läksytyksen pahoista teoistaan. Mysteeriksi taisi tosiaan jäädä kenen alaisuudessa nämä hevoset työskentelivät. Jokeri alkoi olla jo unohdettu nimi, mutta eihän sitä ikinä tietäisi kuinka monta välikättä se tihulainen onnistuisi käyttämään. Kuuleman mukaan Jokeri ei ollut tyhmä ja osasi kyllä peittää jälkensä silloin, kuin niin sattui tahtomaan.
Onneksi näköni palautui. Niimpä. Sokeus ei varmasti houkutellut yhtäkään täällä ja oli varmasti ollut oikea siunaus saada jälleen nähdä. Itseäni arvelutti suuresti miten olisi edes mahdollista selvitä sokeana. Pelkkää mustaa ja pimeää joka suunnalla. Ajatus omasta sokeutumisestani oli kaukainen joten minun oli hyvin vaikea sommittaa itseäni sokeana hoipuvan rooliin.
"Olet siinä määrin onnekas," myönnyn toteamaan.

Loska on uskova siihen, että Gametesta olisi kyllä kuulunut jos tälle olisi jotakin sattunut. Tästä olen yhtä mieltä tamman kanssa ja tyydyn nyt vain nyökkäilemään samanmielisyyttä osoittaakseni. En voi kuin kuvitella millainen huoli ja suru Gametella on ollut Aragosta. Nämä ovat selvästi olleet toisilleen läheisiä. Ja jotenkin luulen voivani yhdistää Orionin kaksikon omaksi varsaksi. Toivottavasti perhe löytäisi vielä yhteen.

Johtajatar sanailee vielä muutamia sanoja Aragon kohtalosta ja neuvoo järkevällä tavalla lepäämään nyt ja lähtemään sitten vasta myöhemmin etsimään mahdollisesti, vaikka Gamettea.
"Pitäisikö meidän olla hänen seuranaan tämä yö?" kysyn mielipidettä lähinnä Loskalta, vaikka on orillakin mahdollisuutensa tuoda sanoja väliin.
"Minulla ainekaan ei ole kiire juuri minnekään joten voisin hyvin jäädä pitämään hänestä huolen," tarjoudun. "Jos sinulla on muita kiireitä niin uskon, että me kyllä pärjäämme täällä," lisään vielä Loskalle. Johtajattarena tämä oli varmasti kiireinen, siispä jos tällä oli kiireellistä tekemistä hän voisi kyllä jo mennä. Tietysti jos Arago huolisi mielummin Loskan seurakseen minä kyllä väistyisin tieltä.
Wohweli
 

Re: Tässäkö elämä on?

ViestiKirjoittaja Maikku » 27. Heinä 2012 00:03

Minusta oli huolestuttavaa, ettei Gametesta ollut kuulunut mitään. En minäkään ollut huudellut mitään viestinviejiä tai vastaavia paikalle ongelmia havaittuani. Siinä vaiheessa olin liian shokissa tehdäkseni edes vastarintaa. Jälkikäteen koko käytökseni tuntui lapselliselta. En kuitenkaan nostanut aiheesta sen suurempaa puheenaihetta. Minä olisin parissa päivässä hyvässä kunnossa ja tapaisin Gameten. Ihan varmasti. Lepäisin tässä vähän ja jatkaisin matkaa.. Pois täältä karmean kylmästä.

Býlor ei edes kysy mielipidettäni, vaan puhuu suoraan Loskalle. He keskustelevat siitä, pitäisikö minulle pitää seuraa tänä yönä. Jos he jäävät, niin siinä tapauksessa minäkään en liene lähtemässä ihan heti etsimään Gemiä. Ehkä minä sitten lepäisisin tässä. Nyt kun tarkemmin ajattelin, niin tunsin oloni melko heiveröiseksi.

Makasin pitkin pituuttani pohtien Orionia, poikaamme. Olin nähnyt hänet kerran. Olin ollut aika vastuuton isä viimeaikoina. Poika parka. Hävetti kuinka vähän häntä olin nähnyt, jättänyt vaan kaiken vastuun Gemin niskaan. Ikävää käytöstä, jos minulta kysyttiin. Kyllä sitä virheistään oppi, eikö? Minulla oli vielä mahdollisuus, eikö?

Makasin siinä kiireettömänä ja kommentoimattomana, haukkasin välillä lunta suuhuni ja väläytin heille hymyn. Keskustelkoot, minä kuvittelin mielikuvituksessani tekeväni pikaparannusta. Harmi vain, ettei se kyllä tainnut ihan niin toimia. Kai sitä täytyi sitten oikeasti yrittää parantua. Ikävää, etten tuntenut omistavani aikaa sille. Minun täytyisi etsiä Gamette ja mahdollisimman nopeasti. Olisi tarkistettava, että hän on varmasti kunnossa.

// Hhö, mun omien laskujen mukaan oli 15 DD: //
Viimeksi muokannut Maikku päivämäärä 01. Elo 2012 18:03, muokattu yhteensä 1 kerran
Maikku
 

Re: Tässäkö elämä on?

ViestiKirjoittaja Siuri » 28. Heinä 2012 01:13

[Maikkuuuu, 15 riviä :)]

Býlor kysyy, josko pitäisimme hänelle yöseuraa. Tai lähinnä ehdottaa itseään.
"Ei, kyllä minä voin jäädä", vastaan ja katson Aragoa. En tosiaan voi jättää häntä yksin nyt.
"Sinä puolestasi voit halutessasi lähteä jatkamaan matkaa. Mutta tietenkin voit jäädä tänne myös. Minusta tuntuu, että voi olla hyvä että meitä on useampikin", totean katsoen Býloria silmiin. Ties vaikka pakkasen aiheuttamat vahingot ilmeentyisivät Aragolle vasta yön aikana. Tai mikä pahinta - ne hevoset etsisivät yhä Aragoa.
"Ihan varmuuden vuoksi."

Katson sivusilmällä, kun Arago syö lunta maasta. Voi jos olisi edes hieman lämpimämpi, niin olisi helpompi pitää huolta hänestä. Hän kyllä kuitenkin näyttää voivan ihan suhteellisen hyvin. Ehkä hieman ylireagoin tässä seuranpitäjien määrässä, mutta ehkä se on toisaalta hyvä. Jos jotain käy.
Sen sijaan käännyn Mozzarellan puoleen. Kerron hänelle, että hän voi halutessaan myös lähteä. En tarkoita sanoillani sitä, etteikö hänestä olisi apua - päinvastoin! Ilman häntä Arago luultavasti olisi yhäkin hukassa lumihangessa. Mutta jos hän haluaa, hän voi lähteä ja pysytellä vaikka lähettyvillä, jos hänen apuaan tarvitaan. Uskoisin kuitenkin, että yö tulee sujumaan ihan hyvin.
"Mikä olo?" kysyn kääntyen Aragon puoleen. Pirteältä näyttää, mutta tiedä häntä. Jos hän todella vain näyttää ulospäin vahvemmalta, kuin mitä todellisuudessa on.
Katson häntä hieman huolissani. Mieleni tekisi ajatella, että kyllä hän pärjää, ja siihen oikeastaan uskonkin. Kuitenkin hänelle on tapahtunut niin paljon, että en voi vain luottaa siihen.
"Pitäisikö vain alkaa nukkua? Huomenna varmasti kaikki näyttää paljon paremmalta", sanon katsoen Aragoa mutta tarkoittaen sanani kuitenkin kaikille läsnäolijoille.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Tässäkö elämä on?

ViestiKirjoittaja Wohweli » 28. Heinä 2012 16:07

Ehdotukseeni Loska vastaa hyvin asiallisesti ja laskelmoi myös hyvin, että voisi olla tarpeen, että me molemmat jäisimme Aragon seuraksi. Oli monta riskiä joista en ollut halukas ottamaan yhtäkään ystävieni tähden.
"Jääkäämme siis molemmat," totean yksinkertaisesti. Minulla ei juurikaan minnekään kiire ollu, eikä itse Aragollakaan vaikuttanut olevan mitään sitä vastaan, että jäisin. Vilkaisen myös Mozzarellan suuntaan, mutta katseeni kääntyy myös Loskan puoleen, kun tämä suo toiselle luvan lähteä. Rohkaisevasti suon pienen hymyn nuorelle tammalle, jolla yritän viestittää, että me kyllä tulisimme pärjäämään täällä.

Johtajatar pian ehdottaa, että kävisimme nukkumaan. Se olisi hyvä ratkaisu. Tämä päivä on ollut osaltaan raskas meille kaikille, etenkin Aragolle. Hän tarvitsisi nyt lepoa ja lämpöä, jotta toipuisi nopeasti. Nyökkään siis ehdotukselle hyväksyvästi.
"Asetutaan kaikki lähekkäin toisiamme. Niin pysymme lämpiminä," nevuon kaikkia ja siirryn sitten varoen kiinni Aragon puoleen. Toivon, ettei tämä ahdistuisi läsnäolostani sillä hyväähän minä ainoastaan tarkoitin. Näin ori ei paleltuisi ainekaan hengiltä.
Käännyn katsomaan Mozzarellan suuntaan joka vaikuttaa jäävänsä vahtiin. Hyvä niin. Olisihan tosiaan yhä mahdollista, että Aragon hengiltä tahtovat öykkärit olisivat vielä liikkeellä ja saattaisivat etsiä oria, kuin varmistuakseen toisen kuolemasta. Minä todella katsoisin ja pitäisin huolen, ettei yksikään niistä taittaisi enää karvaakaan kimosta. Hän oli kokenut jo tarpeeksi kovia, hän oli kärsinyt täysin syyttömänä. Mikään ei ollut väärempää, kuin laittaa viattomat kärsimään. Tai mistä minä edes tiesin miten viaton Aragon pohjimmiltaan oli. Loskan tuttuna orin nyt vain oletti elävän kohtuullisesti ilman rötöksiä. Ja entäs tämä Gamette josta Arago oli maininnut. Hänhän oli metsäponien johtajatar. Oliko hän sitten aivan viaton ja syytön kaikelle tapahtuneelle? Asia kiinnosti minua monelta kannalta, vaikka minun ei ehkä paranisi työntää turpaani muiden asioihin.

Kylmä tuuli käy minua vasten, mutta paksu karvani suojaa minua todella kiitettävästi kaikelta kylmältä. Olin onnekas, että sain tälläisen suojakerroksen kylmää varten.
Wohweli
 

Re: Tässäkö elämä on?

ViestiKirjoittaja Maikku » 02. Elo 2012 19:58

He, Loska ja Býlor, keskustelivat paljon. Minua oikeastaan vähän ahdistikin, sillä en jaksanut kuunnella kaikkea. Jos en kuunnellut, olin vielä enemmän ulkona keskustelusta. Ilmeisesti eh kuitenkin olivat molemmat päättäneet jäädä yön yli ja Mozzarella myös. Lepoa tässä kaipasikin, päivä oli ollut raskas. Niinkuin ne olivat tupanneet olemaan lähiaikoina turhankin kanssa.

"Oloni on parempi, kiitos", vastaan Loskalle hänen kysyttyään minun vointiani. Ajatukseni tuntuivat sakeutuvan mitä enemmän yritin käsittää tilannetta. Katselin sitä miltä kantilta tahansa, niin en voinut säästyä itsesyytäksiltä. Itsehän minä kuitenkin olin kaiken kaikkiaan syypää tapahtumien ketjuun.

Býlor tuli lähelleni. Tunsin hänen lämpimän karvansa ja hymyilin kiitollisesti. Jäätikkö oli turkasen kylmä, eikä houkutellut kyllä puoleensa. Muistojakin olisi liiaksi. Siis negatiivisia sellaisia. Ei kylä oikein kuulunut suosikkipaikkoihini.

Mitään kommentoimatta painoin pääni maahan ja suljin silmäni. Silmäluomet tuntuivat omituisen raskailta ja väsymys tuntui muistuttavan muutenkin hyvin paljon olemassaolostaan. Kylkiini pisti ikävästi, enkä päässyt siitäkään tunteesta eroon. Sentään haavat eivät uskaltaneet kiusata minua, se nyt tästä vielä olisi puuttunutkin. Olin viittävaille unessa, melkein unessa, lähes unessa...
Maikku
 

Re: Tässäkö elämä on?

ViestiKirjoittaja Siuri » 01. Tammi 2013 15:55

Arago kuulostaa jo paremmalta. Hän voimistuu melkein silmissä - mutta vaikuttaa silti väsyneeltä.
Býlor taas asettuu lähellemme ja tuo mukanaan ruumiinsa lämpöä. Ei pitäisi tulla kylmä yö.

Katson hiljaa Aragoa, joka pian painaa päänsä maahan ja sulkee silmänsä. Hänen hengityksensä alkaa kuulostaa raskaammalta, ja melko nopeastikin voisin todeta hänen nukahtaneen. Katson silti häntä vain hiljaa ja annan levätä rauhassa, sitä hän todellakin tarvitsee. En sitten tiedä, kuinka kylmä ja pakkanen ovat vaikuttaneet toiseen fyysisesti, mutta huomenna on toivon mukaan jo parempi päivä.
Siirrän katseeni Býloriin. Kuinka kiitollinen voinkaan olla hänelle hänen avustaan. Ilman häntä olisimme tuskin saaneet Aragoa turvaan millään.
"Kiitos", kuiskaan hiljaa, ettei Arago vain heräisi. Siitä ei kyllä taida olla pelkoa, nukkuu jo niin sikeästi. Ori näyttää niin tyyneltä hengittäessään syvään ja rauhassa. Nyt hän on turvassa.
Ulkona on hämärää, mutta Býlorin silmien sininen erottuu helposti siirtäessäni katseeni taas niihin.
"Sinusta on ollut paljon apua", jatkan yhä hymyillen. Hän kyllä varmasti tietää sen itsekin. Missä pulassa olisimmekaan ilman häntä, ihan oikeasti!
"Uskon, että johtajatarena voin luottaa sinuun myöhemminkin tärkeissä asioissa", sanon hieman kysyvään sävyyn orille. Melkein voisin oman henkeni antaa hänen käsiinsä - vaikken edes tunne häntä vielä hyvin. Olen kuitenkin tavannut hänet tarpeeksi monesti kertoakseni, että pystyn luottamaan häneen täysin.

Huokaisen syvään. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Tämän yön minä kuitenkin valvon.

Loska poistuu.
[Kiitos pelistä ja erityiskiitos Loskan luottomiehelle ;P]
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Edellinen

Paluu Jäätikkö

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron