Over the waters and far away

Alue on kylmä, jäinen ja erittäin luminen. Jäätikkö on ikijäässä, eivätkä lumet sula kesälläkään ja ilma pysyy viileänä läpi vuoden, talvella tietysti aavistuksen kylmempää. Muutamia puita voi sattumalta nähdä, mutta nekin ovat suurimmaksi osaksi täysin lumen peitossa.

Re: Over the waters and far away

ViestiKirjoittaja Siuri » 24. Huhti 2011 20:33

Orin ajatusmaailma meni yli ymmärrykseni. Äsken se vielä näytti niin valmiilta taistelemaan kuplansa puolesta ja nyt kauhisteli sitä. Mitäs tässä nyt..
”Eiei, se oli vain vertauskuva! Tiedäthän, vedetään korvat päästä. Etkö ole kuullut sitä sanontaa aikaisemmin? Jos haluaa jonkun hevosen pois johtajan virasta, siltä otetaan korvat päästä”, kysyin, ja ilmeeni hipoi hämmästynyttä. En tosiaankaan tiennyt, menisikö tämä läpi, mutta toivoin niin. Toivoin todella.
Sitten ori otti askeleita taaksepäin. Ehkä olisi pitänyt olla varovaisempi? Miettiä eeeehkä hieman sanojaan.

Tatilla norsun muisti.
”No se on todella hyvä juttu!” vastasin, mutta sitten ori tyrmäsi ajatukseni taas. Pyh.. Miksi edes vietin aikaani tämän kanssa? Tässä samassa ajassa olisin saanut varmasti jo monta hyvää liittolaista, mutta ei. Halusin juuri tämän! Vielä minä hänet käännyttäisin.
”Ei, en tietenkään! Minä en tekisi pahaa kärpäsellekään, usko pois!” sanoin vilpittömällä äänellä. Ehkä ei parane kertoa, kuinka olin ottanut yhteen Zoen kanssa tai kenties härnännyt aikaisemminkin Pandaa kallioilla? Ehkä olisi parasta unohtaa paha minäni ja.. valehdella.
”Voit varmasti luottaa minuun! Olenko minä tähän asti muka valehdellut sinulle? Näytänkö minä islantilaiselta? Kuinka voit edes kuvitella, että voisin ikinä valehdella kaltaisellesi mukavalle orille”, sanoin ja painoin pääni maahan. Nyyhkin kovaäänisesti, aivan kuin pidättäisin itkua.
Dramaattista.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Over the waters and far away

ViestiKirjoittaja werucchi » 25. Huhti 2011 12:58

Tuijotin Lawia silmä kovana ja korvat luimussa, kun tämä selitti äskeistä lausahdustaan. Vai sanonta... No enpä ollut kyllä ikinä kuullut. Ihan typerä sanonta! Ei tuollaisia ketkään fiksut ihmiset keksi, tai edes käytä.
"En ole ikinä kuullut tuollaista, ei sitä meilläpäin kyllä käytetty, kun se tamma yritettiin viedä pois johtajan paikalta..." jupisin rentoutuen hiukan samalla. Astuin pari askelta eteenpäin pienenä, ihan alustavana luottamuksenosoituksena. Äkkiäkös tästä karkuun juoksisi, olin tottunut lumessa laukkaamiseen, vaikka olikin näin pirun lyhyet jalat...

"Etkö varmasti?" tivasin kääntäen päätäni ja tuijottaen isoa oria toisella suurella silmälläni epäilevästi. Hän oli isokokoinen, toisten vahingoittaminen voisi olla hänelle vaikka arkipäivää! Leikkii ensin kilttiä ja heikkona hetkenä - NAPS, kaula poikki kaikilta!
Mutta toisaalta, hän vaikutti kiltiltä. Ei ollut minuakaan vahingoittanut vielä. Tai sitten mokoma odotti vain sopivaa hetkeä...
"Tuotaaa... Ethän sinä ole valehdellut... Ja olet ihan liian hongankolistelija ollaksi Islannista, nyt kun tarkemmin ajattelen. Mutta minä olen tavannut tuollaisia kaunopuhelijoita ennenkin. Minulla on traumoja!" selitin.

Apua! Law alkoi itkeä! Hyvänen aika, eihän tässä nyt näin pitänyt käydä. Mitä minä nyt teen? Ei tästä tule nyt kyllä yhtään mitään. En uskaltaisi luottaa tuollaiseen hirmuhevoseen, mutta en minä nyt voi torjuakaan häntä, kun sain toisen jo itkemäänkin.
Astelin aivan Lawin lähelle ja mietin hetken mitä sanoisin. "Äh, älä itke Lawless, kyllä minä uskon sinua!" koitin lohduttaa. "Hyvä on, minä tulen tänne ja sinä tulet hakemaan minut, okei? Muttaei todellakaan revitä mitään korvia irti..."
Jos alettiin korvia repiä, niin tämä koni oli silloin jo kaukana. Miu.
werucchi
 

Re: Over the waters and far away

ViestiKirjoittaja Siuri » 25. Huhti 2011 14:51

Tatti alkoi vertauskuvani jälkeen selittää jotain tamman johtajanpaikalta. En ymmärtänyt, mutten myöskään välittänyt. Tärkeintä oli se, että tuo oli todella uponnut oriin.

Tatti kuulosti siltä, että se yrittäisi epätoivoisesti selitellä, miksi hän syyllistää minua.
Ei minulla ollut väliä, oikeasti, ei minua haittaisi, vaikka kaikki eivät minusta pitäisi. Pidinkö minä muka? Minähän suorastaan rakastin Pandaa.

Nyyhkäisin vielä kerran ja nostin sitten päätäni hieman maasta.
”Niinkö?” kysyin ja sain ääneni kuulostamaan hieman iloisemmalta.
”Ei, ei tietenkään korvia irti, lupaan sen”, sanoin ja nostin pääni nyt maasta. Yritin esittää jotain surullisen ja iloisen välimuotoa.
”Kiitos Tatti”, sanoin ja hymähdin.
”Tästä on varmasti hyötyä sinullekin”, jatkoin. Jos vain halusi pitää oman kuplansa..

Iltapäivä oli suht alussa, mutta minä tarvitsisin liittolaisia, olisi pakko saada!
”Kuule Tatti, tehdäänkö niin, että jos sinä satut näkemään hevosia, voit ottaa heidät mukaasi tänne sitten silloin täydenkuun iltana, jooko?” kysyin innoissani. Jos hän saisi yhdenkin hevosen mukaan. Voi tosin olla, että ei saisi..
”Minä lähden tästä jatkamaan matkaani.. Muista myös tulla tähän!” yritin takoa orille päähän. Minulla oli jonkinlainen aavistus, että ori voisi unohtaa.. Toivoin kuitenkin pystyväni luottamaan siihen, että hän myös tulisi. Mitä enemmän hevosia, sen parempi.
”Palaillaan!” hihkaisin ja lähdin sitten enää mitään sanomatta ravaamaan kohti havumetsää. Jospa löytäisin vielä muitakin tähän kapinaan mukaan? Tunsinkohan minä ketään, joka haluaisi tulla mukaan? No Rayo ehkä, olihan hän nähnyt Pandan käytöksen vuorilla, mutta mistäpä minä Rayon tähän taikoisin? Ehkä minä vain kiertäisin. Toivoisin löytäväni jonkun.
Nostin laukan ja jatkoin matkaani reippaasti.
Toivottavasti herra sieni vain muistaisi ilmestyä paikalle..

Lawless poistuu.
[Kiiiitooooooos pelistä ^^ <3]
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Over the waters and far away

ViestiKirjoittaja werucchi » 26. Huhti 2011 19:30

Law lupasi minulle ettei korvia revittäisi. Hyvä. Tämä kävi. Ja jos hän petti minun luottamukseni, niin... yh. En tiedä mitä siitä seuraisi. En lainkaan. Miu.

"Toivotaan", totesin kuin ohimennen, kun hän sanoi tästä olevan hyötyä minulle. Pyh. Minulle olisi ihan sama kuinka tässä kapinassa kävisi, en minä ollut tänne jäämässä kuitenkaan. Jos hyötyisin tästä niin, että kuitenkin tapaisin jonkun toisen islantilaisen, tai peräti kaksikin, niin voisin saada kuulla miten ja mitä reittiä he olivat päätyneet tänne, jota voisin hyödyntää omassa suunnitelmassani. Juuri nyt minulla ei ollut harmaintakaan aavistusta miten muilla tavoin täältä mahdollisesti voisi päästä pois kuin uimalla, mutta pakkohan niitä muitakin keinoja oli olla.

"Eli siis värväisin lisää porukkaa? No, mikäs siinä sitten, kai se minulle sopii", totesin. Kai minä johonkuhun törmäisin, joka oikeasti välittäisi tämän Carilaarian laumojen kohtalosta ja johtajista sun muista hösläpöslästä ja turhanpäiväisyyksistä. Lawless ainakin piti tätä huipputärkeänä, se oikein suorastaan tulvi orin silmistä. Kumma jätkä.

"Ai? No, no..." mutisin. En keksinyt mitään millä tavalla olisin voinut estää häntä lähtemästä ja jättämästä minua yksin tänne lumen sekaan. "Kyllä minä muistan, muista norsu!"
Ori hyvästeli pikaisesti ja lähti kulkemaan kohti havumetsää. Minä jäin törröttämään lumihankeen ja miettimään, että mitäs nyt.
Olin taas yksin. Ei ketään missään, ei missään ketään. Huokaus. Ja nyyhky.
Vai hetko - näinkö minä oravan tuolla metsän laidalla?
Lähdin innoissani tuon liikkuvan otuksen perään kohti metsää, mutta eri suuntaan kuin Law. Voisihan tätä paikkaa hiukan tutkia, kerran tänne asti ollaan tultu.

Tatti poistuu.

[Suurkiitos Tatin alkuunsaattamisesta <3]
werucchi
 

Edellinen

Paluu Jäätikkö

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron