Pelastautukoon ken voi

Lammen ympärillä kasvaa puita ja pieniä pusikkoja. Vesi on kirkasta ja suhteellisen lämmintä meriveden viileyteen verrattuna, mutta hieman toista lampea kylmempää. Tämä lampi on aavistuksen syvempi kuin toinen, mutta siellä ei asu hevosille kovin vaarallisia eläimiä.

Pelastautukoon ken voi

ViestiKirjoittaja werucchi » 11. Kesä 2012 18:10

[Yksinpeli. Mozzarella saa tiedon pääntaudista ja lähtee etsimään Loskaa.]

Mozzarella

Caraliassa oli ollut viime aikoina Mozzarellan mielestä hiljaista. Loskastakaan ei ollut hetkeen kuulunut mitään, vaikka ruunivoikko ei mielellään liikuskellut hirveän kaukana johtajattarestaan. Rauhallisen ilmapiirin myötä tamma oli kuitenkin ajautunut lammelle juomaan, ennen kuin jatkaisi kiertelyään. Hän ei ollut aukiolla kuitenkaan yksin, muutama muu laumalainen oli pistäytynyt paikalle virkistäytymään.

Mozzarella oli upottanut turpansa veteen, kun nopeatahtinen töminä oli kantautunut hänen korviinsa. Tamma höristi korviaan ja nosti päänsä nähdäkseen, mitä äänen suunnalla oikein tapahtui. Kauan sen selvittämiseen ei mennyt, kun pian puiden välistä, yhteismaan suunnalta oli tulossa etäisesti tutunnäköinen rautias tamma kovaa vauhtia. Kovasti puuskuttaen hän saapui metsän reunaan, eikä ehtinyt edes pysähtyä, kun aloitti jo huutamaan kummastelevan viestinviejän nimeä.
"Mozzarella! Kiireellistä asiaa!" se sai sanottua hengenvetojen välistä. Tamman kasvoilla oli hämmentynyt ilme, mutta hän kuitenkin lähestyi vaitonaisena tiuhaan hengittävää tammaa.
"On varmaan parempi... että.. ollaan vähän... kauempana noista", se sanoi ja nielaisi. Mozzarella nyökkäsi vakavana ja seurasi rautiasta poispäin lammelta. Muut lammella olleet jäivät katselemaan kaksikon perään ja supattelivat keskenään. Mozzarella kuitenkin arveli ettei heillä ollut niin paljon väliä, kun tällä rautiaalla oli selvästi jotain todella tärkeääkin asiaa. Hän oli samaan aikaan vähän ironisesti hämillään äkillisesti kiireestä, mutta myös innostunut saadessaan jotain tärkeää tekemistä. 'Kiireellinen asia' kuulosti kuitenkin hieman pahaenteiseltä, etenkin kun rautias taisi olla tuomassa viestiä toiselta puolelta koko Caralian saarta, kun häntä ei turhan usein täälläpäin ollut näkynyt. Tamma piti ajatuksistaan huolimatta kasvoillaan vakavan ilmeen, ja kysyi edeen hengästyneeltä tammalta, että mistä oli kyse.

"Aavikkohevosten laumanjohtaja Maustamaton Kermaviili lähetti minut", hän sanoi. "Laumattomien alueella riehuu hevosia tappava tauti, ja laumanjohtajien täytyy pitää hyvin äkkiä kokous, ja muita saaren asukkaita täytyy varoittaa! Ja tällä on todella kiire!"
Mozzarellan säikähdys näkyi selvästi tämän kasvoilla, eikä hän voinut olla tuijottamatta rautiasta hetken kuin puulla päähän lyötynä. Rautias kertoi sen jälkeen myös laumanjohtajien kokouksen ajankohdan ja paikan. Asian tarkasti läpi kuunneltuaan ja sisäistettyään Mozzarella löysi vihdoin kielensä.
"Kamalaa..." hän mutisi ensin, mutta rykäisi sitten ja kysyi sitten virallisemmalla äänensävyllä. "Onko taudista jotain tuntomerkkejä?"
"Maustamattoman Kermaviilin mukaan päähän ilmestyy paiseita, hevonen yskii paljon ja sieraimet vuotavat... Hänen kohtaamallaan hevosella oli myös hyvin selkeästi pilkottavat kylkiluut", rautias vastasi hetken muisteltuaan.
"Asia selvä, vien viestin välittömästi johtajatar Loskalle", Mozzarella totesi nyökäten rautiaalle ja kääntyi kohti sademetsää. Hän tiesi johtajattaren olevan jonkin matkan päässä, mutta hänellä ei nyt ollut aikaa pohtia välimatkoja. Tamma lähti laukkaan niin nopeasti kuin jaloistaan pääsi, jättäen taakseen uupuneen rautiaan ja kolme muuta hevosta.

Mozzarellan juostessa hänen ruumiinsa läpi kulki väristyksiä, kun vain ajattelikin jotain tarttuvaa ja kuolemaa aiheuttavaa tautia. Laumattomista jo moni kuollut... Kuinka moni tulisi vielä kuolemaan? Kuinka moni saisi tartunnan ja kuinka monta tämä saari tulee menettämään? Tamma ei voinut olla ajattelematta moisia, hänhän oli parhaillaan menossa välittämään viestiä eteenpäin. Hän pohti lyhyesti, että kuinkakohan moni mahtoi olla jo taudista tietoinen.
"Miten leviämistä voi edes estää..." hän pohti ääneen väistellessään sademetsän puita. Mozzarella nieleskeli ja yritti olla antautumatta pelolle. Hänen silmiään kirveli, mutta tamma pudisteli päätään ja lisäsi vauhtiaan.
Hänen täytyi keskittyä. Tärkeintä oli nyt, että johtajatar Loska saisi tiedon hetimiten ja turvatoimet käynnistyisivät niin pian kuin suinkin.
Heillä oli varmasti vielä mahdollisuus pelastua.

Mozzarella poistuu.
werucchi
 

Paluu Pohjoinen lampi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron