Destiny was waiting for you and me.

Lammen ympärillä kasvaa puita ja pieniä pusikkoja. Vesi on kirkasta ja suhteellisen lämmintä meriveden viileyteen verrattuna, mutta hieman toista lampea kylmempää. Tämä lampi on aavistuksen syvempi kuin toinen, mutta siellä ei asu hevosille kovin vaarallisia eläimiä.

Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 29. Elo 2010 15:12

Mukana Ellu sekä Troja, Lawlessin seuraksi.

Ravailin pehmeästi keskellä metsää. Ilma oli mitä kaunein, aurinko pilkahteli puiden välistä, ja linnut lauloivat iloisia vikermiään. Katselin niitä hymyissä suin, ja hyräilin niiden mukana, vaikka en edes tuntenut niiden lauluja. Katselin ympärilleni etsien lampea, jonka piti löytyä tästä suunnasta, mutta eiköhän se tulisi vastaan, jos vain pysyn tiellä. Tie ei tosin ollut selvä, puiden välissä kasvoi ohuehko ruohokaistale, jolla oli yllättävän mukava kävellä. Kavioiden alla se tuntui pehmeältä ja tasaiselta.
Siirryin ravista käyntiin, ja pysähdyin. Nostin päätäni, ja haistoin vehreää metsäilmaa. Sieraimiini kantautui syksy. Syksy tosiaan oli tekemässä tuloaan, ilmat viilenivät ja päivät lyhenivät. Mutta pian olisi taas kesä, ei siihen kauaa menisi, ja jos pysyttelen lämpimillä alueilla, ei talvi tuntuisi missään. Jäätikkö ei tosiaan ollut mikään paras paikka, sinnehän olisi voinut melkein jäätyä pystyyn. Olisiko jäätiköllä kesäisinkin yhtä kylmää?
Heräsin ajatuksistani variksen lentäessä ylläni, ja rääkkyen omaa sävelmäänsä, joka tuntui korvissa. Mutta äänellään se variskin laulaa, jos jotain laulamisesta olen oppinut.
Jatkoin matkaani käynnillä, jonka pian muutin takaisin raviksi. Matka kuluisi näin paljon nopeammin, ja lampi tulisi pian vastaan. Jos tulisi. Mutta en usko edellisen hevosen valehtelevan, hyvin on tähänkin asti pärjätty luottamalla hyväuskoisiin hevosiin.

Maa kaikui allani tömäyttäessäni jalkani siihen. Ponnistin jokaisella askeleella vauhtia, ja pian olinkin jo täydessä vauhdissa.
Metsän alkoi harventua silmissä. Puut vilahtivat nopeasti ohi, ja välimatka seuraaviin kasvoi. Polkukin alkoi jo näyttää paremmalta, nyt siihen mahtuisi melkeinpä jo viisi hevosta rinnakkain marssimaan kohti lampea.
Puut loppuivat kuin seinään pysähtyessäni. Katsoin ympärilleni suurta aukiota, jonka keskellä oli lampi. Lampi oli todella suuri, suurempi kuin kuvittelin. Eihän tästä kuka tahansa jaksaisi yli uida.
Ympärilläni näkyi erilaista luontoa. Vastapäisellä suunnalla oli jotain sademetsän tyylistä, jos näin kaukaa sitä pystyy edes erottamaan. Takanani havumetsää, ja yhdessä reunassa läntti lehtimetsää. Ja edessä lampi.
Astuin muutaman askeleen lammen viereen, ja työnsin turpani sen viileään veteen. Se aiheutti kylmiä väreitä sisälläni, saaden ihoni paikoitellen kananlihalle. Jatkoin kuitenkin juomistani kaikessa rauhassa, kuunnellen edelleen luontoa.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 29. Elo 2010 15:20

TROJA

Levollisia askeleita. Kavioiden jälkiä. Valkean hännän heilahdus. Kaviot takovat maata yhä kovenevassa vauhdissa. Jouhet hulmuavat. Korvat ovat painuneet niskaa vasten.
Tunnen tuulen kasvoillani.
Sydän hakkaa tahtia elämääni. Väistelen puita kevyillä sivuttaisliikkeillä. Tiedän minne olen menossa.
Olen menossa lammelle. Äkisti pysähdyn. Siellä on jo joku. Kuulen sydämen sykkeen ja hengityksen. Askeleen, toisen, äänen.
Shining.
En uskalla hengittää vaan kurkistan varovasti puiden lomasta. Odotan näkeväni pienen, laihan tamman joka saa aina suupieleni kääntymään hymyyn. Mutta näenkin ison, vaalean orin juomassa lammesta. Vasta sitten tajuan kuka siellä seisoo. Sehän on Lawless. Pudistan päätäni epäuskoisena, mutta astun kuitenkin eteenpäin, muutaman askeleen. Sen verran että olen poissa metsiköstä ja puiden varjoista. Seison kolmen-neljän metrin päässä orista ja lammesta. Seison ja odotan että Lawless huomaa minut. Kallistan kevyesti päätäni, tarkastellen orin kasvojen ilmeitä sivulta-takaapäin. Hän ei näytä huolestuneelle. Hyvä.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 29. Elo 2010 18:04

Vettä. Raikasta, viileää, ja ah, niin hyvänmakuista.
Käännän korvani sivuille, kuullessani ääniä, jotain, joka eivät kuulu tähän maisemaan. Ei orava, eikä lintu. Ääni hiljenee, ja jatkan juomista.
Lisää ääniä. Korvani kääntyvät taas sivuille havaitessaan äänen, joka loppuu taas. Kuitenkin tunnen jonkun seisovan lähellä, kuin odottavan minun nostavan pääni, ja katsomaan kohti häntä.
Nostan pääni hitaasti lammesta turpani tiputellessa vesipisaroita huuliani pitkin takaisin lampeen. Katson hetken eteenpäin kääntäen pian päätäni kohti ääntelevää.
Mahdotonta.
Vieressäni seisoo kimo ori. Eikä mikä tahansa ori, Troja. Katson häntä todella yllättyneellä, mutta silti melko mitäänsanomattomalla ilmeellä.
”Tapaamme taas”, toistan Trojan sanoja viime näkemisestämme hymyillen. Kuinka voi olla mahdollista törmätä häneen, taas?
Viime kerta jäi melkoisen lyhyeksi tamman ilmestyessä, sitä edellinen oli melko hiljainen, entäpä nyt?
Ja mitä kaikkea välissä onkaan ehtinyt tapahtua! Ehdin vaeltaa laumattomien alueilla, tutustua hevosiin, Yáviëën, Pandaan, Rayoon ja Thalassaan. Ja siihen nimettömään jäätiköllä. Eikä tästä edes ole kauaa, kun tapasimme viimeksi.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30. Elo 2010 18:04

Vastaan orin toteamukseen pienikokoisella hymynkareella, vielä hetken katseeni seuratessa tuo kasvojen ilmeitä. Hän näyttää ensin yllättyneelle, mutta vaihtaa pian ilmeen takaisin ilmeettömäksi. Ja kohta hymyksi. Erityisen ilmeikäs päivä hänellä tänään. Nyökäytän päätäni keveästi tervehdykseksi ja jään miettimään mitä viimeksi oli tapahtunut. Ai niin, tapasin Lawlessin rannalla ja sinne tuli se Rem joka puhui kuin turkkilainen kalamies. Outoa eikö? Sen jälkeen oli tapahtunut kummia asioita. Tapasin tamman, joka sanoi nimekseen Zoe. Ja sitten.. Vaivasin päätäni hetken. Niin, Feci. Siitä ei tarvitse puhua. Sekä Rosmarie. Sadetanssija. Thalassa. Zither. Muita? Ei kai..
Shining.
Tamma tunkee taas päähäni. Ärtyneenä työnnän muistikuvaa pois, muttei se lähde.
Viimein saan työnnettyä häritsevät, harhailevat ajatukset mielestäni ja keskityn taas Lawlessiin.
Hän näyttää hyvinvoivalle ja seisookin ihan omin jaloin tolpillaan. Kohotan vain kevyesti toista kulmaani, en ole edes varma miksi, mutta kuitenkin.
"Mitenkäs sen kummajaisen kanssa meni kun minä olin lähtenyt?" Raastoin hetken päätäni. "Remin?" Jatkoin vielä, muistaen hiljaisen nimenlausunnan melko pian metsään käveltyäni. Vielä kuulomatkan päässä tosin. Jään odottamaan vastausta, kääntäen huomaamattani pääni niin että sokeutunut silmäni näkyy. Ajatuksissani vain tutkin metsää, lainkaan huomioimatta sitä että jos Lawless tekisi jonkun äkkinäisen liikkeen, saattaisin saada jonkinlaisen kohtauksen, koska en nähnyt mitään vasemalla silmälläni.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 31. Elo 2010 15:57

Troja kysyy kysymyksen, jonka vastauksen miettiminen vie hetken. Tosiaan, Rem. Siitäkin on jo melkoisen kauan, kun hänet näin. Mutta mitä välillämme oikeastaan edes tapahtui? Ei mitään.
”Jaa…” vastaan hieman vaisusti ja väliinpitämättömästi, ja käännän pääni takaisin kohti lampea. Mitä tällä kertaa? Taasko seisoisin hiljaa, ja katsoisin vierestä kimon tekemisiä, kiitos ei. Jokin selvästi haluaa meidän tapaavan, joten mennäänpä tutustumaan.
Astun muutaman askeleen taaksepäin lammen varrelta, ja käännyn kokonaan kohti kimoa.
”En oikeastaan edes muista, niin paljon on ehtinyt tapahtua. Tapaaminen jäi kuitenkin melko lyhyeksi, sillä lähdin jo vauhdilla kohti muita maita”, aah. Laumattomien alueet, auringonlasku ja Panda ja Rayo. Niitä hevosia voisin tavata useamminkin, loistavaa seuraa!
”Mitäpä itse olet näinä päivinä puuhaillut?” Kysyn hieman hymyillen yrittäessäni saada puhetta aikaiseksi. Pahin, mitä nyt voisi tapahtua, olisi jatkuva hiljaisuus. Se sama syntinen asia oli meidät jo kahdesti erottanut omille teillemme, mutta nyt asiat muuttuisivat.
Jään lepuuttamaan vasenta takajalkaani, ja odotan orin vastausta. Minun puolestani saisi kertoa kaiken, mitä olikaan tehnyt. Olihan orille luultavasti ehtinyt jo tapahtua paljon. Jollei hän sitten ole kävellyt vain itsekseen ympäriinsä.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 31. Elo 2010 16:37

Kuuntelin orin vastauksen hiljaisena.
"Eipä minulle kauheasti ole tapahtunut. No, kävin baarireissulla Fecin kanssa, tapasin Shiningin pitkästä aikaa ja.. niin, kävin jäätiköllä ottamassa pikku päiväunet ja tapasin Thalassan." Seurailin katseellani kun lammen pinta värähteli kevyessä tuulenvireessä.
"Ainiin, ja tulin puolisokeaksi, mahtavaa eikö?" Virnistykseni oli hiukkasen laimea. Minua oikeastaan kismitti se, etten nähnyt kuin oikealla silmälläni. Huokaisten katsahdin taas oriiseen. Hiljaisuus ei aina ollut kovin mukava asia. Eikö Lawlessille ollut muka tapahtunut mitään sen jälkeen kun häivyin? Eikö mitään? Jaajaa. Taisipa hän salata jotain. Tutkin hallakon kasvojen ilmeitä tarkkaavaisesti.
Kallistin päätäni kevyesti, antaen otsajouhitukon liukua sivuttain sokeutuneen silmäni päälle, se tuskin oli kovinkaan kauniin värinen. Tuollainen eloton, haaleanruskea.

[Ohhoh, tulipas lyhyt.]
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 31. Elo 2010 16:52

Baarireissu, ettei vain olisi sama baari, jossa itse kävin? Madic drink'kö se oli? Siellä emme sentään samaan aikaan tavanneet. Hymähdin ajatuksilleni, ja kuuntelin orin puheet loppuun.
Pian ilmeeni vakavoitui todella jäykäksi kuullessani nimen Thalassa. Mistäs nimi olikaan tuttu, olisiko vaikka hevonen, jonka jätin kylmästi selviytymään baarireissulta? Missäköhän päin tämä poni viilettää, sanoi etsivänsä aavikkoponien alueet, mutta olikohan tuo sinne asti päässyt, sen verran sekavan oloisena lähti.
Ori jatkoi puhumistaan, ja silmäni avautuivat lautasen kokoisiksi. Puolisokea? Mitä ihmettä.. Viimeksi kun näimme, oli ori ollut terve, hyvässä kunnossa, mutta nyt sitten silmäpuoli? Mitä tapahtui?
En kuitenkaan viitsinyt jäädä kyselemään orilta enempää, jos silmä olisi arka aihe, sillä eihän siitä kovin kauaa ole voinut olla. Jollei ori ole pitänyt tätä merellä salassa, mutta en usko.
Yritin erottaa orin sokeaa silmää, mutta se oli melko vaikeaa pitkähkön otsaharjan takaa. Yrittääkö ori peitellä sitä? Vai eikö se nää jouhiensa valuneen silmän eteen.
Kävelin oria kohti varovaisena. Katsoin häntä tarkkaan yrittäen katsoa sokeaa silmää, mutta sitä ei näkynyt. Pysähdyin paikoilleni muutaman metrin päähän Trojasta. Mielessäni kävi, jos tuntisin orin olon epämukavaksi. En itsekään pitäisi, jos minua tultaisiin kovin lähelle katsomaan, varsinkin jotain tiettyä osaa. Ei, se olisi kaikkea muuta kuin mukavaa.

Painoin pääni alas, ja kuiskasin hiljaa:
"Anteeksi."
En edes tiennyt, mitä pyysin anteeksi. Luultavasti lähestymistäni. Astuin muutaman askeleen taaksepäin jättäen orille hengitystilaa.

"Muuten?" aloitin, ja nostin pääni ylemmäksi yrittäen vaihtaa kevyesti puheenaihetta. Aivan kuin silmä ei olisi tullut puheeksikaan.
"Ei thalassa sattunut olemaan pienikokoinen pyöreähkö, beigehtävän värinen poni?" kysyin.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 31. Elo 2010 17:04

Lawless käveli lähemmäs. Käänsin päätäni tarkkaavaisesti, niin että näin hänen tulevan lähemmäs. Hän pyysi anteeksi mutten välittänyt siitä. Heilautin päätäni niin että silmä näkyi.
"Kyllähän Thalassa sellainen oli. Mistä tiedät? En pahastu vaikka tuijottaisit tuota silmää. Siihenkin pitäisi tottua."
Sanat virtasivat leppoisaa tahtia suustani. Mikäs kiire minulla mihinkään oli? Ei mikään. Ja Lawless vaikutti jotenkin yksinäiselle. Vai kuvittelinko vain? Yksinäinen. Kyllä, se kai olisi oikea sana kuvaamaan orin kasvojen ilmettä. En sanonut kuitenkaan mitään, hymynkare suupielellä käännyin hitaasti lampea kohti, juoden siitä muutaman kulauksen.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 31. Elo 2010 17:53

Tunnuin kalpenevan täysin tuntiessani Thalassan samaksi poniksi, jonka olin nähnyt. Se ei tuskin ollut kertonut kimolle minusta? Toivottavasti ei. Mitä lie Trojakin minusta ajattelisi...
"Olen silti pahoillani.." totesin aidosti silmään viitaten. Ja nytkö alkaisin vielä kohteliaaksi? Outoa.. Parempi sekin, kuin hiljanen sisäänsä vetäytyvä. Ja sitäpaitsi, ei puolisokealle hevoselle voisi edes sanoa pahasti, varsinkaan kun on nähnyt hänet ennen.
Katson, kun Troja kääntyy kohti lampea, ja asettautuu juomaan.

"Minäkin törmäsin eräänä päivänä samoiseen tammaan", jatkan puhumista Thalassasta.
"Oli juuri päätynyt tänne, rantautui laumattomien alueelle", puhuin melko matalalla äänellä, hieman töksähtelevästi.
"Missäpäin tarkalleen ottaen näit hänet?" Kysyin mielenkiinnosta. Olikohan Thalassa päässyt jo aavikkoponien alueelle, vai vaelteli eksyneenä. Toivottavasti ei ainakaan kovin kaukana. Saari ei olisi kovin turvallinen niin pienelle, vaikkakin täältä luultavasti löytyy pienempiäkin.

Taivaalla leijaileva pilvi peitti auringon. Ilma tuntui viilenevän vielä entisestään auringon ollessa pilven takana. Vain muutamat säteet pilkahtelivat sieltä täältä päästämättä kuitenkaan lämpöä.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 31. Elo 2010 18:01

Kohotin pääni ylös kuunnellakseni Lawlessin puheita.
"Kuten sanoin, otin jäätiköllä päiväunet ja Thalassa tuli niin sanotusti pelastamaan henkeni. Sieltä sain tämänkin." Viittasin sanoilla silmääni, vaikken mitään elettä tehnytkään. Käännyin taas kokonaan orin puoleen, katsoen tuota hiljaisena. "Sinulla ei ole mitään anteeksi pyydettävää."
Huokaisten katsahdin levollisesti ympäristöä, mietiskellen hajamielisesti mitä Law vastaisi. Jos vastaisi. Olisinko minä se josta tulisi miehittäjä Lawlessin yksinäiselle armeijalle? Jos kohtalolla olisi tässäkin tapaammisessa näppinsä pelissä, minä seuraisin kiltisti kuin koiranpentu.

[Miten kirjoitat noin pitkää? :o]
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 31. Elo 2010 18:11

Jäätiköllä! Perkule miten tamma oli sinne päätynyt! Eihän sellaisen pienen luulisi pysyvän hengissä itsensä korkuisten lumikasojen keskellä! Pyöräytin silmiäni. Miten ihmeessä tamma oli saanut päähänsä mennä jäätikölle, ei herranjumala!
Pian loppuosakin lauseesta palautui mieleeni.
Thalassa pelasti hengen? Luulisi sen itse olevan avun tarpeessa kävellessään keskellä ei mitään tuiskun seassa. Mutta mitä ihmettä? Ei se tainnutkaan olla sellainen, millaisen kuvan hänestä sain. Päinvastoin. Ja tuo silmä. Yritin taas katsoa silmää, mutta käänsin pian katseeni pois. Vaikka toinen sanoi asian olevan okei, en silti viitsisi tuijottaa.
"Saanko kysyä.." Aloitin hieman varovasti.
"Miksi ihmeessä sinä jäätiköllä päätit ottaa päiväunet?" Erikoinen paikka kieltämättä. Itselläni ei ehkä tulisi ensimmäisenä mieleen ajatus 'väsyttää, taidanpa mennä nukkumaan jonnekkin viileään', ei. Täälläkin jo liian viileä minulle. Joskus kieltämättä toivon hieman paksumpaa talvikarvaa.

"Miten sinä muuten tänne eksyit?" kysäisin mielenkiinnosta. Olikohan ori kenties etsinyt lampea, vai vaan sattumalta törmännyt tänne?

[Koska.. Noh, offlinepuolella viestien pituuden pitäis olla tän tekstiruudun kokosia, vähintään, ja äsken kirjotin sellassii hehtaaritarinoita :D]
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 31. Elo 2010 18:20

"No minä.. vähän kuin kokeilin itsemurhaa." Puuskahdin turhautuneella äänensävyllä. Noniin, nyt se tuli sanottua. Pitäisikö kertoa vielä lisääkin? "No, muuten vain kävelin tänne suuntaan ja kuulin ääniä ja luulin että yksi tuttavani olisi täällä ja.." Minulta loppui näköjään sanat. No hälläväliä. Huokaisten käänsin katseeni pois Lawlessista. Aika varmasti hän juoksisi karkuun tuon kuultuaan. Ja kovaa juoksisikin, jaloistaan päätellen. Käänsin korviani taaksepäin, miettien mitä seuraavaksi tekisin. Jäisinkö tähän vain seisomaan yöhön asti?

[Tulee lyhyttäää :<]
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 31. Elo 2010 22:10

"MITÄ HITTOA?!" Sain vain karjaistua toisen sanoille. Silmäni pyöristyivät taas suuriksi, ja äkillinen suojelunhalu toista kohtaan ilmestyi.
"MITEN EDES KUVITTELIT TEKEVÄSI SELLAISTA?!"
Mieleni olisi tehnyt antaa toiselle tukkapöllyä, mutta ori oli kärsinyt jo tarpeeksi. Mutta, miksi, MIKSI?!
"M-MITÄ? MITÄ OIKEIN AJATTELIT?" Karjaisin. Aivan kuin äiti, joka huutaisi teinipojalleen suurista virheistä. Mutta ei, tämä oli jo melko vakavaa.
Yritin parhaani mukaan rauhoittua, mutta se vaikutti jäävän melko turhaksi ajatukseksi. Mihin katosi se hieman ujo, elämänhaluinen ja reipas ori, jonka tunsin? Vai tunsinko.. Antoiko ulkokuori hämätä? Jos antoi, uskoin sen täysin. Mutta nyt, mitä hänelle tapahtui?

Katsoin oria kuin tyhmää, ja mielessäni vilisi kysymyksiä. Kysymyksiä toisensa perään, muttei vastausta. Olin jo yhden tamman saattanut kuoleman porteille, Thalassan, mutta hän kuulemani mukaan selvisi. Toisaalta, itsepähän oli tiensä valinnut, mutta olisin edes voinut yrittää auttaa häntä pidemmälle, enkä vain jättänyt oman onnensa nojaan.
Mutta entäpä tämä? Mitä olisin voinut tehdä hänen hyväkseen? Olisinko voinut kysyä, mitä kuuluu, ja hän olisi kertonut murheensa, jo ekalla kerralla? Vai oliko hänellä edes murheita. Ehkä hän oli vain menettänyt toivonsa, ja koittanut helpompaa tietä pois tuskasta.

Lisää muistoja palaa mieleeni. Muistoja kaukaa, ennen saarelle tuloani. Muistoja, murhia, muuta kamalaa. Kuinka äitini oli yrittänyt tappaa minun naiseni, ja minä äitini.
Pudistin päätäni epäuskoisena. Tällaistako elämä on? Raakaa, epätoivoista, järjetöntä. Kerrassaan järjetöntä!
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 01. Syys 2010 15:55

Kavahdin taaksepäin, orin karjaistessa minulle äkisti ryöpyn sanoja. Haukkuva koira ei koskaan pure.
"Ei, sinä et tosiaankaan ole vihainen. Sen huomaa sävystäsi ja kasvoistasi. Olet pelästynyt ja surullinen." Totesin enemmän itselleni kuin Lawlessille. "Se.. johtui yhdestä tuttavastani." Kai Shiningiä voisi tuttavaksi sanoa? Kai jonkinlaiseksi. "Minä.. hän.. siis.." En oikein osannut selittää loppuun. Hengitin pari kertaa syvään ja vilkaisin silmäkulmastani lampea. Teki mieli hukuttautua sinne. Työntää pää pinnan alle. Ehkä se selviäisi siinä sivussa. Minulla ei olisi enää mitään menetettävää. Käänsin kuitenkin tarkkaavaisen, nyt levollisen katseeni hallakkoon. Miten hyvin hän osasi lukea kasvojani? Ilmeitäni? Tunteitani? Vai osasiko ollenkaan? Se jäi minulle epäselväksi. Mutta yhden asian tiesin.
Edessäni seisoi ori, joka ottaisi vastaan huoleni kun olisi valmis siihen.
Mutta milloin hän olisi valmis? Milloin jaksaisi kuunnella? Siinäpä se pääkysymys olikin. Olisiko Lawless koskaan valmis kuuntelemaan muita kunnolla? Voisinko minä opettaa häntä siihen? Tiesin jo vastauksen. Ei, en voisi. Mitä tällainen vanha rampa voisi kenellekkään opettaa? Kun ei itse ollut tarpeeksi järkevä.. Mihinkään.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Destiny was waiting for you and me.

ViestiKirjoittaja Siuri » 01. Syys 2010 16:05

Ori sanoi jotain, ja ilmeeni muuttui hyvinkin yllättyneeksi. Ori oli osittain oikeassa, vihainen en ollut, enkä voinut. Kuinka joku voi olla vihainen henkilölle, joka yrittää tappaa itsensä? Niin tunteeton en kuitenkaan ollut. Kukaan ei pystyisi siihen. Lisää asioita jää mieleeni, joita ori sanoi. Pelästynyt. Surullinen. Totta. Itse olen murheideni keskellä elänyt näin pitkälle. Vieläkään en ole päässyt entisestä elämästäni yli, päinvastoin. Muistot vainoavat minua päivittäin yrittäen saada mieleni alakuloiseksi. Mutta siinä ne eivät onnistu, ne eivät vie minua pyörteisiinsä, vaan vahvana pääsen pois niiden synkästä maailmasta.
Syy, miksi kaikki tämä, tuli yllättäen. Tuttava, niinhän ne kaikki muistot liittyvät vanhoihin tuttaviin, tai rakastettuihin, kuten minulla. Kuitenkaan Troja ei saanut suustaan lausetta loppuun, vaan änkytti jo lauseen alun.
"Sinä-hän teki mitä?!" jatkoin linjaani. En yhtä kovaäänisesti kuin viimeksi, mutta hyvin lähellä. Ääneni oli kuitenkin jo rauhoittunut ja tasainen, ei enää niin ilkeä toista kohtaan. Jokaisella meillä löytyy varmasti syitä, jonka takia yrittää tappaa itsensä. Jotkut pelastetaan, jotkut jätetään kuolemaan. Minut pelasti tämä saari, Trojan eräs hevonen, mutta entäpä jos näin ei olisi käynyt? Luultavasti ensikohtaamistamme ei olisi edes tapahtunut, vaan näkisimme seuraavan kerran taivaassa. Mutta minulle, kuten hänelle oli annettu uusi mahdollisuus. Ymmärtääköhän ori, että uudet mahdollisuudet ovat avain parempaan elämään? Toivottavasti, minä nimittäin en.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Seuraava

Paluu Pohjoinen lampi

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron