Let's get down to business. [Laumakokous!]

Metsä on melko avaranpuoleista aluetta, joka on loistava ajanviettopaikka helppokulkuisen maaston sekä metsien hyvän kunnon vuoksi. Monet hevoset saattavat ottaa laukkakisoja keskellä havumetsiä pujotellen kuusien ja mäntyjen oksien väleistä, kerta tilaa sen verran löytyy, vaikka silmien täytyy silti olla auki, ettei pää kalahda puunrunkoon vauhdin hurmassa.

Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Siuri » 27. Tammi 2014 17:38

[Lumihevosten laumakokous! Aikaa saapua paikalle viikko, eli kokous käynnistyy 3.2.!]

Loskainen Syysaamu (ja Tuisku)

Jälleen tuttu aukio avautuu edessämme, kun saavumme sovitulle paikalle. Viime laumakokouksesta oli jo melkein vuosi, mutta tuntuu kuin olisin vasta eilen kertonut täällä saarta uhkaavista vaaroista ja ikävistä uutisista. Onneksi tällä kertaa oli paljon hyvääkin kerrottavana.

"Tuleeko tänne paljon hevosia?" Tuisku kysyy ja lähtee kävelemään keskemmälle aukiota.
"Toivotaan", vastaan hymyillen ja lähden hänen peräänsä.

Lumi on tuhkasta harmaata, mutta ilma on kirkastunut jo. Pientä utua on vielä havaittavissa mutta ilma tuoksuu vihdoin raikkaalta ja puhtaalta.
Mielessäni liikkuu monia kysymyksiä, joista suurin koskee naapurilaumaamme ylänköhevosia: miten Nita pärjää lauman kanssa? Toivottavasti hän on saanut tiedotettua laumalaisia kokouksesta. Se huoli ei kuitenkaan pysy vain ylänköhevosten mailla, vaan on myös ajankohtainen täälläkin. Ovatko kaikki laumalaiset kuulleet varmasti kokouksesta? Saapuvatko he paikalle määrättynä aikana?
Toivotaan. Tämä asia nimittäin koskee jokaista.

Pysähdyn keskelle aukiota. Päivä on jo pitkällä mutta pimeää ei vielä ole. Toivottavasti ehdimme aloittaa valoisan aikaan.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Tammi 2014 18:27

RIJM JA WINCHESTER

Olin huomannut kirjavan orin jossain päin merenrantaa ja ottanut hänet mukaani. Olin saanut aikaisemmin viestin laumakokouksesta, joten olimme lähteneet vaeltamaan sinne. Matkalla ori oli esitellyt itsensä Winchesteriksi ja kertonut vasta liittyneensä laumaan. Olimme keskustelleet asiasta jonkin aikaa ja olin esitellyt itsenikin siinä välissä. Winchester oli vaikuttanut puhtaan yllättyneeltä, että jonkinasteisia parantajiakin oli olemassa, muttei antanut sen haitata.

Minulla oli hyvä päivä ja toivoin, ettei Loskan uutiset huonontaisi sitä. Ehkäpä saari pikkuhiljaa asettuisi takaisin uomiinsa, eikä mitään kovin kamalaa tapahtuisi. Ainakin minä toivoin niin syvästi, koska päivä päivältä enemmän tunsin kuuluvani tänne, enkä halunnut sen loppuvan ennen aikojaan.

Ori oli helppoa seuraa. Hän tuntui edelleen ihmettelevän muuta maailmaa, mutta hiljaa päänsä sisällä. Olimme taittaneet matkaa suurimman osan hiljaisuudessa, mutta välillä toinen availi keskustelua. Hän ei sanonut mitään, jollei kunnollista asiaa ollut. Pysytteli tahdissani ja mukaili raskaita askeliani.

Viimein saavuimme aukealle, jossa näytimme olevan ensimmäiset. Loska seisoikin jo siellä ja kumma kyllä hänellä oli varsa mukanaan, mutten näyttänyt yllättyneisyyttäni. Winchester tajusi itse jättäytyä seisomaan jonnekin aukean keskivaiheille, minun kävellessäni kohti Loskaa.

Olin ottanut tavakseni käydä hänen luonaan aina ennen kokouksien alkua, jos hän halusi jostain syystä minun jäävän lähistölle.
"Hyvää päivää, johtajatar", sanoin matalan soinnukkaalla sävylläni, saapuessani suurinpiirtein parin hevosenmitan päähän heistä. En halunnut säikäyttää varsaa ja hymyilin sillekin lempeästi.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 27. Tammi 2014 21:49

DARK IRIS

En tiedä onko tämä jo enemmänkin itsetuhoisuutta että olen matkalla kokoukseen. Mielessäni nimittäin kiertää ajatus siitä, kuinka moni vielä muisti minut - niin, tai erheeni. Heikkouteni ja mihin se johtaa. Saisinko osakseni tuijotusta tai kuiskutusta, ja kuinka moni muistaisi vieläkin nimeni?
Kaikki ovat asioita joita en toivo. Toivon että voin olla huomaamaton varjo, ettei minua noteerata sen kummemmin. Ajattelin että kai minunkin pitäis kuulla mitä laumassa tapahtuu, varsinkin kun en ole käynyt kokouksissa ikuisuuksiin. Itse asiassa en ole tainnut käydä kokouksessa kertaakaan sen jälkeen kun itse jouduin sellaisen pitämään. Ja siitä on jo kauan.
En ainakaan käynyt kokouksessa jossa ilmoitettiin saarella riehuvasta taudista. En ollut tainnut kertaakaan edes olla kokouksessa niin että lauman johdossa oli ollut Loskainen Syysaamu, enkä usko että häntäkään pahemmin innosti seurani. Tuskin sen jälkeen miten välinpitämätön olin ollut lauman ongelmiin. Mutta tiedä häntä, ei se ollut minun ongelmani mitä mieltä johtajatar oli minusta tai käytöksestäni.

Takajalka on oikutellut jo vuosia, eipä se koskaan täysin parane. Kuitenkin nykyään pystyn kävelemään useimmiten aika huomaamattomalla nilkutuksella. Sekä ravaamaan, joka on jo varsin hyvin. Joskus mietin että osaisinkohan enää edes laukata jos jalkani kantaisivat kunnolla.
Kevyt ravi kantaa minua eteenpäin kohti kokouspaikkaa, kunnes hiljennän jälleen käyntiin. Aukio avautuu edessäni, ja huomaan olevani hämmästyttävän ajoissa. Paikalla ei ole lisäkseni juurikaan hevosia, vain suuri kimo tamma, kirjava ori ja Loska sekä.. varsa? En voi estää epäuskoa lipumasta ilmeeseeni. No, toisaalta, kuinka moni uskoisi minua äidiksi..
Jään vähän epävarmasti seisomaan kuusien varjoon - huomaisiko joku minut? Voisinko mennä jonneki piiloon niin että minuun ei kiinnitettäisi liikaa huomiota? Taisi sittenkin olla huono idea tulla tänne. Olisi ollut helpompi tulla myöhässä ja jäädä kokousalueen reunalle.
Voi helvetti.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Siuri » 27. Tammi 2014 22:55

Loska

Tuisku kiertelee ympäri aukiota ja tutkii kaikki paikat läpikotaisin. Se näyttää todella jännittyneeltä, eikä ihmekään, onhan tilanne aivan uusi hänelle - ja vielä johtajataren seurassa.
Se nostaa pian päänsä ilmaan ja höristää korviaan. Se tuijottaa hetken metsää kohti ja tulee sitten luokseni.
"Tuolla on joku", se sanoo ja siirrän itsekin katseeni metsää kohti. Tuisku on oikeassa, ensimmäiset hevoset saapuvat kokoukseen, molemmat minulle tuttuja. Winchester, joka vasta hetki sitten rantautui ja hänen seurassaan laumamme parantaja, Rijm. Kun he pääsivät aukiolle, West jää hieman takaa-alalle, mutta Rijm tulee tuttuun tapaan luokseni.
"Hei vaan", vastaan hieman rennommin, kun Rijm tervehtii kohteliaasti. Vaikka tilanne onkin hieman virallisempi, olisi ihan okei keneltä vain jutella tuttavallisemmin.
Hymyilen hieman Rijmille.
"Mukava pitää vihdoin laumakokous, kun on pitkästä aikaa paljon hyvääkin kerrottavana", sanon itsekin jopa hieman helpottuneena.

Tuisku juoksee jostain jälleen luokseni.
"Äiti, äiti, tuolla on joku tosi hassun näköinen täti", se kuiskaa minulle hiljaa. Voi luoja, olisi ehkä pitänyt sanoa muutama sana orillekin ennen kokousta. Katson Rijmiä pahoitellen Tuiskun käytöstä ja sitten taas sitä "hassua tätiä" ja naurahdan hieman ajatuksissani.
"Se on Iris, hän oli ennen minua vastuussa laumasta. Voit käydä tervehtimässä", sanon Tuiskulle, mutta hän jää vain seisomaan paikoilleen. Yritän kohdistaa katseeni Irikseen ja nyökkään hänellekin tervehdykseksi.

"Sinulla ei taida olla mitään uutta mielessäsi saaren tilanteesta?" kysyn Rijmiltä.
Paikalle saapuu ruskea ori, joka nyökkää myös tervehdykseksi ja jää seisomaan kirjavan viereen.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Sussu » 28. Tammi 2014 13:58

Nana

Tapasin vähän aikaa sitten jonkun pahasti aivopestyn tai vapaaehtoisesti johtajataren tossun alla olevan henkilön, joka jaksoi jankuttaa laumakokouksen tärkeydestä vaikka kehotin varsin suorasanaisesti tätä painumaan helvettiin.
Ainakin se väitti, että minunkin olisi hyvä olla perillä Caralian asioista. Ei voisi vähempää kiinnostaa kokonaisen lauman näkeminen, mutta ehkä hermoni pysyisivät jotenkuten kasassa, jos vain ignooraisin kaikki. Minun tuskin kannattaisi järjestää kohtausta tai haastaa riitaa tällaisessa tilaisuudessa. Se jos jokin minua ärsyttääkin - minun on pakko käyttäytyä toisten haluamalla ja odottamalla tavalla.

Löydän kuin löydänkin paikalle. Ainakin hevosia on siinä määrin, että tuskin ne tänne ihan huvin vuoksi ovat kokoontuneet. Hidastan raviaskeleeni käyntiin, antaen katseeni hetken vain kiertää ympäristössä. Ihan tylsyyttäni tuttuja etsien.
En voi olla yllättymättä, kun katseeni ajautuu sivuun ja pysähtyy sitten erittäin tuttuun hevoseen. En voi mitenkään erehtyä henkilöstä, tietysti minä oman äitini tunnistan. Vaikka viime kerrasta onkin taas vähän aikaa. Siellä kuusien varjossa, kuin piilossa muilta. Ei mitenkään yllättävää käyttäytymistä häneltä. En edes vaivaudu katselemaan toisten hevosten suuntaan, tervehtimään tai mitään. Suunnistan vain vähin äänin kirjavan vierelle.

"Hei", sanon pehmeämpään sävyyn, kuin olen pitkiin aikoihin kenellekään mitään sanonut. Sana äiti takertuu kuitenkin kurkkuuni, toisaalta en osaa kutsua häntä myöskään pelkällä nimellä. Joten tervehdin vain vaimeasti, tuskin huomattavasti hymyillen.
Uskon hänen kuitenkin osaavan lukea vähäistä elekieltäni sen verran, että olen likimain ilahtunut hänen näkemisestään.

Jay Jay

Ja taas mentiin. Tällä kertaa Loskan olisi ainakin turha tulla huomauttamaan jälkikäteen, ettei ollut nähnyt minua laumakokouksessa. Laukatessani harja hulmuten kohti tapaamispaikkaa en voi olla ajattelematta, mitä asioita johtajatar käsittelisi tässä kokouksessa.
Ennen kaikkea odotan, onko tällä mitään kerrottavana maanjäristyksistä. Hyvin suurella todennäköisyydellä kyse on tulivuoresta, Hoerosta, mutta onko syytä paniikkiin?
Puuskutan kuin viimeistä päivää vielä siinäkin vaiheessa, kun hidastan raviin.

Tänne on jo kerääntynyt jonkin verran hevosia, joten en voi olla erehtynyt paikasta. Ketään siinä määrin tuttua en kuitenkaan näe, että kehtaisin tunkea seuraan.
Minulla ei ole mitään tarvetta hakeutua puiden varjoihin, mutta toisaalta taas en ole myöskään aikeissa tunkea ihan huvin vuoksi Loskaa häiritsemään. Haen vähän omaa tilaa aukiolta, jääden vain paikalleni seisomaan ja katselemaan ympärilleni.
Vilkuilen johtajataren suuntaan siltä varalta, että saisin tältä vaikka tervehdykseksi nyökkäyksen. Sen jälkeen en oikeastaan jaksa keskittyä muuhun, kuin ihmettelemiseen ja odottamiseen.

Loskan mukana roikkuu nähtävästi edelleen se kakara, jonka mahdollisista vanhemmista hän minultakin viimeksi tavatessamme kyseli.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Vertaveli M » 28. Tammi 2014 16:27

Dezba

Teps teps teps. Kävelen rauhallista vauhtia havumetsässä olevaa aukeaa kohti. Muistelen johtajaamme, jonka nimeksi tiesin Loska. En ole ollut lumihevosten laumakokouksissa ennen, sillä olenhan kuitenkin toisesta laumasta syntyisin. Katselin ympärilleni metsässä, vaihtaen toiselle polulle ja kipittäen loppumatkan lyhyttä ravia päätyen lopulta metsän reunaan. Aukea avautui edessä ja minä huomasin keskemmällä seisovan tamman varsan kanssa. Hänen luonaan oli myös suuri valkea tamma. Kauempana oli ainakin yksi kirjavaori. Mietiskelin, että kuuluiko minun mennä lähemmäs vai jäädä tänne. Vanhassa laumassa olin aina ollut käskystä metsän reunalla, huomaamattomasti ja hiljaa. Nyt en kuitenkaan halunnut tehdä enää niin, vaan ravasin keskemmälle.

Päästyäni joukkion luokse nyökkäsin kaikille ja yritin arvailla kuka heistä oli Loska. Katselin varsallista tammaa ja muistelin hänen vastaavan parhaiten saamaani kuvausta.
"Anteeksi häiriö ennen kokousta johtajatar, mutta haluaisin liittyä laumaan virallisesti", sanoin sitten niin hienoon tyyliin kuin suinkaan osasin. Sen jälkeen katsoin varsaa hymyillen. Tulisiko tuosta pojasta vielä joku päivä Loskan jatkaja? Millainenkohan oli Loskan valitsema mies?
"Nimeni on Dezba, mutta kutsukaa toki vain Dessyksi", minä sanoin vielä ja tarkastelin ympäristöä huomaten sitten valkean orin. Kiintoisaa, hän näytti aavistuksen siltä millaiseksi äitini aina sanoi Jayta. Mutta saarella oli varmaan miljoona muutakin valkeaa oria, joten päätin jättää asian sikseen. Nyökkäsin porukalle ja vetäydyin kauemmaksi odottamaan kokousta.
Vertaveli M
 

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Sasu » 28. Tammi 2014 19:59

Ciervo

No johan nyt on kumma.
Taasko sitä pitää raahautua laumansa keskuuteen näytille? Eihän siitä nyt ole kuin korkeintaan vuosi, jos sitäkään, kun minä edellisen kerran leikin tunnollista kansalaista samoissa merkessä. Ei kai tästä mitään tapaa ole tulossa?

Mutta no, tässä minä kuitenkin tarvon kohti sitä samaa pahuksen aukeaa - kai kokous edes on siellä? En loppujen lopuksi kuunnellut viestinviejää ihan kauhean tarkkaan, ei se tuntunut niin kovin tärkeältä. Ei kyllä tunnu vieläkään, mutta.. minä nyt kuitenkin olen jo matkalla. Ehdin jo luvata itselleni, ettei minun tarvitse edes yrittää osallistua kokoukseen jos se ei ole samalla aukealla, kun sieraimiini kantautuu usean hevosen tuoksua edestäpäin. No, se siitä.

Hidastan vähän vauhtiani lähestyessäni aukean reunaa. Katseeni käväisee keskellä seisovassa johtajattaressa. Tämä taitaa olla jo aika mones kerta kun hänet näen, ja vieläpä edelleen lauman johdossa - samaa ei voi sanoa muista lumihevosten johtajista. Jos hän katsoo minuun päin, nyökkään lyhyesti, kai se kuuluu tapoihin.

Oho. Jopas nyt jotakin - kerrankin tuttu kasvo kokouksessa, johtajattaren lisäksi siis. Iris seisoo sivussa, mutta huomaan hänet siitä huolimatta melko vaivatta. Ehkäpä sen takia, että juuri noin varjoisassa paikassa minäkin haluaisin seisoa. Valitettavasti aukean laita, jonka suunnasta saavuin, on epämiellyttävän harvaa. Jään seisomaan vähän enemmän kuin kohteliaan etäisyyden päähän kaikista muista. Irisin luona on joku nuori tamma. En ole nähnyt ennen. Minulla ei ole aikomustakaan mennä häiritsemään heitä.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 28. Tammi 2014 20:30

RIJM

Loska vastasi rennommin kuin minä, mutta hänellä oli siihen varaa. Kun hän sitten sanoi, että oli vihdoin mukava kertoa hyviä uutisia, nyökkäsin hyväksyvästi ja hymyilin hieman.
"Totta puhut", myötäilin häntä.

Samassa kuulin varsan sanovan jotain, mikä kohdisti huomioni jonnekin metsänreunaan. Niin, Dark Iris. Hän oli sallinut minun liittyä laumaansa. En voinut parhaalla tahdollanikaan sanoa, että hän oli mukava, mutta joihinkin tiettyihin - esimerkiksi kolleegani - verrattuna hän oli kerrassaan herttainen.
Hylkäsin nopeasti ajatuksen mennä tervehtimään ja keskitin taas ajatukseni takaisin Loskaan.

"Ei ole, kaikki on oikein hyvin ainakin minun tietojeni mukaan." Vastasin hänelle ja huomasin hevosten vihdoin tulevan aukealle.
Samassa näin seuraavan hevosen, joka tuli johtajattaremme luokse. Nyökkäsin vielä kerran syvään ja astelin hitain askelin sivummalle, hiljaa Winchesterille nyökäten. Kirjava tulikin pian luokseni ja jäi seisomaan vierelleni.
"Hieno päivä kokoontua." Hän totesi hiljaa, enkä voinut kuin hymähtää.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 29. Tammi 2014 02:56

Seuraan silmät kapeina viiruina muiden hevosten sananavaihtoa pienen matkan päässä, vaikken kuulekaan heidän keskustelustaan mitään. Kun varsa sitten näyttää ilmeisemmin sanovan johtajattarelle jotain, hän kääntyy katsomaan suuntaani. Katseeni kapenee entisestään, miltei ahdistun siitä josko Loska tulisi sanomaan minulle jotain. Mutta hän vain nyökkää, ja yritän löytää itsestäni sen verran kohteliaisuutta että nyökkään takaisin. Varsin säälittävän jäyhäksi yritykseksi se tosin jää, mutta parempaa ei ole tarjolla. Saisi luvan kelvata. Ota tai jätä.

Kohta minulle on kuitenkin johtajattaren jäyhää tervehdystä suurempi hämmennyksen aihe luvassa, kun vaalea tamma saapuu luokseni. Hänellä on lautasillaan samat täplät kuin minulla, ja ikäväkseni minusta tuntui että olin kaikesta yrityksestäni huolimatta tartuttanut häneen kyynisen elämänasenteenikin. Silti en voi estää pientä ilahtuneisuuden pistosta kun tyttäreni tosiaan tulee luokseni ja sanoo minulle hei. En kuitenkan meinaa saada kurkustani mitään ääntä aikaiseksi, kunhan katson häntä, punniten katseellani - itse asiassa minusta tuntuu että katson häntä lähinnä niin että yritän painaa hänet mieleeni, kaikki kasvaneet ja muuttuneet piirteet. Vaikka taustalla näen edelleen ne pienet varsankasvot.
En ollut nähnyt tytärtäni aikoihin, enkä usko että ihan pian näkisin uudestaankaan. Siksi edes tästä pienestä ja lyhyestä hetkestä jäyhän tervehdyksen kera pitää saada jotain irti - se on ainoa mitä minulla on jäljellä.
Puren hieman huultani ja heilautan levottomasti korviani ennen kuin vastaan mitään. Mietin jälleen omaa kyynisyyttäni, sekä omaa kykenemättömyyttäni kommunikointiin kuten muut. Joku muu olisi jo varmaan tässä vaiheessa halannut tytärtään rakastavasti. Minä lähinnä tunnen itseni yllättävän avuttomaksi pelkän tervehdyksen tähden. Olin liian turtunut siihen että minua ei edes haluttu tuntea, enkä minä halunnut tuntea muita. Sen tähden en ilmeisesti meinannut edes uskoa että oma tyttäreni ilahtui näkemisestäni, joka oli jo hieman surullista.
Edellinen oli vain opettanut minut kyyniseksi, vaikka vuosien kuluessa olin myöntänyt että suurin vika siitä millaiseksi Milena kasvoi oli ollut itsessäni. Sisarestaan Nana ei itse tiennytkään mitään, enkä ehkä välittäisikään kertoa. Samoin olin jättänyt väliin tarinan siitä miten Milena siskopuolensa kanssa hajotti jalkani. Ehkä joskus.. luultavammin ei ikinä. Eiköhän Nanakin ollut jo ymmärtänyt elämänsä aikana tarpeeksi äitinsä huonoudesta.

Hyvin pitkän hiljaisuuden jälkeen, vain katsottuani Nanaa aivan silmittömän pitkään, saan kurkustani jonkin käheän äänen aikaiseksi. Se kuitenkin muuttuu vain kuivaksi yskähdykseksi. Nielaisen ja puren huultani hieman lisää.
"Hei.. Nana", saan lopulta sanotuksi, sävyttömästi kuten yleensä, mutta toivon että hän ponnisteluistani huolimatta ymmärtäisi että en ole lainkaan pahoillani että hän on siinä.

Katseeni vaeltaa kevyesti muuta aluetta, osuen Ciervoon. Hänkin oli sentään vaivautunut paikalle.. Vaikka jotenkin minusta tuntuu että hänkin olisi halunnut seistä hieman piilossa. Mieleni eksyy Ciervon katsomisesta Alexanderiin. Olikohan hänkin sitten kuollut, kadonnut tai vain lähtenyt saarelta? Samanlaisia arvoituksia kuin Katla ja Katrina. Koko perhe hävisi vähin äänin. Vaikka nuorimmaista en enää välittänytkään tavata, ja Katlalla ja minulla oli yhteytenä vain kipeät muistot, niin silti tuntuu typerältä miten moni täälläkin tuntui vain häviävän.
Lopulta palautan katseeni takaisin Nanaan. Hetken minusta tuntuu kuin olisin nähnyt hevosten joukossa myös jotain kimoa jota en olisi välittänyt nähdä, mutta päätän kuvittelevani enkä vilkaise sinne suuntaan uudelleen. En ennen kuin olisi pakko. Saatoinhan nähdä väärinkin, ja toisaalta, eipä sillä minulle sen suurempaa merkitystä ollut.. Olinhan saanut takaisinmaksuni jo hänen elämänsä pilaamisesta.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Siuri » 29. Tammi 2014 10:58

Loska

Olen vain entistä helpottuneempi, kun Rijm kertoo asioiden olevan hänen tietoonsa hyvin. Sitten luoksemme astelee vaalea nuori tamma, ja Rijm lähtee jälleen Westin seuraksi.
Katson, kun tamma tulee vierelleni pahoitellen. Hymyilen hänelle, kun hän esittyätyy Dessyksi.
"Ja minä olen Loska", esittäydyn itsekin, vaikka toinen varmasti nimeni tiesi.
"Ulkonäön puolestasi näytät ihan lumihevoselta, eli tervetuloa vain laumaan", sanon tammalle. Dessy siis, pitääpä oikeastaan painaa tarkasti kaikkien täällä olevien kasvot mieleeni.

En ollut jutellessani edes huomannut kaikkia hevosia, jotka paikalle olivat saapuneet. Jay seisoo jossain aukion laitamilla ja yritän tavoittaa tätä katseella. Hän vilkaisee juuri minuun ja nyökkään hänellekin.
Lisäksi huomaan Iristä lähestyvän varsan, joka... Joka näyttää aivan Irikseltä.
Nyt oli todella huono hetki alkaa ajatella sitä, mutta jokin tässä kuviossa kummastutti minua suuresti.
Iriksestä tuli mieleeni tapaamisemme baarissa ennen kapinaa, ja vilkaisen nopeasti Jaytä. He seisovat eri puolella aukiota. Tuskin ovat vieläkään sopineet sitä riitaansa?

Hevosia virtaa paikalle koko ajan vain enemmän ja enemmän. Mukava nähdä, että vistinviejät ovat saaneet näin paljon hevosia kiinni.
Jään paikoilleni seisomaan ja odottamaan, jospa joku vielä haluaisi vaihtaa sanasen kanssani.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Sussu » 29. Tammi 2014 19:25

Nana

Katson äitiin aivan hiljaa. Hän tuntuu menettäneen puhekykynsä. Mitä lie hänenkin päässään tällä hetkellä liikkuu. En tiedä, välitänkö edes tietää.
Hän ei näytä muuttuneen juurikaan viime tapaamisestamme, josta onkin aikaa. Ei fyysisesti, muttei sen koommin henkisestikään. Hetki tuntuu kestävän ikuisuuden, ennen kuin hän vihdoin yrittää sanoa jotain. Iris kuitenkin saa aikaiseksi vain käheän äännähdyksen, ennen tervehdystä.
Vinohko, pieni hymy käy taas suupielilläni. Ei hän vaikuta ainakaan ärsyyntyvän läsnäolostani. Tervehdyksen saatuani minäkin annan katseeni lipua muihin lumihevosiin.

Tilanne on minulle jopa yllättävän miellyttävä, ottaen huomioon, että olisin odottanut jotain vähän kiusallisempaa. Iriksestä nyt ei tiedä, ainakaan hän ei saanut tervehdystä irti itsestään läheskään yhtä kivuttomasti, kuin minä.
Mutta hyväksyn tilanteen, en ota sitä mitenkään itseeni. Minulle riittää se, että hän ei suhtaudu minun näkemiseeni yhtä kyynisesti, kuin hevosten tapaamiseen yleensä. Olen kyllä ymmärtänyt jo pitkään, ettei äidilläni ole ollut helppoa eikä hän ole tahtonut minulle mitään pahaa.
Minun ei siis auta kuin elää sen kanssa, ellen halua pilata välejä Irikseen totaalisesti. Sitä en ole aikeissa tehdä. Minun kasvattamisessa yksin on varmasti riittänyt työtä.
Ja sen työn hän olisi halutessaan voinut hoitaa huonomminkin.

Päätän kuitenkin olla kiusaamatta häntä enempää jutuillani. Ehkä vähän myöhemmin, vaikka kokouksen jälkeen - jos hän vaikka siihen mennessä olisi ehtinyt sulatella tätä asiaa.
Kyllä minua ainakin kiinnostaa tietää, mitä hänelle kuuluu. En usko, että mitään sen kummempaa kuin ennenkään. Mutta voisihan sitä aina kysyä.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 31. Tammi 2014 00:21

Kohtaamisemme ei ehkä ole perinteinen äidin ja tyttären kohtaaminen - joku toinen olisi varmaan jo rynnännyt halaamaan tytärtään. Mutta minä en olekaan sellainen äiti, olen kylmä ja etäinen ja huono osoittamaan tunteitani suurimman osan ajasta. Oikeasti kuitenkin olen hyvilläni siitä, että Nana edes tuli luokseni ja tervehti minua. Ehkä en ollut pilannut kaikesta huolimattaan hänen kanssaan aivan kaikkea. Ainakin hän myönsi tuntevansa minut.

Seisoskelemme paikallamme hiljaa, ja minusta tuntuu että jokainen sana jonka yritän sanoa, kuivuu kuolleena kurkkuuni. En ollut tottunut tällaiseen. Kun Nana oli pienempi, osasin vielä puhua hänelle edes jotenkin. Miksi tämä on nyt niin vaikeaa?
Koska hän on vanhempi. Koska hän ymmärtää paremmin. Koska pelkään että kaikesta yrityksestäni huolimatta pilasin hänetkin, enkä halua viedä sitä viimeistä ilonhippusta sielustani sillä että osoitan sen itselleni. En ole nähnyt häntä pitkään aikaan enkä tunne enää häntä samalla tavalla. Ja tiedän liian hyvin miten kävi viimeksi kun en tuntenut lastani. Tosin silloin olin nuori ja tyhmä, mutta entä nyt sitten? En minä ole viisaskaan.
Nanaa katsoessani näen vieläkin ne lapsenkasvot. Tai ehkä toivon näkeväni. Jos haluaisin vielä yrittää uudestaan, jos toivon että voisin vielä tehdä jotain paremmin.
Mutta Nana on siinä, minun vieressäni. Minun näköiseni, minun oloiseni. Hän ei vielä vihaa minua, enkä haluaisi ikinä antaa hänelle siihen syytäkään.

Puren huultani taas, ja olisi vain ajan kysymys milloin huulestani rupeaisi tällä menolla tihkumaan verta.
"On... mukava nähdä sinua", saan sanottua. Käheästi, hiljaisesti, ehkä ponnettomasti, mutta sen parempana en saa sitä lausetta ulos suustani. Se ei silti vie pois sitä ettenkö tarkoittaisi sanojani. En edes tiedä milloin olisin viimeksi sanonut kenellekään niin. Siitä oli varmasti vuosia. Niin monia vuosia, etten enää osannut sanoa sitä ilman että se kuulosti ontolta.
Mutta sellainen minä olen.
Luon pitkän katseen Nanaan ennen kuin käännän jostain syystä hieman kiusaantuneenkin oloisesti katseeni taas muualle. En minä osannut olla tällainen.
Nielaisen, melkein kuin peläten mitä Nana vastaisi. Milloin minusta tuli näin epävarma?
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja feiarth » 31. Tammi 2014 21:09

Momentum

Kun joku ventovieras, valkoinen tamma edellispäivänä ilmoitti minulle laumakokouksesta, en ole voinut muuta tehdä, kuin mutista hiljaa itsekseni Lekolle, että antaisi meille kaikille nyt hyviä uutisia. Tai siis Lekolle olen mutissut siitä saakka, kun toivuin säikähdyksestäni, kun se vieras tamma yllättäen ilmestyi. Olen mielestäni ollut oikein hyvä oppipoika. Olen kertonut Lekosta kaikille, jotka ovat vähänkään suostuneet kuuntelemaan, vaikken vielä itsekään tiennyt kaikkea. Toivoin kuitenkin, että suuri Kookospähkinä arvostaisi elettäni.

Kokouspaikalla on jo paljon hevosia, tunnistan heistä muutaman, mutta jään melko etäälle seisomaan. Ei minulla ole kavereita tällä saarella, joskus oli, mutta he kaikki tuntuvat kadonneen. Alan hyräillä hiljaa ja odotan, että jotain tapahtuisi.
feiarth
 

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Wohweli » 01. Helmi 2014 22:44

Huurteinen Henkäys Býlor

Tutut havumetsän polut johdattivat mahdollisesti koko Caralian suurinta hevosta tämän tarkoin tiedettyä määränpäätä kohden. Oli uuden kokouksen aika. Tiedon lauman keskeisestä tapaamisesta oli kirjava kuullut vain ohimennen vilkaspuheiselta tammalta siten päättänyt saapua paikalle kuuntelemaan mitä Loska heille kertoisi. Ori toivoi enemmän kuin mitään hyviä uutisia, viimeaikaiset tapahtumat kuitenkin varjostivat ajatusta ja saivat Býlorin tuntemaan jännityksen nipistykset vatsassaan. Kasvot olivat tyynessä ja leppoisassa ilmeessä koko matkan ajan, vaikka aivot suhisivatkin järkyttävää ajatuksien määrää. Pian hän olisi perillä ja saisi tietää asioista.
Aukio aukeni eteen tuttuna ja turvallisena, paikalle oli saapunut jo monia mikä väänsi väkisinkin suuren orin turvan hymyyn. Hänestä oli todella ihailtavaa, että myös nuoret malttoivat hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan. Katse poimi etäämmältä Loskan sekä satunnaisia muitakin tuttuja. Silkasta ujoudesta suuri ori kuitenkin jättäytyi aukion reunustalle nojautuen pienesti havupuun vahvaa runkoa vasten. Hän ei halunnut aiheuttaa paniikkia taikka saada liiaksi huomiota talsimalla huolettomana ja reippaana muiden sekaan. Näin oli parempi.

Ori henkäisi kevyesti, ilma oli leppoisa, oikein mukava sää viettää kokousta. Viimainen tuulikaan ei varastaisi sanoja Loskan suusta. Syvän siniset silmät kiersivät jälleen katseellaan paikallaa olijoista yrittäen poimia laumaan mahdollisesti kuulumattomia. Jos tarve vaatisi auttaisi Býlor kyllä häiriköiden pois ajamisessa. Hänen kun ei yleensäkään tarvinnut kuin ilmaantua paikalle aiheuttaakseen pelkoa.
Wohweli
 

Re: Let's get down to business. [Laumakokous!]

ViestiKirjoittaja Sussu » 02. Helmi 2014 16:31

Nana

Muissa aukiolla olevissa hevosissa aikansa kierrellyt katseeni kääntyy takaisin vierelläni seisovan äitini suuntaan. Käännän päätäni enemmän häntä kohden, katson hetken aikaa suoraan silmiin ja hymyilen sitten vähän. Iloisesti yllättyneenä siitä, että hän toteaa, että on mukava nähdä minua. Käheästi ja hiljaiseen sävyyn, mutta tiedän, ettei hän valehtele.
Ei hän sanoisi niin, jos ei tarkoittaisi sitä. Vaikka hänen olemuksensa ei viestikään jälleennäkemisen riemua enkä voi sanoa, että hänestä huokuisi äidillistä lämpöä.

Minä tiedän, että hänestä on oikeasti mukava nähdä minua taas, pitkän ajan jälkeen. Vaikka tämä näyttääkin olevan hänelle hiukan vaikeaa. Voin vain kuvitella, kuinka pitkään hän on ainoastaan ärähdellyt toisille hevosille. Katson hänen silmiinsä koko sen ajan, kun hän minuun katsoo ja sitten kääntää katseensa kuin kiusaantuneena muualle.
Minunkin katseeni lipuu takaisin jonnekin toisten hevosten suuntaan.
"Samat sanat. Viime kerrasta onkin aikaa", hymähdän pehmeästi. Emme olleet eronneet mitenkään riidoissa tai erityisen huonoissa väleissä, onneksi.
Jostain syystä hän ei silti meinaa saada sanoja suustaan. Ehkä hän on niin epävarma, koska ei tiedä, mitä minä hänestä nykyään ajattelen.

Mene ja tiedä.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Seuraava

Paluu Havumetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron