Suvi yössä soi

"Aukiolla on muutamia hevosia keskusteluun syventyneenä. Osa itkee, osa nauraa, joku taitaa nukkuakin ja hei, ovatko ne kaikki edes elossa?"

Momentumin sanoja lainataksemme - astu kaikin mokomin sisään ja ota itse selvää yhteismaan sademetsässä sijaitsevasta baarista.

Re: Suvi yössä soi

ViestiKirjoittaja Kuolemankello » 01. Elo 2015 22:23

Tummanharmaa ori ei pistänyt lainkaan pahakseen kun punainen tamma puski tämän kaulaa. Vagiton katse harhaili Doran kasvoilla kuin vartalossa, mutta aina nousi takaisin kasvoihin. Tumma hymähti matalasti kuullessaan, että Dora tuli ja aikoo lähteä baarista aivan tavallisena hevosena - aivan kuten Vagito. Tamma sanoi myös hauskasti ettei tarvinnut henkivartioita koska oli jo iso tyttö.
"Jos sinua joku kuitenkin sattuisi kiusaamaan, minä todellakin puolustaisin." Vagito totesi matalalla äänellään, hymyillen ja katsoen punaista hevosta silmiin. Todellakin, Vagito tunsi suurta vastuuta seuralaisestaan, mikä oli kuitenkin outoa. Vain yksi ilta, ja tumma ori oli valmis riskeeraamaan nahkansa lähes tuntemattoman tamman tähden.

Vagito kuitenkin valahti vakavaksi kuullessaan että entinen johtaja oli kadonnut eikä tätä oltu vieläkään löydetty. Myös tulivuorenpurkaus kuulosti kamalalta, ja vielä kamalempaa oli ettei Vagito itse ollut edes huomannut koko purkausta.
Arpinaamainen huomasi pienen alakulon heti Dorassa, kun tämä pahoitteli aavikkolaisten tilannetta. Punaisen tamman silmät kostuivat. Vagito katsahti tammaan hieman hämmentyneenä mutta painautui heti tammaan kiinni perhoset vatsassaan.
"Uskon että Aavikkohevoset ovat saaneet parhaan mahdollisen johtajan, olen varma siitä." Vagito sanoi rehellisesti ja lohduttavasti.
"Mutta hei, älä sure. Tulen olemaan tukenasi varmasti, jos vain sallit sen." Vagito yllättyi hieman itsekkin sanoessaan tämän, mutta jokainen sana mitä arpinaamainen oli sanonut, oli totta. Toki humalluttava juoma saattoi vaikuttaa, mutta vaikutus oli tällä hetkellä hyvä. Risteytys katsoi Doraa lempeästi vihreisiin silmiin, pian laskien katseensa omaan juomaansa. Vagitoa ei tehnyt mieli enää juoda, vaan vain katsoa seuralaistaan ja kuulla tätä. Välillä risteytyksen katse haravoi sivupöytiin, jossa muutama silmäparia katsoi heitä. Vagito käänsi kylmästi katseensa vieraista pois, katsahtaen jälleen punaiseen tammaan. Tämä ilta tuntui jotenkin niin täydelliseltä ja taijanomaiselta.
Since 2011 →
Treffipalvelu ✖️ Deviantart

Komennuksessa herrat Vagito, Zolotoy Voron, Hallas ja Vincent
Avatar
Kuolemankello
Cara-lapsi
 
Viestit: 125
Liittynyt: 23. Huhti 2014 20:17

Re: Suvi yössä soi

ViestiKirjoittaja Rosadum » 18. Elo 2015 15:27

Itkun tuhertaminen nolotti hiukan Doraa, ja lisäksi tämä äkillinen surun puuska hämmensi häntä. Tamma vilkaisi vielä uudelleen todennäköisintä tunteellisuuden aiheuttajaa, juomaa kannon päällä, ja päätti ettei ihan heti kokeilisi tätä vaaleaa uudelleen.
Yhtä hämmentävää, mutta samalla mukavaa, oli huomata, kuinka lämpimältä Vagiton kylki tuntui. Dora tunsi olonsa paljon paremmaksi, ja samalla jotenkin turvallisemmaksi. Jossakin punarautiaan takaraivossa käväisi myös ajatus siitä, että ori tuoksui todella hyvälle.

Sitten takaraivossa alkoikin kolkuttaa jokin hiljainen mutta ärsyttävän sitkeä ääni, joka käski johtajatarta siirtymään kauemmas vieraasta hevosesta. Juuri sillä hetkellä Doraa ei huvittanut kuunnella tätä viestiä yhtään, joten hän ei tehnyt elettäkään siirtyäkseen kauemmas Vagiton kyljestä.
Orin ensimmäiset sanat hyvästä johtajasta saivat Doran naurahtamaan ujosti, ja samalla tuntuivat lohduttavilta. Toiset taas tuntuivat vatsanpohjassa asti.

Vihersilmä nosti katseensa orin kasvoihin, etsien vihjeitä - oliko toinen tosissaan? Juuri nyt Dora ei kaivannut mitään muuta niin paljon kuin juuri sitä, mitä ori lupasi. Tukea, ja vähän läheisyyttä. Kun orin kasvoilla ei näkynyt merkkejä huijauksesta, lämmin, ujo hymy kohosi hitaasti Doran kasvoille. Hetkeksi myrkyn- ja smaragdinvihreiden silmien katse kohtasi, ja hetki tuntui kestävät paljon pidempään kuin silmänräpäyksen. Perhoset lentelivät aina vaan kiivaammin tamman vatsanpohjassa, häntä melkeinpä pyörrytti, ja tuntui siltä, etteivät hänen sirot jalkansa koskeneet lainkaan metsänpohjaa allaan. Punaisen teki mieli sanoa jotakin, kysyä vaikka mitä, mutta sanojen tuottaminen tuntui melkein mahdottomalta. Ehkä jopa tarpeettomalta.

Tottakai Dora ymmärsi myös, että se takaraivossa hakkaava ääni oli oikeassa. Hänen piti ajatella myös mainettaan ja asemaansa. Tämä baari oli kovin, kovin julkinen paikka, mutta niin myös Vagiton kyljessä oli kovin, kovin lämmin ja mukava olla. Ehkä ainoa mahdollisuus olisi siis nauttia tästä hetkestä täysin rinnoin.

Lopulta tamma sai puhekykynsä taas takaisin, vaikka nyt hänen äänensä oli entistä pehmeämpi ja hiljaisempi. Hän ei enää puhunut vain jollekin mielenkiintoiselle uudelle tuttavuudelle, nyt hän puhui vain Vagitolle.
"Kiitos sanoistasi. Et tiedäkään, kuinka paljon ne helpottavat oloani", tamma sanoi hiljaa.
"Vaikka täytyy sanoa, etten... etten oikein tiedä, miten minua voisi tukea. Tosin sinä olet kyllä onnistunut siinä jo nyt, enkä ymmärrä sitäkään. Ehkä kaikkea ei aina tarvitsekaan ymmärtää."
Kuten tätä, punainen mietti ja etsi katseellaan Vagiton katsetta. Minä en tiedä, mitä tämän illan aikana on tapahtunut, mutta se on varmasti jotakin suurta ja ihmeellistä, tamma pohti. Se jokin oli vienyt myös kaiken ajantajun ja jättänyt vain halun olla lähellä toista. Dora halusi kuitenkin tutustua vieläkin paremmin tähän hämmentävään oriin, ja niinpä hän jatkoi keskustelua. Juoma sai jäädä pöydälle odottamaan.
"Vagito. En halua kysyä mitään ikävää, tai mitään, mutta... haluaisitko kertoa vähän elämästäsi tällä saarella? Voinko minä tehdä niille ongelmillesi jotakin?"
Menossa mukana:
Aavikkohevonen, aamuauringon lapsi Adorée
Tasankohevonen, varjona vierelläsi Makil
Metsäponi, sydämenmurskaaja Sado
Seuranhaku ~ Aikajanat
Avatar
Rosadum
Cara-lapsi
 
Viestit: 286
Liittynyt: 29. Elo 2013 19:01

Re: Suvi yössä soi

ViestiKirjoittaja Kuolemankello » 07. Marras 2015 20:45

Kaksikon katseet kohtasivat monesti. Vagito tunsi joka kerta pienesti perhosia vatsassaan, eikä voinut myöntää itselleen mitään. Jokin viehätti tummanharmaata Dorassa, eikä ori osannut sanoa itselleen, että mikä. Olivatko ne seuralaisen smaragdinvihreät silmät, suloiset muodot vai luonne? Vai kaikki ne yhdessä?

Vagito hörppäsi nopeasti kookoksenpuolikkaan tyhjäksi ja katsahti pienesti hymyillen seuralaiseensa. Päistärikön mieli virkistyi kovasti kuullessaan Doran kiittelyt, ja sen, että Vagito oli onnistunut tukemaan sanoillaan tammaa. Toki harmaa oli valmis tukemaan fyysisestikin tammaa, jos vain Dora haluaisi nojata orin raudanharmaaseen karvaan.
Myrkkysilmän korvat valpastuivat kuullessaan kysymyksen ongelmistaan. Risteytys käänsä katseensa hetkeksi kookoksenpuolikkaaseen, nielaisi hermostuneena, ja katsahti jälleen Doraan.
"Virheeni joita tein, niitä ei voi perua..." , ori henkäisi hieman alakuloisena, "...mutta aijon kantaa vastuuni.", se vielä lisäsi painottaen viimeistä sanaa. Vagito ei tiennyt, oliko hyvä hetki kertoa siitä, että hän oli saattanut itseään paljon nuoremman tamman mahdollisesti tiineeksi? Peloittaisiko tämä Doran pois päistärikön luota? Vagito oli nyt hyvin epävarma. Mitäköhän Dora, aavikkohevosten johtajatar, miettisi tällaisesta orista?

"En usko että voit auttaa minua, mutta olen kiitollinen että tarjoat apuasi." Vagito sanoi ja vilkaisi Doraan. Orin eleistä varmasti huomasi sen hermostuneisuuden ja salailun, mutta ori itse ei edes pyrkinyt piilottelemaan nyt eleitään. Juomat olivat vaikuttaneet vahvasti Vagitoon, joten oria ei edes kiinnostanut näkyikö sen elehdintä.
"En tiedä osaatko jo arvata, että mitä tarkoitin sillä, kun kannan vastuuni eräästä asiasta...", Vagito vihjasi hermostuneena ja ujona, odottaen Doran sanoja. Vagito alkoi jopa hieman häpeämään vihjailuaan siitä, että oli pannut vieraan tamman paksuksi. Vagito toivoi Doralta asian suhteen hyväksyntää, ja Vagito oli valmis todistamaan johtajattarelle olevansa kunnon mies, joka ottaa vastuun teoistaan. Mustakasvoinen huokaisi jälleen, ja väänsi jotain epämääräistä hymyä huulilleen.
"Toivon että ymmärrät ja hyväksyt..." Päistärikkö vilkaisi Doran silmiin, kuin anelevan anteeksipyyntöä.
Since 2011 →
Treffipalvelu ✖️ Deviantart

Komennuksessa herrat Vagito, Zolotoy Voron, Hallas ja Vincent
Avatar
Kuolemankello
Cara-lapsi
 
Viestit: 125
Liittynyt: 23. Huhti 2014 20:17

Re: Suvi yössä soi

ViestiKirjoittaja Rosadum » 04. Tammi 2016 22:25

Vagito muuttui jotenkin levottomaksi, ihan kuten Dora oli odottanut, kun oli esittänyt kysymyksensä. Arpinen, yksinäisyyteen vetäytyvä hevonen ei voinut kanniskella ihan kaikkein kevyimpiä matkakertomuksia mukanaan. Toisaalta Doraa pelotti hiukan, mitä ori paljastaisi, toisaalta pieni hiprakka teki kaikesta helposti hyväksyttävää.
Tappo olisi ikävä juttu, Dora huomasi pohtivansa sumuisessa mielessään, mutta ehkä sekin olisi jotenkin selitettävissä. Tai jotain.
Vaikka ori liikahteli hiukan levottomasti, tämän tummanharmaa turkki tuntui niin lämpimältä kylkeä vasten, että Dora oli valmis ymmärtämään ja antamaan uuden mahdollisuuden melkein minkä tahansa selityksen jälkeen. Lisäksi sanat kannan vastuuni hivelivät tamman korvia, niitä ei kuullut lainkaan turhan usein.

Punaiset korvat heilahtivat ja smaragdisilmiin kohosi hämmentynyt ilme, kun Vagito mainitsi aikaisemminkin jo puhuneensa hiukan aihetta sivuten. Dora yritti yhdistää kaikkia tiedonmurusia mielessään, mikä osoittautui yllättävän haastavaksi. Punarautias osti aikaa ajatuksilleen kääntämällä hetkeksi katseensa pois Vagitosta ja maistaen juomaansa.
Ja sitten, hämmentävää kyllä, palaset todella loksahtivat paikoilleen.

Doran katseen palatessa kohti Vagitoa hänen silmissään oli ilme, joka oli sekoitus jännitystä ja lempeää mielenkiintoa.
"En voi olla nyt ihan varma, olenko ymmärtänyt oikein," tamma aloitti puhuen tarkoituksellisesti hyvin hiljaisella äänellä, " - mutta minulla olisi tarkentava kysymys. Onko tästä tapahtumasta paljon aikaa, ja, tuota... mitä kaikkea sisältyy siihen, että sinä kannat vastuun tästä kaikesta? Näetkö... tai pitääkö sinun jotenkin... tai... tai jos vain kerrot itse?"
Menossa mukana:
Aavikkohevonen, aamuauringon lapsi Adorée
Tasankohevonen, varjona vierelläsi Makil
Metsäponi, sydämenmurskaaja Sado
Seuranhaku ~ Aikajanat
Avatar
Rosadum
Cara-lapsi
 
Viestit: 286
Liittynyt: 29. Elo 2013 19:01

Re: Suvi yössä soi

ViestiKirjoittaja Kuolemankello » 06. Maalis 2016 20:19

"Minä-- tuota..", Vagiton puhe sammalsi ja kompuroi. Orin syke oli noussut ja hermostuneen hevosen hiki alkoi puskea läpi sen tummasta otsasta. Myrkkysilmäinen katsahti tammaan yrittäen olla vakava ja uskottava, mutta hermostus yritti lujasti ottaa vallan.
"Saatoin erään tamman kantavaksi, tai ainakin olimme-...", Vagiton puhe katkesi jälleen ja hengähti itseään rohkaisevasti, jatkaen kesken katkennutta lausettaan hermostuneesti "- intiimisti, tiedäthän."
"En ole kuitenkaan varma onko jälkeläistä tulossa, enkä ole nähnyt tammaa aikoihin. Minulla ei kuitenkaan ole mitään suhdetta hänen kanssaan, mutta tahdon silti kantaa vastuuni teoistani.", Vagito puhui murheensa ja oria jopa pelotti toisen reaktio.
"En... en tahdo pelotella sinua. Toivottavasti et luule minua miksikään hulluksi raiskaajaksi.", tumma yritti olla vakuuttava anellen toisen hyväksyntää. Mustanginsukuista pelotti toden teolla, mutta herran taakka oli kevyempi. Miten hyvältä tuntuikaan kertoa murheensa, mutta oria yhä pelotti.

Myrkkysilmä ei uskaltanut liikkua milliäkään, ja orin vartalo oli jännittynyt. Korvat hörössä se odotti Doran reaktiota katse toisessa. Oli ihme, miten näin karu ja totinen hevonen pystyi avautumaan tällaisista asioista. Vagito mietti, että toisessa pitäisi olla jotain erityistä, että sai orin näin avautumaan. Tosin juomat olivat auttaneet hieman, mutta kuitenkin. Ei Vagito näin avautunut Tempolle, jonka kanssa oli viettänyt illan. Oria todella mietitytti vaalean tamman katoaminen, joka huolestutti oria entisestään.
Since 2011 →
Treffipalvelu ✖️ Deviantart

Komennuksessa herrat Vagito, Zolotoy Voron, Hallas ja Vincent
Avatar
Kuolemankello
Cara-lapsi
 
Viestit: 125
Liittynyt: 23. Huhti 2014 20:17

Edellinen

Paluu Magic Drink

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron