Dropping glasses just to hear them break [YM - SM]

"Aukiolla on muutamia hevosia keskusteluun syventyneenä. Osa itkee, osa nauraa, joku taitaa nukkuakin ja hei, ovatko ne kaikki edes elossa?"

Momentumin sanoja lainataksemme - astu kaikin mokomin sisään ja ota itse selvää yhteismaan sademetsässä sijaitsevasta baarista.

Re: Dropping glasses just to hear them break [YM - SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 14. Helmi 2014 03:10

Ciervo tuntuu reagoivan kysymykseeni vahvasti ja naurahdan vähän kuivakasti.
"Väri vaan oli sangen epäilyttävä", totean ruunikolle selitykseksi äskeisestä, ja nyökkään päätäni vaaleanpunertavan litkun suuntaan. Niin, jos Ciervo tietäisi millaisia seurauksia sillä oli ollut kun minä olin juonut vähän 'lemmenjuomia' niin hän ehkä ymmärtäisi epäilevan asenteeni. Kyse ei kuitenkaan ollut millään muotoa luottamuksestani Ciervoon. Häneen uskalsin nyt tämmöisessä asiassa luottaa.

Seuraan Ciervoa juoma mukanani, ja hän valitsee ihan hyvän paikan. Ei se tavallinen masennusnurkkaukseni, mutta vähän reunemmassa. Eiköhän tämä sopinut nyt tähän tilanteeseen ihan hyvin.
Lasken myös kuppini kannolle kun ruunikko sitten kysyy minulta miten maailma on minua kohdellut.
"Ei kurjuutta kummemmin", vastaan virnistäen.
"No, totta puhuen ei kai sen ihmeemmin. Ei kai siinä paljon kerrottavaa ole.. Eipä minun elämäni erityisen mielenkiintoista ole", totean sitten.
Viimeksi muokannut kujakettu päivämäärä 14. Helmi 2014 03:27, muokattu yhteensä 1 kerran
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Dropping glasses just to hear them break [YM - SM]

ViestiKirjoittaja Sasu » 14. Helmi 2014 03:22

"No, totta", myönnän katsahtaessani juomaa Irisin kupissa. En ole ihan varma, onko omani kauheasti parempaa, mutta ehkä se olisi juotavaa. Päästyämme pöytään saakka uskallan jo maistaakin sitä. Maku on aika erikoinen - vähän liian makea minun mieleeni, mutta jättää hieman kitkerän jälkimaun. No, kyllähän se nyt tässä alas menisi. Otan vähän pidemmän siemauksen. Kokemukseni mukaan jossain vaiheessa juomien maulla ei enää olisi pahemmin mitään merkitystä.

Irisin vastaus ja virnistys saavat toisen suupieleni kohoamaan, vaikka kyllä hän sen jälkeen kovasti vakuuttelee ettei hänellä ole mitään kerrottavaa.
"No, sitten meitä taitaa olla kaksi", tuumaan.
"Vaikka no, sen siitä saa kun välttelee muita parhaansa mukaan. Kauheasti mitään ei myöskään tapahdu", naurahdan kuivasti. Siemaisen taas kupista. Tuskin ensimmäisellä juomalla olisi kovin suurta vaikutusta, mutta sepä siinä onkin, erilaiset vaikutukset alkavat pikkuhiljaa kerääntymään. Olen lähtenyt täältä useammin kuin kerran sekavammassa tilassa kuin olisi millään muotoa terveellistä.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Dropping glasses just to hear them break [YM - SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 09. Huhti 2015 16:14

Liekö uusien juomien värit sitten olivat ihan vain kiusallaan hieman huolestuneisuutta aiheuttavia. En jotenkin yhtään nimittäin ihmettelisi jos näiden kahden herra baarimikon mielestä olisi hyvinkin huvittavaa sekoittaa vaikka kuinka monta uutta juomaa jotka muistuttivat väritykseltään erinäköisiä lemmenjuomia. Varsinkin kun minusta usein tuntui että nämä kaksi tiesivät omastani historiastani vähän liikaakin. Dazedeista sun muista. Kaipa se oli kuin hauska vitsi tarjota sitten minulle drinkkejä jotka muistuttivat hämäävästi sitä.
No mutta sama se niin kauan kun eivät vain keksineet antaa minulle porttikieltoa tänne.
Vilkaisen myös uudemman kerran Ciervon kuppiin joka on aivan yhtä lailla huolestuttavan värinen, sen jälkeen katseeni käväisee vielä maireasti hymyilevissä baarimikoissa. Mokomatkin pöljät.

"Meillä kahdella se sitten on äärimmäisen mielenkiintoinen elämä", totean sarkasmia äänestäni tihkuen kun Ciervo myöntää ettei hänelle kuulu juurikaan mitään kuten ei minullekaan.
Otan ahnaan kulauksen juomastani kun ruunikko toteaa että muita välttelemällä ei juurikaan mitään tapahdu.
"Niin, ellei päädy jaguaarin syömäksi. Tosin sen jälkeen ei enää hirveästi kerrottavaa taida sitten kenellekään ollakaan", sanon kuivaan, hieman ivalliseen sävyyn. Ihme sinänsä ettei ollut omalle kohdalle vielä moinen epäonni käynyt vaikka elämä oli muuten potkinut päähän. Vaikka siihenhän se sen potkiminen sitten olisi tosiaankin loppunut.

Hörppään uudemman kerran juomaani, kurtistaen sitten kulmiani sitä katsoen.
"Yllättävän pehmeä maku tässä. Tulee jotenkin mieleen jotkut kasvit joissa on imelä tuoksu... sellainen hunajainen. Jännittävää", sanon vähän mietteliäästi. No, jos tämä litku nyt jotain lemmenjuomaa sattuikin olemaan niin hyvin maukasta sellaista.
Kohotan katseeni juomasta takaisin Ciervoon.
"Ikävintä siinä perhanan tautitapauksessa nyt olikin se ettei päässyt tänne kun rajavartiointi oli niin tiukassa. Kamalaa tällaiselle riippuvaiselle vanhalle akalle jonka elämässä ei oikein muuta iloa ole", sanon itseironiseen sävyyn naurahtaen.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Dropping glasses just to hear them break [YM - SM]

ViestiKirjoittaja Sasu » 16. Touko 2015 15:07

"Totta", totean Iriksen sanoihin jaguaareista. "Ihme sinänsä, ettei mikään elukka ole vielä hotkaissut suihinsa. En ole tähän mennessä nähnyt jäätikölläkään vielä yhtään jääkarhua, vaikka ainakin joskus liikkui huhuja, että siellä sellaisiakin tallustelisi."
Vaikka eipä jäätiköllä mitään karhuja tarvitse hengestään pääsemiseen, kyllä kylmä siitä huolen pitäisi jos niikseen tulee. Ei sillä, että minulla olisi aikomustakaan kokeilla - en ole rämpinyt läpi kaikesta tähänastisesta kurjuudesta vain jäätyäkseni pystyyn johonkin lumihankeen.

Katsahdan Iristä hänen kuvaillessaan juomaansa, mutta en sano mitään. Omaani kuvailisin edelleen liian imeläksi kirpeällä jälkimaulla, enkä usko että se on mainitsemisen arvoista. Otan juomasta joka tapauksessa kulauksen. Kyllähän se nyt alas menee. Vilkaisen jälleen Irisiä hänen puhuessaan, ja tuhahdan huvittuneesti.
"Älä muuta sano. Voi vanhoja hyviä aikoja, kun yhteismaata ei ollut ja MD oli lumihevosten alueella", naurahdan kuivasti.
"Vaikka no, minusta tuntuu että pieni tauko teki minulle ihan hyvää. Joskin teki elämästä tylsää", totean. "Koskaan ei voi voittaa."

Jostain lähipöydästä kuuluu kimeää kikatusta, ja vilkaisen sivusilmällä siihen suuntaan. Joukko nuoria tammoja on ilmestynyt baariin, ja vaikka kukaan ei ole taatusti ehtinyt juoda edes ensimmäistä kookospähkinänkuorellistaan, kaikki nauravat jo nyt vähän liian kovaan ääneen. Minusta näyttää, että tammat ovat hädin tuskin, jos ollenkaan, riittävän vanhoja edes ollakseen täällä.
"Ääntä lähtee kuin kiukkuisesta apinasta. Olitko sinäkin nuoruusvuosinasi tuollainen?"
Viittaan turvallani ohimennen tammajoukon suuntaan. Minun on hyvin vaikea kuvitella Irisiä tuollaisena, mutta ajatus nyt käväisi mielessäni. Ei sillä, että minulla olisi tapana ajatella ääneen. Katsahdan juomaani ja teen uuden arvion, mitä siinä tarkalleen ottaen mahtaa olla.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Dropping glasses just to hear them break [YM - SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 02. Syys 2015 16:36

"Niinpä", naurahdan kuivakasti ja hörppään edelleen aavistuksen epäilevänä juomaani. Toisaalta, se oli kuitenkin jotain MD:n juomaa joten oliko sen maulla niin suunnattomasti väliä.
"Omalla tuurillani voisin sanoa olevani yllättynyt että mikään villieläin ei ole jo käynyt popsimassa ainakin yhtä jaloistani", hymähdän ja virne nykii suupieliäni.
Ciervo mainitsi jääkarhuista ja ilmeeni käväisee hetken mietteliäänä.
"Totta. Minäkään en ole koskaan moisia valkoturkkinalleja nähnyt. Liekö tosin pelkäisivät enemmän minua", tyrskähdän ja hörppään uudelleen juomastani.

Me todellakin olimme niitä harvoja vanhoja saaren asukkaita jotka olivat nähneet jo ties mitä. Siltä ainakin tuntui, ei minulla tainnut olla enää tiedossa ketään muuta hengissä olevaa tuttavaa samoilta ajoilta. Tai no, olin minä silloinkin kerennyt olla saarella jo vuosia ennen kuin Ciervonkaan tapasin, mutta sitä aiemmalta ajalta ei ollutkaan jäljellä ketään. Eikä juuri sen jälkeiseltäkään.
Joskus epäilin että tämä saari nieli hevosia sisuksiinsa. Kuin pieni nälkäinen lihansyöjäkasvi.
"Niinpä. Nyt tänne tunkevat kaikki mahdolliset pellet - okei, oli niitä silloinkin. Mutta oli se nyt silti vähän eri asia kun tämä oli lumihevosten alueella eikä yhteismaalla", totean ja ryystän loputkin juomastani. Nopeastihan sekin meni. Hupsista.
Huikkaan ohikulkevalle Hagorille pyynnön uudesta juomasta ja käännän katseeni takaisin ruunikkoon tuttavaani.
"Muistatko Taika-Valon? Sehän oli täällä ennen Hagoria ja Reggaeta. Ihme tyyppi. Eikös se perustanut koko paikan?"
En minä sitä vaaleaa tammaa ollut koskaan tuntenut sen enempää kuin tunsin Hagoria tai Reggaetakaan, mutta mieleenpainuva hän oli totisesti ollut.

Tummanvihreää litkua saapuu eteeni ja Hagor ilmoittaa sen olevan juoma nimeltä Ocean. Hymähdän ja nyökkään sitten, eiköhän sekin alas menisi.
Kastan turpaani kookoksenpuolikkaaseen ja maku on varsin miellyttävä. Raikas ja kevyt.

Kikatus kantautuu korviimme - luimistan hieman korviani ja sitten käännän katsettani samaan suuntaan kuin Ciervo. Joku levoton nuorien tammojen porukka. Hrmph. Olisivat rehellisesti masentuneita niinkuin me muutkin, ärsyttävää tuollainen hilluminen.
Kun Ci kysyy olinko minä nuoruusvuosinani samanlainen, pärskähdän huvittuneesti.
"Ei luoja", tokaisen.
"En kai sentään. Tai no, paha sanoa. Olin idiootti silloin", sanon kuivasti naurahtaen.
"En minä tosin ikinä ole tuollaisessa kikattavassa tammaparvessa viihtynyt. Ennemmin ryypännyt orien kanssa. Mistä sitten johtunee, ei tammat ole tuntuneet ikinä oikein pitävän minusta. Myöhemmällä iällä ei kyllä paljon kukaan muukaan", jatkan.

"Sinua en kyllä osaa mitenkään kuvitella missään rempseässä oriporukassa iskemässä neitokaisia", sanon sitten huvittuneena pelkästä ajatuksesta ja siemaisen uudestaan uutta juomaani.
"Mutta ei me kumpikaan kai sentään syntymäkyynikkoja ja masentuneita olla oltu?" hymähdän.
"Millainen sinun villi nuoruutesi oikein oli? Olet kai ollut täällä vähintään yhtä pitkään kuin minä", virnistän.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Edellinen

Paluu Magic Drink

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron