Väärillä urilla

Suhteellisen avaraa aluetta, joka sisältää jokusia puita, luolia ja jonkun verran heinääkin. Tasangolla kaikki on suhteellisen oloista ja lämmintä, lunta sinne ei talvella pahemmin sada, ehkä vain pintakerros jos sitäkään. Syötäväksi tältä alueelta kelpaavat paremmin kuin hyvin kaikki heinät ja useampien puiden lehdet tai muut kasvit.

Väärillä urilla

ViestiKirjoittaja Vertaveli M » 20. Huhti 2014 13:18

Dezba

Viime kerrastani ei-luvallisella alueella Tasankohevosten alueilla oli jo aikaa. Itseasiassa silloin saari oli pitänyt epämiellyttävän purkauksensa ja olin tavannut sen vanhan orin. Tasankohevosten alueet vain vetivät minua puoleensa paljon, todennäköisesti juuri sen takia, että ne olivat kiellettyä. Toistaiseksi en kuitenkaan ollut kärsinyt kauheasti rajarikkomisistani. Hyräilin itsekseni taituruudelleni kulkiessani tasaista ravia eteenpäin. Pysähdyin välillä katselemaan ympäristöä. Lumihevosten maat olivat niin tylsiä.. miksi minä edes olin siellä vielä? Ainiin, siksi että täällä jatkuva oleskelu olisi ollut tylsää. Enkä sitäpaitsi ollut edes varma, saisinko vaihtaa laumakseni tätä.

Aurinko oli noussut jo aikoja sitten. Hengitin keväälle hyvin lämmintä ilmaa sisään ja hengitin ulos kaiken pelon. Niin ainakin suunnittelin tekeväni. Taivaalla ei ollut pilvenhattaraakaan ja ilmassa tuoksui.. toinen hevonen? Katselin ympärilleni huomaten kauempana toisen, hyvin paljon omaa väriäni muistuttavan karvapeitteen omistava ori. Hirnahdin tuolle kiinnostuneesti ja lähdin kävelemään rauhallista vauhtia lähemmäksi, odottaen toiselta reaktiota. Näin nopeasti katsottuna veikkasin kyseisen orin olevan erittäin miellyttävän näköinen. Oikeastaan aika komeakin.

// Paikalle Squan & Hak //
Vertaveli M
 

Re: Väärillä urilla

ViestiKirjoittaja Squan » 08. Touko 2014 15:37

[meikäläinen taas ollut hereillä, sori et oot joutunut venailee vastausta näin kauan :/]

HAWK CESOVEI

Olen kävellyt jo tovin verran ja hetken päästä havahdun kysymään itseltäni. Kuinkas pitkälle aattelinkaan vaeltaa? Hetkonen.. Vilkaisen ympärilleni. Joopa joo, tasangolle näyttää on tainnut tuo yhteismaanraja mennä aika päivää sitten. Taidankin olla tasankohevosten alueella, koska niin.. tasanko. Voi vitsi mikä päättely pää mulla on! Oikein häikäisevä. Jatkan lepposta löntystelyä eteenpäin. En ollutkaan hetkeen käynyt täällä, vaan on tullut pääosin hilluttua yhteismaalla, lähellä Magic Drinkiä. Ei sinäänsä yllätä, ainekaan itseäni. Ihme tuo. Noh, miten vain ehkä tämä on ihan hyväksiki välillä poistua siltä alueelta, saa jotain muuta ajateltavaa, kuin MD ja paikan maukkaat drinkit. Ja eihän sitä tiedä mitä täältä löytää vielä! Toisaalta tällä hetkellä paikka näyttää varsin kuolleelta. Eihän täällä ole muuta kuin heinää! Ei pentele.. Mutta minun kyllä pitäisi etsiä se tasankohevosten pomo. Mikäs sen nimi nyt olikaan?..

Mieleeni tulee näky harmaasta hevosesta, jolla on musta harja ja valkoinen iso merkki päässä. Mutta mikä ihme sen tamman nimi oli.. Cle-.. Stranger.. Tästä ei meinannut tulla mitään. Kuitenkin sain nimen kaivettuu tuolta syvältä muististani ja koin mahtavan ahaa-elämyksen. Cleopatra, se nimittäin oli sen johtajan tai no, johtajattaren nimi. Olin aijemmin vain nähnyt tamman vilaukselta, ja joku oli silloin samalla hetkellä sanonut, että hän on uusi tasankohevosten pomo. Pitäisi se Cleopatrakin etsii kavioihin jossaa vaiheessa, mutta ei tänään. Tänään ei jaksa. Mutta jos en tee tänään sitä, niin mitä sitten? Fuck.. Nyt pitää kehitellä jotain eeppistä ja hienoa.

Ajattelu ei ole koskaan ollut vahvempia puoliani ja sen takii en sitä kovinkaan usein harrasta, joten taidan jättää sen tänääkin suosiolla pois päivä ohjelmasta. Elikkäs.. Jatketaan vain kävelyä ja ootetaan, että jotakin hienoa tapahtuu. Ja samantien kuin tilauksesta nenääni kantautuu vieraan hevosen haju. Uuu, ja tämä tapaus oli vielä tamma. Sen nimittäin tunnistaa samantien. Paransin ryhtiäni, että näyttäisin vähän kookkaammalle mitä oikeasti olin. Pian kuulin vieraan hirnahtavan jolloin katseeni kääntyi toisen puoleen. Kappas siinä hän onkin. Kaarsin kaulaani ja lähdin ravaten voikkoa kohti, lopulta pysähtyen hänen eteensä.
"Tervehdys", sanoin tammalle ystävällisesti kera lipevän hymyn.
"Mitäs oot tänne eksyny? eihän täällä minkän sortin menoa oo", naurahtelin hyvän tuulisesti, tajuten etten ole vielä esitellyt itseäni "ai nii, ihan näin asiasta toiseen. Oon Hawk Cesovei, mut tutut sanoo Hakiks"
Squan
 


Paluu Tasanko

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron