Where to go?

Metsä on melko avaranpuoleista aluetta, joka on loistava ajanviettopaikka helppokulkuisen maaston sekä metsien hyvän kunnon vuoksi. Monet hevoset saattavat ottaa laukkakisoja keskellä havumetsiä pujotellen kuusien ja mäntyjen oksien väleistä, kerta tilaa sen verran löytyy, vaikka silmien täytyy silti olla auki, ettei pää kalahda puunrunkoon vauhdin hurmassa.

Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 13. Helmi 2011 00:21

[Sachiyo & Hyrrä tänne! :)]

Develope

Punaruskea karvanvärini ei oikein tahtonut maastoutua lumenvalkeaan maisemaan, joka puolestaan tuntui jatkuvan loputtomiin, vaikka tämähetkisen käsitykseni mukaan Caralia oli vain saari keskellä avomerta. Olin ajautunut seuraamaan paksuun hankikerrokseen tallottua polkua, jonka oli jättänyt jälkeensä mitä luultavimmin joku suuri eläin, ehkä hirvi, ehkä hevonen? Mieluisempi olisi vaihtoehdoista jälkimmäinen. Olihan aina mukava tavata uusia tuttavuuksia, varsinkin nyt, kun olin ajautunut uuteen, aivan vieraaseen paikkaan, josta ei ollut pääsyä pois. Ensimmäinen tapaamani lajitoveri Caraliassa oli ollut Kotka, tuo mukavantuntuinen herrasmies, joka kuitenkin olemukseltaan oli viileähkö ja etäinen, ei lainkaan yhtä sosiaalinen ja puhelias, kuin itse olen.

Pienen puhahduksen saattelemana huomioni kiinnittyi takaisin edessä aukeavaan maisemaan, lukuisten havupuiden kirjoon, jota tummanruskea, eloisa ja kirkas katseeni tarkkaili uteliaana. Kaikki oli täällä vielä niin uutta ja jännittävääkin, vaikka toisaalta tappavan tylsässä havumetsässä ei olisi ollut normaalisti mitään mielenkiintoista. Kauempana valkealla hangella näytti vilistävän rusehtava metsähiiri, joka kuitenkin livahti piiloon mitä pikimmiten huomatessaan minut. Pyöräytin pienesti silmiäni pienen eläimen reaktiolle ja huomasin pian saapuvani puuttomalle, avaralle pläntille, joka muistutti jotakin pienen niityn tapaista, keskellä metsää. Jonkinlainen aukea se oli. Hankeen rikottu polku näytti jatkuvan lävitse puuttoman osan, mutta itse tyydyin seisahtumaan hetkeksi aloilleni.

Kapeat, sopusuhtaiset korvani suoristuivat höröön silmäillessäni valppaana maisemaa, jossa en huomannut mitään epätavallista. Kaunispiirteinen, suuri ja luonnonvalkealla tähdellä koristettu, punaruskea pääni laskeutui lähelle maanpintaa ja oikea valkeisiin sukkiin puetuista etusistani kauhaisi voimakkaasti lumen alta paljastuvaa maata muutaman kerran. Pari jähmeää kortta ilmestyi näkyviin ja valikoimatta nyin haivenet syötäväkseni. Täytyihän sitä haukata välillä matkaevästä, jatkuva eteenpäin tarpominen ilman päämäärää oli todella kuluttavaa.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 13. Helmi 2011 17:15

Zephyr

Havumetsä. Vau. Täällä taas. Mitähän minä täällä edes tein? Ainiin, tutkin paikkoja, tosiaan. Naurahdin ääneen.
”Muistatko paikan tämän mahtavan, havumetsän niin suuren ja ihanan”, lauloin juuri keksimääni laulua hyräillen aivan nuotin vierestä. Metsä vaikutti niin hiljaiselta, ettei kukaan tainnut olla lähellä. Kasvatin siis ääntäni.
”Se ei ollut tämä paikka missä Kotkan näin, mutta sitten tuntui että tämä metsä kasvoi väärin päääin.” Eihän tuossa ollut mitään järkeä? Mutta se rimmasi. Se rimmasi hyvin. Jatketaan?
”Puut kasvoivat latvasta ja puskat päistään, kivet olivat väärin päin ja pilvet maassaaaa.” Se ei enää mennyt oikein. Lopetin laulamisen, se vaikutti nyt aivan tyhmältä koko laulu, kun en saanut sanaa päähäni, mikä rimmaisi sanan ’päistään’ kanssa. Säistään? Öistään? Töistään? No kyllähän siihen nyt löytyi sanoja, kun mietti. Pyöritin silmiäni itsekseni.

Nostin ravin lumihangessa, joka ylettyi minua melkein kainaloihin. En todellakaan ollut enää polulla, jossain keskellä metsää, missä lunta oli PALJON.
Loikin edestakaisin aivan kuin varsa. Tuntui kivalta upota lumeen juuri päästyään sieltä ylös. Voi, tätä lunta voisi olla aina! Tai en tiedä, onhan se melko kylmää.
Hypin yhä sellaisiin kohtiin, jossa ei kukaan ollut vielä kävellyt. Hanki oli aivan sileä ja kiiltävä, sen teki varmasti tuo aurinko! Pian kuitenkin pysähdyin.
Aivan lähellä sijaitsevalla polulla näytti tulevan hevonen kohti. Ohhoh. Se oli tuollainen punertava, se näkyisi lumesta helposti. Toisin kuin minä. Mitähän se Ässäkin oli sanonut..
Ainiin! Olin Mokoma onnekas, koska olin valkoinen! Sopiva vakoiluhommiin. Hetkonen. Hahhah mikä idea!

Laskeuduin lumeen hiiiljaa, ettei vain tulija olisi vielä huomannut minua. Yritin uppoutua hankeen, mutta se oli liian kova siihen. Jos vain makaisin paikoillani, huomaisiko tuo minua?
Makasin lumessa aaaaivan hiljaa liikkumatta. Tuijotin suoraan tulijaa kohti. En kuitenkaan voinut pidättää naurua vaan aloin hihittää ensin äänettömästi, sitten vähän ääneen. Tämä oli ollut hauska idea.
Luovutin. Nousin lumesta ylös ja loikkasin keskeltä hankea tuohon pienelle polulle tulijan eteen.
”Mmoro!” hihkaisin.
”Kuka oot?” kysyin hymyillen. Tamma se ainakin oli, minua paaljon isompi. Mutta ei lihava, se ei tainnut odottaa varsaa toisin, kun se edellinen tamma. Se kiva, musta.. mikäs sen nimi nyt olikaan…. Zoe!
”Mä olen Zephyr, mutta sano Hyrrä vaan!” sanoin ja naurahdin.
”Yritin tiiätkös äsken vakoilla sua lumen seasta. Mun yks kaveri sano, että koska oon valkonen, mun on helppo sulattautua lumen sekaan. Ethän sä nähny mua? Sit mua kuitenkin alko naurattaa ja ajattelin että sit sä huomaisit mut ja nyt mä tulin tähän tervehtimään”, selitin innoissani. Voih, toivottavasti tämä toinen olisi mukava!
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 13. Helmi 2011 18:23

Develope

Lyijynharmaa, luja kavioni kuopsutti kovaa maanpintaa jo lähes toivottomana. Puuskahtaen laskin jalkani maahan ja nyppäisin kohmean korren suuhuni. Punaruskea, luminen pääni ponnahti kuitenkin äkisti ylös, kun korviini kantautui laulua. Rimmaavaa, mutta eh.. hivenen nuotin vierestä laulettua. Kapeat korvani taipuilivat kuuliaisesti ilmansuunnasta toiseen viimein eteenpäin pysähtyen. Pieni huvittuneisuus iski ilmeeseeni, kun kuuntelin tarkemmin sanoja, joita joku laulaa lirautti jossain kauempana.

Tummanruskea, kirkas ja eloisa katseeni etsi kuumeisena äänen aiheuttajaa viimein sen löytäen. Tosin melko hyvin vaalea, lumihankea vasten painautunut hevonen oli maastoutunut kaiken sen valkeuden keskelle. Korvani höristyivät äärimmilleen toisen alkaessa nauraa. Itseenikin tarttui toisen hilpeys ja muutaman kerran naurahdin itsekin hiljaisesti, en vain tiennyt mille nauroimme, mutta ei se mitään haitannut.

Toisen saapuessa lähemmäs, tervehtiessään minua pirteästi lämmin, hyväntuulinen hymy hiipi suupielilleni. " Hei Hyrrä! " Hihkaisin pienesti virnuillen tammalle, joka vaikutti näin ensisilmäykseltä aivan eriluonteiselta, kuin Kotka, jonka oli ensimmäisenä Caraliassa tavannut. " Olen Develope. " Kerroin äänekkäästi, ilahtuneenakin luokseni saapuneesta ilopilleristä aurinkoinen hymy huulillani. " Een toki huomannut! " Sanoin toiselle, vaikka olinkin hahmottanut tuon hangen seasta juuri ennen toisen naurua. " Hauskaa että tulit. En olekkaan tavannut täällä vielä muita lisäksesi, paitsi Kotkan. " Kerroin toiselle. Ah, ihanaa päästä juttelemaan hevoselle, joka on myös yhtä sosiaalinen ja puhelias kuin itse olen. Silmäilin toista uteliaana punertavaa päätäni hivenen kohottaen. " Mihin laumaan kuulut? " Kyselin tammalta uteliaana muutaman lyhyen askeleen eteenpäin ottaen.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 13. Helmi 2011 18:53

Develope.
”Kaunis nimi”, sanoin hymyillen. Saisipa vaihtaa nimeään, hän voisi olla Hyrrä, ja minä Develope. Suostuisikohan tamma siihen? Kotka ja Zoekin voisivat vaihtaa, molemmat ovat Saksasta.
Ja vai että ei huomannut! Ohhoh, minustahan oli tulossa mestarivakooja! Caralian oma vakoilija, Hyrrä. Kuulostaa loistavalta!
Tamma vaihtaa sitten aihetta, ja silmäni suurenevat.
”OHHOH!” huudahdan. Valehteleeko tämä?
”Olet tavannut Kotkan! Minäkin olen tavannut hänet!” kiljahdan riemuisasti. Sitten muistan vasta lauseen alun.
”Ai et ole tavannut muita..? Etkö ollut yhteiskokouksessa?” kysyn tammalta. Siellähän niitä hevosia riitti! Oli se täplikäs, Zoe, Ässä… Ainiin, vai oliko tämä tamma ollut täällä silloin, kun yhteiskokous oli? Vai eikö hän ollut saanut viestiä, että pitäisi tulla kokoukseen? Huolihan tässä jo tuli, raukka..
Ja vai että puhelias?
”Minua et saisi hiljaa mitenkään!” sanoin. Sitten aloin laulaa taas omia sävellyksiäni kovaan ääneen.
”Nytten näen uuden tuttuni Developen! Hänellä nimi kaunis on kuin..” Sen kanssa ei rimmannut mikään. Developen…
”Antiloopin!” ehkä en haluaisikaan vaihtaa nimeä? Vaikka se onkin kaunis, niin ei siltikään rimmaava.. Harmi.

Ainiin, tamma olikin esittänyt kysymyksen.
”Kuulun tasankohevosiin, siihen, mitä johtaa Cendre..” nomikäsenyttaasoikeinoli! ”..no se ruskea..”, sanoin hymyillen.
”Entäpä sinä? Et saisi olla täällä, jos kuulut johonkin muuhun laumaan!” sanoin ja tuijotin tammaa vihaisesti. Oikeasti en ollut vihainen, kunhan vaan vähän pelottelin tuota tammaa, eipähän tulisi uudestaan jos kuuluisi esimerkiksi samaan laumaan Zoen kanssa. Mikä nyt olikaan..
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 13. Helmi 2011 19:10

Develope

Hymyni vain nyki leveämmäksi kun toinen aukaisi suunsa jälleen. " Kiitos! Sinullakin on kiva nimi. " Virnistin ystävällisesti veistoksellista päätäni heilauttaen. " Olet vai? " Naurahdin heleästi toista tummanruskeilla silmilläni katsellen. " Hiljainen tyyppi. Mutta mukava. " Hymähdin toiselle. " Kotka kertoi minulle laumoista. " Mainitsin sitten jo toisen sanoja kuunnellen tarkkaavaisena, uteliaana. Oli jopa harvinaisen tuntuista tavata noinkin äänekäs ja sädehtivä persoona.

Pudistin päätäni toisen sanoille. " Saavuin vasta, olin lento-onnettomuudessa ja.. " Hiljennyin keskeyttäen lauseeni. Noh, mikäs minä olin vuodattamaan historiaani muille. Hymähdin huvittuneena ja pian jo toinen alkoi taas laulaa. " Antiloopin " Toistin nauraen ja katsoin toista silmät sädehtien. " Laulat kauniisti. " Tokaisin energisenä pienen loikan sivulle ottaen. Punertavanruskea häntäni sivalsi äänekkäästi ilmaa osuen kylkeeni ja toiseen takaseeni.

" Cendre Noire? " Selvensin toiselta tuon kertomuksen jälkeen. Tuon tapaisen nimen muistin Kotkan maininneen. Tasankohevosten johtaja. " E-een kuulu vielä mihinkään laumaan. " Kerroin Hyrrälle, johon olin mieltynyt jo näinkin lyhyessä ajassa. Niin positiivinen, ainakin mitä nyt ensitapaamiselta oli ollut. " Ajattelin liittyä Tasankohevosiin, Cendre Noirea olin etsimässä. Voisitko tietää mistä voisin löytää hänet? " Kysyin tammalta korviani höristellen.

Mereltäpäin puhaltava tuuli tarrasi punertaviin jouhiini niitä hiljalleen tanssittaen. Suljin pieneksi hetkeksi suuret, mantelinmalliset silmäni nauttien tuulesta, joka pörrötti paksua talvikarvaani. Pian kuitenkin kiinnitin huomioni takaisin Hyrrään, itseäni jonkinverran pienempään tammaan.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 13. Helmi 2011 19:59

Kiva nimi? Minulla? Ohhoh!
”Kiitos!” sanoin hymyillen kovasti. Olikohan koskaan sanonut nimeäni kivaksi? Jos joku oli, niin se oli Ässä. Muttei kukaan muu..
”Olenolen! Näin korkea ja ruskea!” sanoin ja hypähdin hetkeksi takajaloilleni.
”Mukava! Eikä ollenkaan paha!” jatkoin. Ja minä kun kysyin häneltä suoraan, onko hän paha! Kuka paljastaisi olevansa paha, jos kysyisi? En minä ainakaan!
”Laumoista? Joojoo, laumat.. Ne on kivoja kans”, sanoin Developelle hymyillen. En ymmärtänyt, mikä laumoissa oli niin kiehtovaa, mutta jos toinen niistä puhui, niin jotain hauskaa niissä täytyi olla!

Lento-onnettomuus! Kauheaa! Se oli uutta minulle.
”Ohhoh, voihan! Lento-onnettomuus kuulostaa kauhealta!” sanoin vakavana pudistellen päätäni.
”Develope-Antilooppi.. Ei se ihan rimmaa, mutta lähelle kyllä”, sanoin virnuillen. Sitten tamma heittää ilmoille kohteliaisuuden.
”Voi kiitos! Haluaisin mielelläni kuulla sinunkin laulavan!” sanon innoissani.
”..kohta!” tokaisen vielä.

Cendre Noire!
”Se se oli..! Meinaa aina unohtua, vaikka ei sitä tosiaan kannattaisi unotaa ei. Johtaja sentään”, sanon.
”Ai et kuulu vielä? Etsi Cendre Noire, heti!” käsken toista leikilläni. Se kannattaisi tehdä, tosiaan.
”Ööööö, en tiedä, sori. Viimeksi näin sen joella, mutta siitä on kaaaauan aikaa, en usko sen olevan siellä kuukausia”, sanon ja naurahdan. Tai mistäs sitä tietää?
”Uskoisin sun löytävän sen Huutelet vaan sen nimeä ja kävelet ympäriinsä. Näin” sanoin ja vedin henkeä sisään.
”CENDRE NOIREEEEEE!” huusin niin kovaa kun kurkusta lähti. Sitten katsoa tapitin tammaa ja hymyilin etuhampaat esillä.
”Sun vuoro! Tai hei, laula samalla! Keksi laulu Cendre Noiresta, mä en nimittäin saa mitään rimmaamaan sen kanssa..” ehdotan innostuneesti.
Noire, voire, soire, toire.. Eei, mikään ei rimmaa..
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 13. Helmi 2011 21:58

Develope

Nyökyttelin päätäni iloisesti naurahtaen toisen varatessa painoa takasilleen ja hypähtäessään pystyyn. " Aivan niin! " Hymähdin vielä pehmeästi. Kotka tosiaan oli suuri, mutta itse olin melkein samanmittainen, tosin ori oli minua paljon voimakkaampi, vantterampi ja keholtaan muutenkin ehkä hivenen raskasrakenteisempi? Hyrrä taas itseäni reilusti pienempikokoinen, sirompi ja hennompi. Itse en luokittelisi tammaa niinkään lihaksikkaaksi, muttaeihän sitä tiennyt kuinka paljon tuostakin lajitoverista löytyisi voimaa tarvittaessa. Tai ehkä terävä ja sanavalmis pää korvasi kaiken sen fyysisemmän puolen.

" Se oli hirveä. Korvissa soimasi ja kuului vain itkunsekaista huutoa, kun kone syöksyi mereen ja upposi. Pääsin onneksi pois koneesta.. Muista en tiedä. " Lausahdin ehkä harmistuneenakin, mutta toisaalta koneessa oli ollut minun lisäkseni vain ihmisiä. Harjani oli vielä suhteellisen siisti, nypittykin ja karvanikin kiiltävä ja puhdas, vaikka toki olin ehtinyt riutua tässä villissä ja vapaassa maailmassa jo muutamia päiviä. Pian kuitenkin kuulin jo toisen tokaisun. Minä.. laulaa? Ehei, ei kävisi. Virnistin huvittuneena. " En kyllä laula, en minä osaa laulaa. " Nauroin uudelle tuttavalleni tuota tuikkivilla, suurilla silmilläni katsellen. Kuka osasikin olla noin huoleton ja iloinen? Toisen olotila oli tarttunut minuunkin ja oloni oli harvinaisen hyvä, vaikka olinkin edelleen hivenen tokkurainen tästä isosta muutoksesta, joka oli tapahtunut koneen syöksyessä mereen, määräten elämälleni aivan uudenlaisen suunnan.

Hyrräkään ei ollut tietoinen johtajansa menoista. Kotkakaan ei ollut tiennyt mitään. Kummallakin oli vain havaintoja aikasemmista päivistä, mutta ei mitään tuoretta, varmaa tietoa. " ei, ei, ei, ei, ei! " Inisin tammalle. " En halua vain töykeästi kutsua johtajaa luokseni kuin koiraa. " Virnuilin tammalle, jonka voisin hyvinkin myöhemmässä vaiheessa luetella ystäväkseni. " Laulu ei ole oikein minun juttuni. En ole koskaan laulanut mitään. " Paljastin Hyrrälle kaulaani eteenpäin taivutellen sen kuitenkin palauttaen pian normaaliin asentoonsa pienelle kaarelle, jota kannoin ryhdikkäästi ryntäiden yläpuolella.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 15. Helmi 2011 17:00

Katsoin aivan ihmeissäni tammaa, joka eläytyi menneisyyteensä. Se kuulosti jännittävältä; silti todella kamalalta.
”Voiei”, vastasin tammalle.
”Kauheaa!” huudahdin vakavissani. Itse en tainnut tulla tuolla tavoin. Minut johdatti tänne se henki tai enkeli. Se valkoinen olento, mitä en edes nähnyt kunnolla.

”Voi varmasti osaat laulaa!” sanoin tammalle.
”Ihan ihan varmasti! Kaikki me osaamme! Jotkut paremmin, jotkut huonommin, mutta kyllä sinusta ääntä lähtee!” kannustin punertavaa. Voi kuinka haluaisinkaan kuulla hänen laulavan! Tuolla nimittäin mahtoi olla kaunis ääni! Yhtä kaunis kuin nimensäkin. Develope.

”Koira? Ei se ole koira, hevonen se on!” sanoin naurahtaen. Luuliko tamma tosissaan johtajamme olevan koira? Tai sitten se oli vain.. ..vertauskuva..?
”Kutsutaan sitten kuin hevosta!” sanoin. Mitenhän hevosia kutsutaan? Hirnumalla? Ei, en ollut koskaan kuullut kenenkään hirnuvaan toiselle vain siksi, että toinen tulisi luokse..? Tai kait sekin ihan mahdollista on. Luulisin.
”Sitten sinun täytyy vain etsiä hänet! Voin auttaa, mutten usko jaksavani kovin pitkälle. Näytätkin olevasi menossa sinne, mistä minä tulin. Ei kannata, siellä se ei ainakaan ollut! Mutta lähdetäänkö tänne!” huudahdin ja lähdin Developesta päin katsottuna oikeaan suuntaan rämpimään aivan keskelle lumikasaa.
”Lumipesua! Sinä ainakin erotut lumesta hyvin, toisin kuin minä. Tule vain, etsitään se johtaja!” sanoin ja olin valmiina jo huutamaan johtajan nimeä, kunnes muistin, mitä tamma oli juuri sanonut.
En halua vain töykeästi kutsua johtajaa luokseni kuin koiraa. Niin tamma oli sanonut. Täytyi siis tyytyä hevosen etsintään!

”Tiedätkö meidän pitäisi pitää paljon ääntä, ei johtaja muuten meitä näkisi. Sitä paitsi en usko johtajan etsivän meitä, täytyy siis todella vain olla meluisia. Jos nyt vaikka laulettaisiin?” ehdotin silmät kiiluen. Kyllä tamman olisi nyt hyvä vaan laulaa! Se on kivaa!
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 15. Helmi 2011 22:57

" Mm m. " Mutisin vain tammalle vastaukseksi enään lento-onnettomuuteen liittyen. Ehkä pitäisi vain unohtaa se ja jatkaa eteenpäin. Eihän koneessa ollut ainoatakaan lajitoveria, eikä muita läheisiäni, niin eihän minulle edes kuulunut keiden henget syöksy vei mukanaan meren pohjaan. Mutta toisaalta olin hyvin tunteellinen ja ajatus kaikista niistä ihmisparoista.. Onnekseni Hyrrän sanat kuitenkin keskeyttivät ajatuksen juoksuni. " Miten sinä päädyit tänne? " Kysäisin tuttavaltani uteliasuutta äänestäni kuultaen.

Näytin hetken aikaa ehkä vaivaantuneelta tummanruskean, päättäväisen katseeni kierrellessään vaitonaisena lävitse vaaleampaa tammaa, joka yritti yllyttää minua laulamaan. Siitä ei tulisi varmasti yhtään mitään. " En minä osaa laulaa. " Intin yhä edelleen itsepäisesti. Lisäsin kuitenkin: " Voin kyllä näyttää, jos sen jälkeen suostut olemaan pyytämättä minua enää laulamaan. " Virnistin, tai lähinnä irvistin. Jos avaisin suuni laulumielessä, Hyrräkin varmaan liitäisi karkuun kuin lintu.

" Tiedän kyllä että hän on hevonen, tarkoitin vain kuvainnollisesti. " Nauroin pienemmälle. " Niin kai täytyisi. Se olisi ihanaa, jos auttaisit! Mennään vain. " Selostin innokkaana ja lähdin tamman perään valkeiden jalkojeni rikkoessa hankea tamman perässä. " Minusta tuntuu, että johtaja lähtee enemminkin pois päin meistä, jos hän kuulee minun rääkymiseni. " Virnistin jälleen ilmeeni kuitenkin vaihtuen tammamaisen lempeään, ystävälliseen hymyyn.

" Johtajaa etsimme, kyllä me keksimme, minne mennyt on, se ori tasangon. " Aloitin laulamaan hiljaisella, tammamaisen käheähköllä äänelläni. Mihin olinkaan taas ryhtynyt. Puuskahdin huvittuneesti lauluni päätteeksi Hyrrään pienen silmäyksen luoden. " Jospa sinä laulaisit ja minä kuuntelisin. " Ehdotin naurahtaen tammalle, joka edelleen tarpoi eteenpäin lumihangessa, tamma oli jotenkuten saanut minut suostumaan laulamiseen, mitä en yleensä mielelläni tehnyt. " Hyrrä, minne olemme menossa? " Kysyin samassa punertavaa häntääni rauhallisesti huiskauttaen. Pakkanen oli taas noussut ja hengitykseni höyrysi kalpeana sieraimistani, läheiset puut olivat peittyneet huurteeseen ja rikkomaton lumihanki ympärillämme kiilteli kauniisti, kuin taikapöly, jos sellaista nyt olikaan olemassa.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 16. Helmi 2011 17:20

”Ai minä? Haluatko tosissasi kuulla?” kysyin. Uskoisikohan tamma kaiken sen? Parasta olisi.
”Uskotko ihmeisiin? Enkeleihin? Hyviin henkiin?” kysyin Developelta. Eihän minun tulostani tulisi mitään, jos sitä ei uskottaisi.
”Minä nimittäin näin sellaisen. Olin ollut aivan normaalilla tallilla, kunnes yhtenä päivänä minua tultiin hakemaan. En tiedä miksi! Mutta näin kuitenkin hengen, joka ohjasi minut tänne. Aluksi se vei minut meren rantaan, siitä tätä saarta kohti”, kerroin innoissani aivan niin, kuin minulle oli käynyt.
”Sitten vain olin täällä. Olin keskellä valkoisia maita, jolloin luulin olevani kuollut ja taivaassa. Et uskokaan, kuinka säikähdin nähdessäni mustan hevosen pian! Luulin jo, että minua viedään kohti helvettiä. Sitten se onneksi osoittautui mukavaksi, mitä nyt vähän tapeltiin..”, muistelin ja yritin katsoa kaulaani. Jälki siinä oli jo kadonnut. Ei se onneksi kovin paha ollut.
”No sitten se vei minut Kotkan luokse, olivat tuttuja, Kotka sitten vei minut johtajan luokse ja nyt olen ollut saarella jo kuukausia!” selitin aivan innoissani, enkä edes tajunnut, että tamma oli vain kysynyt, kuinka päädyin tänne. Ei se haittaa, saipa koko tarinan kerrallaan!

Kuvainnollisesti. Se tarkoitti varmasti samaa, kuin vertauskuva! Vertauskuvainnollisesti. Niin sen täytyi olla!
Nauroin myös Developen sanoessa johtajan loittonevan.
”Et ole tosissasi! Ehkä meidän vain pitäisi huutaa apua, niin se varmasti tulisi tänne?” sanoin hymyillen. Sehän olisi hyvä idea! Develope ei kuitenkaan varmasti olisi kanssani sitä mieltä, että pitäisi huutaa. Jokin sillä nyt on huutamista vastaan. Ei kai sen korviin sattunut?

Lumi oli kylmää. Ilma oli kuitenkin melko lämmin normaaliin talveen verrattuna. Ehkäpä huomenna olisi kylmempi?
Ajatukseni keskeytti laulu, joka kuului oikealta puoleltani. Lauloiko se? Hymyni nousi taas lähelle korvia kun kuuntelin tamman laulua. Yritin huojua puolelta toiselle musiikin tahtiin. Sitten tamma harmikseni lopetti. Katsoin sitä kimaltavin silmin. Laulaisiko se lisää?
”Sinäkö vain kuuntelisit? Hyvinhän sinä lauloit! Voih, kuinka kauniilta kuulostikaan kun joku muu laulaa”, sanoin vajoten ihanuuden maailmaan. Kuuntelisin mielelläni useamminkin tuota laulua!
”Develope laulaa alkoi kauniihkolla äänellään, etsimme yhä johtajaa emmekä voi muuta säädellääääää.” Tärkeintä oli, että se rimmasi, eikö?
”Sinä saat laulaa seuraavan säkeistön!” ilmoitin. Tamman vuoro! En minä voinut kaikkea huomiota varastaa.
”Ai niin että minne menemme? Menemme sinne, minne sydämemme meidät ohjaa”, sanoin rauhallisesti. Olin joskus kuullut jonkun sanovan näin, ja se kuulosti hyvältä.
”Jos en iiiihan väärin muista, niin tulemme jossain välissä joelle, jos menemme vain eteenpäin”, sanoin tammalle. Eikös se täälläpäin ollut?
”Mutta itse en jaksa tulla sinne asti. En oikeastaan tiedä, mitä tekisin, mutten vaan jaksa etsiä TAAS johtajaa, tein sen jo kerran”, sanoin hieman harmissani. Olisihan se ollut kiva viettää aikaa enemmänkin tuollaisen kivan kanssa, muttei sitä aina jaksa vaan olla. Ehkäpä.. Ehkäpä menisin vain eteenpäin johonkin suuntaan. Katsoisin sitten, mihin päätyisin.

”Johtaja on hukassa, sillä on takku tukassa, valkoisia jälkiä sukassa, maa ei ole kukassa, poltetaan lumi takassa, kannetaan puita rekassa ja lauletaan lumikasassa!” lauloin. Se oli hyvin rimmaava, ja se kuulostikin ihan kivalta. Ei siinä tosin tainnut olla järkeä..
Viimeksi muokannut Siuri päivämäärä 17. Helmi 2011 21:52, muokattu yhteensä 1 kerran
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 17. Helmi 2011 20:31

Kuun kelmeä kajo valaisi lumihankea, jonka kylmästi kiiltelevä pinta rikkoutui pitkien jalkojemme ja lujatekoisien kavioidemme tallomana. Punertava, piirteikäs ja suuri pääni nyökytteli mielialani innoittamana, kun tamma alkoi sitten selostaa historiaansa, tarinaa päätymisestään tänne. Enkeleihin? Hyviin henkiin? " En kiellä, etteikö niitä olisi olemassa, mutta en myöskään sanoisi, että uskoisin niihin. " Sanoin tammalle hivenen epäselkeästi. Oikeastaan, en ollut ajatellut asiaa ennen, mutta totuudenmukaisesti, olin hiukan kahdenvaiheilla asiassa. Hyrrä näytti kuitenkin uskovan vahvasti kaikkeen taikuuteen ja yliluonnolliseen. Keskeyttämättä toisen hivenen epäuskottavan kuuloista tarinaa kuuntelin hiljaa samalla kuljettaen punarautiasta, sirohkoa ja ketteräksikin kuvailtua kehoani toisen perässä pitkin, harppovin käyntiaskelin.

Pudistelin taas päätäni. " Ehkä vain etsimme ja toivomme että hän löytyy. " Sanoin ja hymyilin toiselle hyväntuulista ja rehellistä hymyäni. Ehkä hivenen vaivaantuneena kehuista, - tapani mukaan vain hymähdin. " Ehei, laula sinä vain. " Puhahdin toiselle tuulen repiessä punertavia jouhiani, jotka loimusivat vasten taipuisaa kaulaani. " No, jos saatat minut johonkin asti ja neuvot sitten tien joelle? " Kysyin toiveikkaasti Hyrrältä. Tavanomainen hymyni vääntyi taas huvittuneeksi tamman keksimistä sanoista. Mistä tuo repikään noita sanoja? Päästään? Hyvin kekseliästä. Tuo tamma osasi varmasti improvisoida.

Tummat sieraimeni aukenivat laajemmalle nuuhkaistessani vaivihkaa pakkasilmaa, jota suolainen merituuli oli osakseen säväyttänyt. Puut alkoivat tihenemään ympärillämme? ja kapeat, teräväkärkiset korvani taipuivat suunnasta toiseen pitäen merkillä ympäristöä, sen ääniä vaarojen varalta. " Hyrrä, onko täällä petoeläimiä? " kysyin vaivihkaa tumman, liki mustan katseeni liukuessa pitkin valkean lumen maalaamaa kaunista maisemaa. Raskaat lumiryyppäät olivat keräytyneet havupuiden oksille ja jossain kauempana osa lumimassas tipahteli alas oksilta. Ehkä sekin oli kevään merkki? Tosiaan, kevät, - sitä oli odotettu jo liian kauan.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 18. Helmi 2011 15:26

Eikö Develope uskonut enkeleihin?
”Minä uskon. En voi olla uskomatta, kun näin sellaisen”, sanoin. Näytin varmasti melko vakavalta uppoutuessani muistoihin, jossa näin sellaisen valkoisen lentämässä veden päällä. Ensiksi siellä maassa, lähellä laidunta ja sitten merellä.
”En olisi muuten ikinä päätynyt tänne paikkaan. Joku halusi selvästi johdattaa minut”, sanoin. Heräsin ajatuksistani ja vilkaisin tammaa hymyillen. Noh, jos ei usko, niin ei siinä mitään. Ehkä tammankin täytyisi nähdä yksi ennen kuin uskoisi sellaisiin. Voih, pystyisinkin näyttämään tammalle sellaisen!

”Etsitään sitten. Ja joo, voin auttaa lähelle jokea! Se on oikeastaan ihan helppo tie, tästä pitää vain kävellä iiiihan suoraan. Sitten täytyykin kääntyä vasemmalle, muuten joudut aivan väärän lauman alueelle. Se ei todellakaan ole hyvä juttu! Niin olen ainakin ymmärtänyt, ettei toisten laumojen alueille saa mennä missään nimessä”, valistin Developea. Olikohan Kotka kertonut tämän kaiken jo? Kertaus on opintojen äiti. Niin ainakin olen kuullut.

Kuu paistoi. Se loi kylmän tunnelman. Oli tosiaan aivan liian kylmä vielä, että lumet sulaisivat. Eikä tässä ole mikään kiire! Kesällä en voisi piiloutua lumeen. Silloin Develope muuten olisi huomaamaton keskellä metsää. Jos se kiipeäisi puuhun, ei sitä varmasti näkisi!
Ajatukset puista vaihtuivat petoihin.
”Petoja? En tiedä”, sanoin ja katsoin tammaa hämmästyneenä.
”Miten niin? Oletko sinä nähnyt sellaisia?” jatkoin ihmettelyäni.
”En kyllä tiedä. Voihan täällä olla petojakin. En ola nähny. Olen tosin nähnyt erään mukavan harakan!” sanoin ja katsoin Developea hymyillen. Se taisi olla ensimmäinen elävä hahmo koko saarella, minkä näin.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 20. Helmi 2011 13:20

Tarkkailin toista sivusilmälläni tuon selityksen aikana. Varsin uskottavasti toinen kyllä puhui, ainakin itse näytti omaan näkemykseensä uskovan. Itse, - vaikka omasinkin villin mielikuvitusmaailman, silti oma periaatteeni oli ensin nähdä tai kokea itse ja sitten vasta uskoa. " Millaiselta sellainen sitten näyttää? " Lisäsin vielä enkeliasiaan ihan mielenkiinnostakin kysyen. Itse en ollut ikinä sellaista nähnyt.. tuskin tulisin koskaan näkemäänkään.

Hyrään ohjeistuksen kuuntelin tarkkaan. Se oli hyvin yksinkertainen. Mutta mistä sitä tietäisi, että mistä kohtaa pitäisi kääntyä? No ehkä senkin ajan kanssa oppisi, tuntemaan lauman rajat. Tamman valistus kuitenkin sai huomioni osakseen. Vai ei saanut mennä muiden alueelle.. Hmph. Sellaista Kotka ei muistaakseni ollut maininnut, tai sitten en vain ollut kuunnellut. " Miksei saa mennä? Mitä siitä seuraa jos menee? " Syvennyin asiaan kirien nyt Hyrrän rinnalle kävelemään. Eihän sitä voisi tutustua muihin hevosiin ollenkaan, ellei menisi muiden alueelle? " Miten voi sitten tavata muiden laumojen hevosia? Vai saako niitä edes tavata? " Latelin kysmyksiä tammalle, ehkä hivenen liikaakin, mutta olinhan minä tiedonjanoinen.

" Eeei en ole nähnyt. Mietin vain.. Kun tämä on saari, että onko tänne edes päässyt sellaisia. Vaikka olemmehan mekin päässeet tänne. " Lisäsin viimeisimmän lauseeni hymyillen. Eli kai täällä myös petojakin oli. " Mukavan harakan? " Naurahdin huvittuneena punertavaa, tähdellä merkittyä päätäni heilauttaen kapeiden, suippojen korvieni höristyessä jälleen kohti tuttavaani. Voisiko harakatkin olla mukavia. No kai sitten voisivat, jos tamma kerta väitti niin. Vaikka, väittihän tamma että enkeleitäkin oli olemassa. Ota nyt sitten selvää tuosta. Hymyilin ajatuksilleni keskittyen nyt eteenpäin tarpomiseen. Lumihanki osasi kyllä olla vaikeakulkuista, mutta mikään ei voisi pidätellä minua, halutessani jonnekin mennä.
Sofia
 

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Siuri » 20. Helmi 2011 15:14

Näyttää? Voih, voisikohan sitä edes sanoin kuvailla.
"Se on kuin valkoinen hohtava juttu. Ihan oikeasti, se pitäisi nähdä itse, että sen tunnistaa. Se on nopea, läpikuultava valkoinen ja se näyttää kauniilta. Tavallaan se ei kuitenkaan näytä miltään. Niinkuin valo!" selitin. Se oli vain ollut. En tainnut edes keskittyä katsomaan, miltä se näytti. Se näytti enkeliltä.

"Ai mitä seuraa? Minä en tiedä. Niin ei vaan saa tehdä. Haluaisin toki ihan mielelläni käydä katsomassa, miltä muualla näyttää! Mutta ei vaan saa", sanoin.
"Muita hevosia.. Tosiaan, on avattu yhteismaa! Et tainnut olla saaren kokouksessa? En ainakaan nähnyt sinua", olihan siellä ollut paljon hevosia. Niin ja siitäkin oli jo aikaa, eikös Develope tullut vasta hetki sitten..?
"Kuitenkin se sijaitsee keskellä saarta ja siellä voi olla kaikista laumoista hevosia. Minä oikeastaan kävin siellä aivan hetki sitten. Muutama päiväkö siitä jo on? Oltiin kuitenkin yhdessä ihme-baarissa. Voitko uskoa, hevosille tarjottiin jotain luonnonjuomia keskellä metsää! Siellä sitten tapasin eri laumoista hevosia. Siellä on ihan kivaa, joskus voidaan mennä tapaamaan Zoeta sinne! Tunnetko sinä Zoen? Se on Kotkan kaveri. Jokohan Zoekin oli saanut sen varsansa...", pohdin ääneen ja selitin yhteismaasta innoissani Developelle.

"Niin. Ehkäpä pedotkin ovat tulleet uiden. Kissathan eivät ainakaan pidä vedestä. En sitten tiedä, tai ehkäpä tämä saari oli jonkun tiikerilauman valtaama ennen hevosia?" mietin taas itsekseni.
"Kyllähän niitä voisi täällä olla, paljonkin! Ilmoitan sinulle jos jossain näen petoja!", ilmoitin hymyillen Developelle. Ainiin, se harakka!
"Joo se harakka vaan istui puussa ja tervehdin sitä!" sanoin. Oliko se sittenkään ollut niin mukava? Tylsä oikeastaan, kun miettii. Eihän se edes vastannut tervehdykseeni.
"Se oli Herra Harakka se..."

Loikkasin muutaman kerran pidemmälle hankeen.
"Ohhoh, katsos!" sanoin ja pysähdyin. Tuijotin korvat höröllä ja silmät suurina eteenpäin.
"Näetkö tuon autiomman kohdan? Siellä on pakko olla joki!" sanoin ja lähdin laukkaamaan innoissani eteenpäin. Jokujokijokijoki, se löytyiii!
"Sitten täytyisi etsiä se Cen..- Johtaja", sanoin ka vilkuilin ympärilleni. Ainiin, sehän se oli, mitä me etsimme. Mutta sitä ei näkynyt täällä ei.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Where to go?

ViestiKirjoittaja Sofia » 26. Helmi 2011 14:26

Mielikuvitukseni loi ajatuksiini hahmoa enkelistä, josta Hyrrä kertoi kuvailun. Tosin en oikein saanu ajatuksesta kiinni. Hohtava valo? Ei näytä miltään mutta on silti kaunis? Hmmh.. Minulle oli pienenä kerrottu enkeleistä, joilla on kauniit suuret valkoiset siivet, joissa on paljon sulkia. Ja heleä, rakkautta kielivä ääni. Noh, ne olivat vain satuja ja tarinoita nuoruudesta, joita vanhat höperöt olivat kertoneet.

Ei saa. Selvä. Muistaisin tuon. Mutta olisi hauska kuulla päätökselle selitys? No ehkä tasankojen johtaja osaisi sen antaa. " Yhteiskokous? " Kysäisin ja pudistin päätäni. " Tulin vasta. " Selvensin vielä leveän hymyn saattelemana. Kuuntelin jälleen uteliaana yhteismaasta tarkempaa tietoa. Vau! Baari? Hevosille? Korvani höristyivät kohti pienempää. " Oi! Se oli mahtavaa, jos voisit joskus viedä minut sinne! Ei, en ole tavannut Zoeta. " Hymyilin toiselle innostuksesta punertavaa tähtipäätäni hivenen kohottaen. Vai Kotkankin kaveri.. Täällä kaikki tuntuivat tuntevan toisensa. No itsekin varmasti oppisin tuntemaan monia, ainakin tietämään nimeltä ja sitä kautta yhdistämään nimen oikeaan hevoseen.

" Vai tiikelauma? " Virnistin tammalle. Tammalta tosiaan löytyi laaja mielikuvitus. Ehkä liiankin laaja?
Pysähdyin Hyrrän perässä ryhtiäni parantaen. Jes! Ponnahdin energisenä toverini perään punertavien jouhieni hulmahtaessa ilmaan. Laajat laukka-askeleeni rullasivat lävitse hangen hidastuen sitten käynnin kautta sulavaan pysähdykseen. Kaula pienoiselle kaarelle taipuen tummanruskea, tammamaisen lempeä, mutta samalla hyvinkin nuorekkaan tulinen ja kuriton katseeni etsi kiireisesti vierasta hevoshahmoa valkeasta maisemasta. Mitään ei näkynyt. Harmistuneenakin hengähdin pienen silmäyksen Hyrrään luoden. " Pakko sen on jossain olla. " Hymyilin häntääni huiskauttaen.
Sofia
 


Paluu Havumetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron