Eksyksissä eksytään etsiessä eksyvää [feiarth!]

Kesäisin alue on erittäin lämpimän oloinen ja siellä viihtyy hyvin niin päivin kuin öinkin. Maasto on helppokulkuista ja alue saattaa olla erittäinkin harvaa joistain kohdista lehdistöä. Keskeltä metsää saattaa hyvällä tuurilla tai tietoisesti löytää pieniä aukioita, jotka ovat täynnä syötävää, vihreää heinää. Tasankohevoset omistavat lehtimetsää sekä suuremman kaistaleen pohjoisessa että pienen tilkun eteläisellä rajallaan.

Re: Eksyksissä eksytään etsiessä eksyvää [feiarth!]

ViestiKirjoittaja feiarth » 22. Heinä 2011 23:29

Tamma koettaa kovasti vakuutella minua taidoistaan. Vastapuolena on kuitenkin Jokeri, ja kun hänestä on kyse minä en riskeeraisi mitään. Millä saisin tamman tajuamaan? Voi olla, etten millään. Voisin puhua tunteja tauotta Jokerin tekemistä kamaluuksista, eikä Perdita silti uskoisi. Hän ei ymmärtäisi omaa parastaan. Kulmani kurtistuvat.
"Minä toivon, että sinä tajuat mihin olet sekaantumassa. Jokeri on vannonut tuhoavansa Caralian pala palalta", toistan Merelin saaman kammottavan viestin.
"Hänen suorittamansa murhat ovat brutaaleja, raakoja. Ennennäkemättömiä. Vastaat itse itsestäsi, luonnollisesti. Toivon kuitenkin, että harkitset vakavasti", luon synkeän katseen tammaan.

Hän lupaa harkita viestinviejän tehtävää. Se on hyvä. Mikäli hän kuitenkin ensin lähtee jahtaamaan Jokeria, en tiedä onko hänestä paljoakaan jäljellä. Kaikki olisi kiinni Jokerista itsestään. Hänen tappamisensa on kovin suunnitelmallista.. Ravistan päätäni. En tahtoisi ajatella, sillä jatkuvasti näen silmissäni Merelin, joka on joutunut hänen uhrikseen. Onneksi tajuntaani tunkeutuvat Perditan sanat ennen kuin ehdin kovinkaan paljon pidemmälle tämänkertaisissa kuvitelmissani.
"En tiedä kuuntelitko, kun kerroin laumarajojen noudattamisesta vain hetki sitten", huokaisen väsyneesti. Mistä näitä itsetuhoisia korvattomia hevosia oikein tulee? Tälläkin hetkellä voin huomata, että tamman ajatukset ovat ihan toisaalla. Olen aivan liian väsynyt jaksaakseni takoa tulokkaan päähän lauman sääntöjä tämän enempää. Menköön tapattamaan itsensä.

"Toivon totisesti, ettet joudu kohtaamaan Jokeria, sillä siinä vaiheessa voi olla liian myöhäistä tajuta se, että minä todella tarkoitan jokaista sanaani Jokerista", vastaan painottaen jokaista sanaani ja pitäen katseeni tiiviisti Perditassa.
feiarth
 

Re: Eksyksissä eksytään etsiessä eksyvää [feiarth!]

ViestiKirjoittaja Silkki » 23. Heinä 2011 01:10

[ Mua alko naurattamaan Kavar-rukka :D Paksukalloinen Perdita! Vaihtuu minämuotoon ja preesensiin...]

Luon pettyneen silmäyksen oriin. Aikoiko se antaa sen murhaajan mellastaa miten huvittaa? Päästän pitkän, hiukan tylsistyneen huokauksen ja pyöräytän silmiäni huomaamattomasti. No jaa, luulen ja vähän toivonkin, että se jäi häneltä huomaamatta. Suunnittelen jo suorinta reittiä Hoerolle... missä päin se on? Pohjoisessako? En ole aivan varma, rantautuessani ei ollut ihan kamalasti aikaa tuijotella vuorten kupeita.

Hetken kuluttua herään huomaamaan, että ori sanoi jotain. En tarkalleen kuullut loppua, joten asia meni suoraan sanottuna ohitse. En tiedä kuuntelitko... Kuuntelinko mitä? Katson parhaaksi nyökytellä päätäni vakuuttavan näköisenä ja hymyillä vienosti. Ilmeeni jää silti hiukan poissaolevaksi ja pälyilen pikaisesti ympärilleni. Tällä kertaa kuitenkin kuulen myös Cendre Noiren seuraavat sanat ja kohdistan uteliaan katseeni oriin.
"Mm, kyllä", ynähdän, enkä ole silti aivan varma itsekään, mitä tarkoitan. Kyllä, minun ei kannata kohdata Jokeria, vai kyllä, hän tarkoittaa jokaista sanaansa Jokerista? Luulen juuri valehdelleeni orille, aivan vahingossa vain. Ja samalla minusta vähän tuntuu, että myöntelyni ei mennyt läpi.
Hymyilen valjusti ja lausun sitten: "Oli kuitenkin mukava tavata, Cendre Noire. Nähdään myöhemmin."
Ja minä käännyn luoteeseen ja jolkottelen ravilla paikalta pois. Vielähän nähtäisiin, mitä Cendre Noire sanoisi, kun pöllähtäisin paikalle ja ilmoittaisin Jokerin sijainnin millin tarkkuudella... Ehkä voisin harkita myös sitä viestinviejän tehtävää - osoittaisinhan luotettavuuteni tämän salaperäisen Jokerin avulla.

PERDITA POISTUU.
Silkki
 

Re: Eksyksissä eksytään etsiessä eksyvää [feiarth!]

ViestiKirjoittaja feiarth » 23. Heinä 2011 12:31

[Kaviaari on vähän tuollainen... ei sitä kannata surkutella x) ]

Huokaisen. Selvä on. Voisin kai samantien toivottaa uuden laumalaiseni haudan lepoon. Hän ei todellakaan ottanut kuuleviin korviinsakaan varoituksiani Jokerista. Olisi kai ollut parempi kertoa kaikki yksityiskohtia myöten. Kaikki alkaen verellä kirjoitetuista nahanpalasista ja silvotuista ruumiista. Ei, tamma olisi todennäköisesti ajatellut minun valehtelevan, vaikka elekieleni ja koko olemukseni olisi puhunut totta. Pelkkä ajattelu saa kuvotuksentunteen sisälläni heräämään.

Hitaasti pudistan päätäni, kun Perdita vastaa. Hän sanoo kyllä, mutta näyttää sangen epätietoiselta omaan vastaukseensa itsekin. Mihin hän vastasi? Se jäänee arvoitukseksi. Tyttörukka, tuonpuoleisessa tavataan.
"Ole varovainen", lisään kun toinen hyvästelee minut. Tiedän, ettei siitäkään olisi mitään hyötyä, mikäli Perdita lähtisi kohti laumattomien maita. Tai kohti Jokeria, sillä kuka tietää missä päin valkeakasvoinen tällä hetkellä majailee.
"Näkemisiin", vastaan, vaikka juuri sillä hetkellä sellaisen sanominen tuntuu väärältä.

Katson kun Perdita nostaa ravin ja lähestulkoon kiirehtii pois. Toivottavasti hän ei löydä laumattomien alueelle ennen kuin joku ehtii estää häntä. Laumatoveri kenties. Katson ympärilleni ja mietin, minne itse suuntaisin seuraavaksi. Tästä ei olisi kovinkaan pitkä ylänköhevosten rajalle. Kenties.. kenties voisin käydä katsomassa. Ehkäpä Stonehead ja Aquila ovat löytäneet Merelin sittenkin. Ilmeeni synkkenee nopeasti, mutta koska kaikessa toivottomuudessani en keksi mitään muutakaan, päätän lähteä suunnistamaan kohti rajaa.

Jos sittenkin..

Kavar poistuu.

[Kiitos pelistä (: ]
feiarth
 

Edellinen

Paluu Lehtimetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron