Blurred lines

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

Re: Blurred lines

ViestiKirjoittaja Zarroc » 10. Kesä 2014 16:38

Huomasin heti Morwenin taaksepäin kääntyneistä korvista, että kysymys ei todellakaan ollut hyvä vaihtoehto.
"Oi, olen pahoillani. En olisi saanut kysyä tuollaista", kiirehdin sanomaan nöyrällä sävyllä ja pudistin itselleni päätäni. Missä tilannetajuni oikein liiteli tänään?
En kehdannut enää katsoa oriiseen, mitä jos hän oli loukkaantunut noin tunkeilevasta kysymyksestä? Halusin potkaista itseäni tuosta hyvästä.

Morwen kuitenkin käänsi kysymyksen minuun. Mitä tuohonkaan voisi vastata? Kai se oli minun velvollisuuteni sitten kertoa täsmällisesti, ihan vain pahoitellakseni tätä kömmähdystä.
"En ole, rantauduin pari kuukautta sitten tänne", sanoin hetken mietittyäni. "Olen elänyt koko elämäni Venäjällä, erään kartanon omistajaparin vaunuhevosena."
Sävyni oli neutraali, jopa hieman viileä. En minä asioita menneisyydessäni piilotellut, mutta tuostakin elämästä oli niin vähän aikaa, että siitä puhuminen toi vain muistoja mieleen.

Eivätkä muistot aina olleet miellyttäviä, selvästi orikin tiesi sen, kun kieltäytyi puhumasta. Miksipä muuten sitä sanoisikaan, ettei halua puhua jostain? Ellei se satu?
Toki jotkut olivat vain pahantuulisen itsepäisiä, mutta ei toinen vaikuttanut siltä. Kylmäverinen vaikutti enemmänkin vain helposti itseään puolustavalta, ehkä hieman sisäänpäinkääntyneeltä. Mutta loppujen lopuksi, jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tuntea ketään muutakaan.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Blurred lines

ViestiKirjoittaja TuikKu » 10. Kesä 2014 19:43

Louhen pahoitellessa kysymystään heti, Morwen käänsi oikean korvansa tätä kohti ja toisen taas kohdisti eteenpäin kuunnellen tarkasti samalla ympäristön ääniä.
"Ei se mitään." Ori viimein sanoi Louhelle koittaen todeta ettei mitään hätää tosiaan ollut. Ei sitä aina osannut miettiä mitä olisi soveliasta kysyä ja mikä ei. Ei ori aina itsekään osannut ja se sai usein aikaan vain hankaluuksia, mutta onneksi Morwen oli alkanut päästä moisesta huonosta tavasta eroon.

Orin odotellessa sitten pienemmän hevosen vastausta tämän kysymykseen se veti syvään henkeä ja pystyi miltein haistamaan jo makean veden. Se ei malttanut odottaa että he pääsisivät kyseiselle pienelle purolle. Viimeinkin saisi ällöttävän suolaveden maun huuhdottua pois suusta ja ehkä olokin hieman paranisi, sitten olisi lopulta etsittävä hieman syötävää.
Morwen ei kuitenkaan vielä tiennyt haluaisiko Louhi jatkaa pian matkaansa yksin vai mitä toinen oli suunnitellut.

Morwen nyökkäili Louhen kertoessa että oli rantautunut Caraliaan vasta muutama kuukausi sitten. Mutta olihan sekin jo jotain. Ori oli varmasti jo nähnyt enemmänkin hevosia. Morwen kuitenkin jäi miettimään Louhen kertomasta vaunuhevosen työstä joka sai muistot palaamaan mieleen selkeämmin. Ori ei kuitenkaan halunnut muistaa niitä.
Pienesti se pudisti päätään ja huokaisi syvään.
"Minkälaista sinusta on ollut täällä? Tarkoitan että minkälaisia muut hevoset ovat olleet jos olet heitä tavannut?" Ori kyseli sitten uteliaana katsoen taas pitkästä aikaa Louheen päin nopeasti, kuitenkin keskittäen huomionsa lopulta eteenpäin.
TuikKu
 

Re: Blurred lines

ViestiKirjoittaja Zarroc » 11. Kesä 2014 13:11

Askeleeni upposivat hiekkaan yhä raskaampina, lähes samaa tahtia kuin mielialani oli laskenut. Totta kai olin ollut hölmö ja tunkeileva, en minä normaalisti ihan noin utelias ollut. Kun Morwen sitten totesi, ettei asiassa ollut minkäänlaista ongelmaa, minä nyökkäsin nöyrästi, vaikken sitä oikein uskonutkaan. Mistä sitä tiesi, vaikka toinen miettisi ihan vain minun takiani pitkäänkin, oliko tällä saarella ketään, joka ei kyselisi tyhmiä?

Katseeni haravoi maastoa välinpitämättömästi, haistoin veden tuoksun joka puolella ympärillämme. Suurimmaksi osaksi se oli vain suolainen ja muistoja kerryttävä, mutta välillä jotain juomakelpoisempaakin tulvahti sieraimiini. Hieman ajatuksiini uponneena käänsin kävelysuuntaani enemmän vasempaan, pääsisimme paremmin puron varteen sitä kautta.

Morwen kuului huokaavan vierelläni ja kysyi sitten kysymyksen, tai ehkä kaksikin. Siirsin vihreiden silmieni katseen oriiseen, miettien, mitä hänelle vastaisin.
"Kaikki ovat olleet todella ystävällisiä", vastasin hetken kuluttua. "En ole tavannut ketään, joka olisi kohdellut minua huonosti."
Niin, se oli ainakin totta. Täällä oli yllättävän monta mukavaa hevosta, aivan kuin kaikki epäystävälliset olisivat rantautuneet jonnekin muualle. Ehkä heitä oli eri osassa saarta.
Lähes naurahdin, mutta pidin sen kuitenkin sisälläni. Hulluhan se oli, joka yksin nauroi.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Blurred lines

ViestiKirjoittaja TuikKu » 13. Kesä 2014 01:06

Morwen todellakin toivoi että hevoset jotka täällä asuivat olivat edes joten kuten järjissään, suurimmat osat hevosista jotka Morwen oli tavannut eivät kuitenkaan tätä olleet. Ja se oli harmi.
Ehkä oria kuitenkin onnistaisi ja muut hevoset olisivatkin Louhikin tähän asti.
Siihen hän ei kuitenkaan vielä pystynyt uskomaan että Caralia olisi juuri se saari josta Kuisma oli kertonut, eikä hän varmaan koskaan siihen tulisi uskomaankaan. Pitäisi vain avata omat silmänsä ja katsoa maailmaa sellaisena kuin se oli sillä hetkellä eikä olettaa mitään etukäteen.

Louhi kääntyi hieman vasempaan ja Morwen seurasi perässä. Makean veden tuoksu voimistui voimistumistaan mikä sai orille lisää voimia. Se sai lisää tarmoa liikkeisiinsä ja askelsi hieman nopeammin eteenpäin, kuitenkaan ravaamatta olettaen että Louhi kyllä pysyisi perässä.

Morwen käänsi jälleen oikeanpuoleista korvaansa enemmän Louhen suuntaan kuunnellessaan tarkasti tämän vastausta saaren hevosista. Ensimmäiset sanat saivat Morwenin nyökkäämään yllättävän hyväntuulisena, eikä hyväntuulisuus hävinnyt kun Louhi kertoi enemmän.
"Sehän on mukava kuulla. Toivottavasti näin on jatkossakin." Ori sanoi ja hymyili pienesti keskittyen sitten kuitenkin taas kävelemiseen ja ilme vakavoitui.
"Tästä tuskin on enää pitkä matka?" Morwen kysyi sitten haistaessaan makean veden jo hyvinkin voimakkaasti ja oli kuulevinaankin jo puron heleän solinan, muttei kuitenkaan vielä sataprosenttisesti luottanut vaistoihinsa vaan antoi Louhen johdattaa tämän puron luokse mielellään.
TuikKu
 

Re: Blurred lines

ViestiKirjoittaja Zarroc » 20. Kesä 2014 13:02

Hymyilin pienesti orin sanoille, minäkin toivoin samaa. Jos oli ystävällinen, käytöstapojen puutekin saattoi sillä korvaantua. Ei täällä kukaan ollut vielä puhunut samaan tapaan kuin minä, tosin en ollutkaan puhunut kuin muutamien hevosten kanssa.
He kyllä riittivät tuomaan jonkinlaisen yleisvaikutelman saaren hevosista, olivathan he kaikki niin eri kohdista saarta.

Kuullessani Morwenin kysymyksen siirsin jälleen katseeni häneen. "Ei, hetkinen vain", se oli kyllä totta, kääntäessäni korviani eteenpäin kuulin hentoa solinaa. Puro oli siis vieläkin elossa, vaikka saarella oli kuulemma tapahtunut vaikka mitä outoa. Tulivuori räjähtänyt ja niin edelleen.
Minusta se oli hieman huolestuttavaa, entä jos niin tapahtuisi useammankin? Mutta se tulisi sitten kun sen aika olisi, turha kai sitä oli etukäteen murehtia.

Tullessamme pienen nyppylän ylitse näinkin jo puron, joka laski vilkkaasti alas uomaansa. Näky oli varmasti tervetullut suurelle orille vieressäni, enkä minä kieltänyt, etteikö suolaisen meri-ilman haistelu ollut kirvoittanut omiakin aistejani mukavasti.
Niinpä lähdin askeltamaan edelleen sitä samaa rauhallista tahtia puroa kohden, mutta sen luokse päästyäni laskin mielihyvin Morwenin ensin juomaan. Hän oli suurempi, vanhempi ja kaiken lisäksi juuri rantautunut, minulla oli kyllä aikaa odottaa kohteliaasti sivummalla.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Edellinen

Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron