Uusi maailma

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

Uusi maailma

ViestiKirjoittaja Wieteri » 28. Joulu 2015 23:41

[Zarroc kaveriksi (:]

Sharaf


Talvinen aamupäivän aurinko sai rantaa peittävän lumikerroksen kimaltelemaan innokkaana. Rannalla eksyneen oloisesti seisovan mustan hevosen silmiä se lähinnä häikäisi. Seth tuhahti auringolle ja käänsi sille selkänsä, silmäillen samalla ympäristöään. Ori oli herännyt rannalta aikaisemmin aamulla ja hetken epätietoisuuden jälkeen muistanut mitä oli tapahtunut. Ihmisten kynsissä vietetyn ajan, laivamatkan, pakenemisen. Meren. Täplän.

Villinä vietetty aika ei ollut mennyt hukkaan. Seth sai huomata olevansa yllättävän hyvässä kunnossa ilmeisen pitkän merimatkan jälkeen. Onneakin oli selkeästi ollut mukana, sillä vain muutama jo vuotamisen lopettanut haava oli matkalta jäänyt muistoksi. Voimat matka oli kuitenkin tehokkaasti vienyt ja ori olikin vain levännyt pitkään ennen ylösnousemista. Noustuaan Seth oli tarkistanut rannan lähettyviltään, Alexia kuitenkaan löytämättä. Ori ei tiennyt missä toinen oli tai oliko Täplä edes hengissä enää. Sellaisia ei tosin haluttu ajatella, sillä tottahan toki se kakara oli selvinnyt. Olihan se jo huomattu ettei Täplästä niin vain eroon pääse.

Ensimmäistä kertaa elämässään Seth ei ollut yhtään varma siitä mitä tekisi. Ori ei tiennyt minne oli joutunut, mikään ei näyttänyt tutulta. Oliko tämä jokin saari vai manner ja joutuisiko täälläkin pakoilemaan ihmisiä. Vastauksia olisi jostain saatava, mutta Seth ei ollut varma mihin suuntaan lähteä. Tässä kunnossa orista ei olisi pakenemaan ihmisiä, sillä voimat olivat edelleenkin vähissä. Ympäröivä maasto vaikutti kuitenkin hyvin tasaiselta, joten piilopaikan löytäminen voisi olla vaikeaa.

Seth tuijotti merelle hiljaa ja liikkumatta, miettien. Mereltä ori oli tullut, joten ehkä vastauksetkin tulisivat perässä.
Avatar
Wieteri
Juuri rantautunut
 
Viestit: 13
Liittynyt: 18. Joulu 2015 21:43

Re: Uusi maailma

ViestiKirjoittaja Zarroc » 29. Joulu 2015 11:14

ROUTAKYYHKY

Minulla oli vähän paha tapa palata elämässäni aina niihin paikkoihin, jotka eivät ainakaan herättäneet suurta innostusta. Se tapahtui taas kerran, huomasin vaeltavani merenrannalla potkiskellen pehmeänä kimmeltävää, kevyttä hankea. Oli kirkasta, melkein liiankin ja aurinko paistoi taivaanrannasta saaden minut siristelemään silmiäni. Siinä asiassa Jay oli ainakin valehdellut, kun oli sanonut, ettei tänne lunta satanut. Teki mieli käydä heristelemässä tätä hankitaipaletta orin naaman edessä ja kysellä, että no miten meni noin niin kuin omasta mielestä.

Minulla oli muutenkin aavistus, ettei se satuponi tiennyt mistään mitään, joten ei kai voinut olettaa, että sillä suurta tekemistä olisi myöskään meterologian kanssa.
En toisaalta voinut sanoa, ettenkö olisi ollut iloinen lumesta. Olin kuitenkin aina elänyt sen keskellä, kasvanut tavallaan siihen kiinni. Sen takia mielialani oli auringonpaisteesta huolimatta kohtalaisen tyytyväinen, olihan hangessa omat puolensa. Se tuntui mukavan viileältä jalassa ja toi jotenkin paljon paremman puolen koko tähän outoon maisemaan, mitä olin muutaman kuukauden tutkinut.

Olin käynyt tasankohevosten maat aika tarkkaan läpi, siihen verkkaiseen tyyliin, mitä aina harrastin. Yhteismaata en ollut viitsinyt edes kurkata, liika tieto oli yleensä pahasta, joten ajattelin talloa ensin tämän alueen läpi niin hyvin, etten voisi enää sanoa osaavani eksyä.
Kesken mietteideni kylmä merituuli puhalsi luokseni tuoksun, jota en ollut ennen haistanutkaan. Kohotin päätäni hämmentyneenä, yrittäen paikantaa hajunlähteen. Pian huomasinkin rannalla seisovan mustan orin, jonka jokainen jalka kiilteli valkeana kilpaa hangen kanssa.

Ori näytti vähän samalta kuin minäkin, kun tulin mereltä. Väsyneeltä ja vapisevalta rasituksesta, tosin minulla oli ollut lähinnä kuuma ja tuo taas näytti sellaiselta yksilöltä, joka paleli kesäkelilläkin.
Niinpä lähdin sitten sitä kohti, edelleen tasaisin askelin, kiirehtimättä pätkääkään. Jos se oli jo useamman hetken tuossa jököttänyt, kerkeäisi se odottaa vielä muutaman minuutin, että pääsisin sinne asti.

Mitä lähemmäs oria tulin, sen enemmän huomasin, että olihan se isompi kuin minä. Mistä näitä nättikasvoisia poikia oikein sikisi? Tämäkin oli varsinainen sironaama, en ollut vamaan eläissäni nähnyt tuollaista karvaa, kuin mikä sillä oli.
"Huomenta", sanoin kuitenkin siinä kolmen metrin päässä seisahtuessani. Kallistin päätäni hieman katsellessani toista tarkemmin, kummallista kyllä se ei näyttänyt yhtään niin hölmistyneelle kuin minä varmaan olin näyttänyt.
"Tiedätkö missä olet?" kysyin sitten, koska ei kai tässä muukaan varmaan auttaisi.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Uusi maailma

ViestiKirjoittaja Wieteri » 29. Joulu 2015 22:48

Sharaf


Meri ei tuonut vastauksia vaikka Seth kuinka sitä tuijotti. Kimalteli vain tyynenä auringon säteilystä. Ori tuhahti jälleen ja alkoi pohtia seuraavaa siirtoaan. Päivä ei kestäisi ikuisuutta, eikä aukealla ollut suojaista viettää yötä. Varsinkaan näin oudossa paikassa, sillä eihän Seth tiennyt mitä vaaroja täällä vaani. Villeinä aikoina ori oli joutunut varomaan lähinnä ihmisiä, mutta tuo oli kyllä nuorempana kuullut muilta hevosilta pedoista, jotka vaanivat metsissä. Seth ei itse ollut törmännyt koskaan moisiin petoihin, mutta kyllä vaistot sanoivat että muut eivät olleet huijanneet.

Epämääräinen ajatuksenjuoksu keskeytyi silmäkulmasta nähtyyn liikkeeseen. Seth tiesi katsomattakin ettei kyseessä ollut ihminen, sillä ori oli oppinut etteivät ihmiset vain olleet kykeneviä hiljaiseen liikkumiseen. Ihminen olisi ilmoittanut tulostaan jo aikapäiviä sitten joko metelöivien vekottimiensa avulla tai sitten ihan oman toimintansa myötä.
Päätä kääntämällä ori havaitsikin toisen hevosen. Toinen näytti etäisesti sellaiselta hevoselta, joita Seth oli nähnyt paljon villinä aikanaan maaseudun tiloilla. Työhevoselta. Uteliaana ori tapitti toisen lähestymistä sen suuremmin huolestumatta, sillä ei toinen vaikuttanut millään tavalla uhkaavalta.

"Hyvää huomenta", ori vastasi kohteliaana nyökäten hieman. Emä oli opettanut pojalleen käytöstavat ja muut orin tapaamat hevoset olivat pitäneet huolen siitä, etteivät ne päässeet unohtumaan.

"Pakko myöntää että en. Saavuin tänne vasta tänä aamuna", Seth heilautti päätään hieman merelle päin ilmaistakseen tulosuuntansa. Toinen ei vaikuttanut mitenkään hämmästyneeltä siitä että rannalla seisoi outo hevonen. Ehkä tämä paikka oli iso, tai sitten hevosia saapui meriteitse useinkin?

"Onko lähiseudulla ihmisiä?" jopa käytöstavat unohdettiin hetkeksi, kun Seth halusi saada tärkeimmän tiedon selville. Orin kokemuksen mukaan ihmisiä oli kaikkialla, mutta niitä ei välttämättä majaillut lähistöllä, mikä olisi erittäin hyvä.
Avatar
Wieteri
Juuri rantautunut
 
Viestit: 13
Liittynyt: 18. Joulu 2015 21:43

Re: Uusi maailma

ViestiKirjoittaja Zarroc » 30. Joulu 2015 14:42

Sironaama vastasi minulle kohteliaasti hyvää huomenta ja hymähdin hiljaa, kuin se olisi ollut jotenkin huvittavaa. Annoin katseeni levätä siinä yrittäessäni selvittää, mitkä sen aikeet mahtoivat olla, mutta kun kuulin sen puhuvan, sain kuullakin jo vastauksen. Eivät selkeästi kovinkaan kummoiset, kun ei kerran edes tiennyt missä mahtoi olla. Eli musta oli tullut mereltä, arvaukseni oli ollut oikea.
"Olet Caraliassa", totesin sitten, koska kai jostain perustiedoista oli pakko lähteä.

Orin kysyessä, oliko täällä ihmisiä, hymähdin jälleen hiljaa, mutta jokseenkin avoimesti. Kaikilla tuntui olevan aina sama pelko, tai kaiho, kummin vain. En oikein tiennyt oliko minulla kumpaakaan, mutta kieltämättä välillä aina mietin, miten vanhalla isännällä meni. Olikohan se kunnossa?
Lassosin jälleen kurittomasti juoksentelevat ajatukseni aisoihin ja siirsin jonnekin merelle karanneen katseeni oriiseen.
"Ei ole, tämä on villihevossaaari", vastasin neutraalilla sävyllä. Minussa se oli aiheuttanut vähän sekalaisia tunteita alkuun, mutta tätä nykyä olin kohtalaisen tyytyväinen olooni. Minua vain vähän harmitti, etten enää päässyt vetämään tukkeja tai tekemään muuta sellaista, mikä pitäisi lihaskuntoani yllä.

Mietin, pitäisikö tässä esitellä itsensä vai mitähän seuraavaksi oikein tekisi. Ori oli ensimmäinen vastarantautujani, joten tämä nyt meni vähän hakuammunnalla. Mutta ehkä kaikki menisi hyvin, kun vain vastailisin orin kysymyksiin, mikäli niitä enemmän tulisi.
"Olen Routakyyhky, mutta Kyyhky on hyvä", esittelin lopulta itseni, katse jälleen kääntyneenä merelle. En kysynyt sen nimeä, ei ollut minun asiani, jos se ei haluaisi sitä minulle paljastaa. Olisihan se toisaalta ihan kohteliasta ja orin ensimmäisistä vastauksista päätellen sekin tiesi sen.

Vaihdoin hieman asentoani, lepuuttaen nyt toista takajalkaani melko rennosti. Eipä tässä ollut mitään hätää, vaikka toinen iso olikin, tuskin siitä olisi minulle mitään vaaraa. Sen verran kevyet, pitkät jalat sattui omaamaan.
"Meitä on täällä kuusi laumaa sekä joukko laumattomia saaren eteläosissa", aloitin sitten oma-aloitteisesti kertomaan, ehkä vain saadakseni tämän alkuosan pois alta paremmin. "Laumaan ei ole pakko liittyä, mutta onhan se varmaan mukavampaa."
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Uusi maailma

ViestiKirjoittaja Wieteri » 05. Tammi 2016 01:12

Sharaf


Vai Caraliassa. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun Seth tiesi varmaksi olinpaikkansa nimen. Ori oli elämänsä aikana ehtinyt matkustella ja asua siellä sun täällä, mutta itse asuinpaikkojen nimistä ei ollut ollut juurikaan tietoa. Ehkä paikan nimi oli kuitenkin hyvä tietää, sillä Sethistä tuntui että täältä Caraliasta ei niin vain poistuttu. Toisen seuraava vastaus vei kuitenkin orin huomion paremmin kuin paikan nimi.

"Ei ihmisiä? En tiennytkään että sellaisia paikkoja on olemassa", ori tuhahti lähinnä itselleen. Paikka ilman ihmisiä kuulosti liian hyvältä ollakseen totta. Tai ehkä Seth oli vain liiaksi tottunut olemaan koko ajan varuillaan ja miettimään kuinka parhaiten ihmisiä vältellä. Mikäli täällä Caraliassa ei todellakaan ollut ihmisiä, sehän olisi kuin paratiisi.

"Mukava tavata Kyyhky. Minä olen Sharaf, tai Seth", ori esittäytyi painaen päätään hieman häpeissään käytöstapojen unohtamisen vuoksi. Olihan orille opetettu ettei ollut soveliasta jättää itsensä esittelemistä näin myöhäiseksi varsinkaan, jos keskustelukumppani oli tamma. Ehkä oli ihan hyväksyttävää olla hieman pihalla kaikesta moisen merimatkan jäljiltä, mutta ei se ajatus Sethiä silti lohduttanut.

"Ai että oikein villihevoslaumoja", ori ihmetteli. Ehkä Seth oli liiaksi tottunut yksinäiseen elämään - tai kahdenkeskeiseen, jos Täplä laskettiin - kuvitellakseen oikeiden laumojen olemassaoloa. Ori ei oikein tiennyt mitä ajattelisi laumaelämästä, mutta toisaalta kaikkea uutta oli aina mukava kokeilla. Ehkä elämä laumassa olisi viisasta, sillä paikka oli täysin outo eikä ori tiennyt mitä kaikkea Caralia piti sisällään.

"Tämä Caralia on ilmeisesti aika iso, jos tänne mahtuu noin paljon laumoja", Seth tokaisi ja tunsi olonsa jotenkin varsamaiseksi kysymystensä ja ihmetystensä kanssa. Ori uskalsi vain arvailla miltä Kyyhkystä mahtoi moiset kysymykset tuntua, sillä muistihan Seth oman suhtautumisensa Alexin ihmetellessä lehmiä ja katulamppuja.

"Millaisia laumoja täällä on?" Seth jatkoi uteluaan. Varmasti laumoilla oli jotain eroa, jos niitä noin paljon oli. Seth ei oikein tiennyt kuinka laumaan liityttäisiin tai miten ori edes löytäisi lauman johon liittyä. Tähän asti ihmiset olivat vain tuupanneet orin keskelle laumaa ja sinne oli sopeuduttava, halusit tai et. Sethistä tuntui että homma ei ihan toiminut niin villihevosten maailmassa.
Avatar
Wieteri
Juuri rantautunut
 
Viestit: 13
Liittynyt: 18. Joulu 2015 21:43

Re: Uusi maailma

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06. Tammi 2016 15:47

Sironaama vaikutti vähän epäileväiselle villihevossaaren suhteen. Hymähdin hieman sen tuhahdukselle, kaipa se oli ihan normaali reagointitapa tähän asiaan. Varsinkin jos toinen oli tullut ihmisten parista kuten minäkin.
Sen esitellessä itsensä Sharafisi tai Sethiksi, nyökkäsin hieman jäykästi. Seth kuulostikin paljon paremmalle kuin ensimmäinen nimi, ehkä vähän hienostelevan oloinen. Niin, sanoin minä, kun nimi on Routakyyhky.

"Menee suurinpiirtein viikko vaeltaessa saaren päästä päähän", totesin Sethille sen ihmetellessä paikan kokoa. En ollut viitsinyt itse vielä edes lähteä sellaiselle vaellukselle, ehkä jossain vaiheessa olisin tarpeeksi kiinnostunut ottamaan selvää eri alueista. Annoin orin rauhassa katsella ympärilleen ja ihmetellä asioita, oli tämä ollut melkoinen shokki minullekin. Vähän kuin olisin joutunut kokonaan uuteen universumiin, mutta tietenkin sen satuponin ilmestyminen kuvioihin oli varmaan vähän jouduttanut sitä mielikuvaa. Ei sellaisia normaalielämässä pyörinyt, kotona oli ollut vain klooneja minusta vähän erivärisinä.

Havahduin siihen kun Seth kysyi millaisia laumoja täällä oli. Katselin sitä vähän aikaa mietteliäänä, koska tuolla kysymyksellä nyt saattoi haluta mitä tahansa.
"Ponilaumoja ja hevoslaumoja pääasiassa", vastasin hetken pohdittuani. "Määrittelyt menevät alueiden mukaan, vuoristossa elävät pienimmät ponit ja ylängöllä isoimmat hevoset."
Kaipa se kuulosti ihan loogiselta, ainakin pienen sulattelun jälkeen. Tasangolla oli sitten me vähän väliinputoajat, jotka eivät halunneet viettää aikaa vuoden ympäri lumihangessa. Mutta toisaalta sekin vähän meinasi kutkutella uteliaisuuttani, kyllä nyt kotiin haluaa aina takaisin kaikesta huolimatta.

Annoin katseeni levätä maisemassa, joka avautui ympärillämme. Miljoonin tähdin kimalteleva lumihanki heijasteli koko maailmaani auringon vaikutuksesta ja se sai minut hymyilemään aavistuksen verran toisella suupielellä. Olemukseni rentoutui jonkin verran pelkästään pakkasen vaikutuksesta ja siirsin katseeni takaisin Sethiin.
"Jos haluat liittyä laumaan, paras vaihtoehtosi on ylänkö- tai tasankohevoset. Lumihevosiin ei oteta tummia, etkä tuolla karvalla jäätiköllä pärjäisikään."
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio


Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron