When love and death embrace.

Alueeltaan korkeaa ja kumpuilevaa maastoa. Kasvillisuus saattaa olla jossain kohti vähän niukassa ja siellä on pienehköjä puskia, mutta tapaa sitä erittäin hyviä ruohoalueitakin jos jaksaa vain etsiä. Ruoho on löydettäessä yleensä maukasta ja ravitsevaa, mutta sen seasta saattaa löytää muitakin kasveja.

When love and death embrace.

ViestiKirjoittaja Zarroc » 17. Tammi 2011 21:20

[Mukana Zoe sekä Zeraw, ei muita kiitos ;)]

ZOE

Onnuin hoippuvan varsan perässä pitkin lumista ylänköä.
"Äiti, mikä tämäon?"
Kuului vähän väliä. Huokaisin.
"Se on kivi kultaseni."
Vastasin yhä uudelleen, yrittäen pitää hymyn kasvoillani. Kärsivällisenä seurasin kun Zewa hyppelehti ympäriinsä, jollotti yksinään jotain täysin käsittämätöntä ja tuntui sanovan hei jokaiselle kivelle joka tuli vastaan. Rypistin otsaani kevyesti, sulkien hetkeksi silmäni. Kun avasin ne taas, tyttäreni seisoi nenäni edessä, tuijottaen otsaani suorastaan lamaantuneena. "Äitille tuli kurttu." Tyttönen tokaisi hämmentyneenä, koskettaen otsaani pienellä turvallaan. Minä vain hymyilin.

Jatkoimme matkaa vielä jonkinaikaa, Zewa tutki uteliaana ympäristöä, mutta pysytteli jotakuinkin lähistöllä. Seisahtuessamme seuraavan kerran varsa koikkelehti hieman kauemmas katselemaan jotain, minkä oli varmasti löytänyt juuri. Kyllä hän palaisi kohta, joten voisin aivan hyvin levätä hetken. Suljin silmäni hetkiseksi, tai ainakin se tuntui sille.
Vasta kun avasin ne, tajusin että kaikkialla oli luonnottoman hiljaista.
MISSÄ OLI TYTTÄRENI?
Pakokauhu puristi rintaani, pälyillessäni ympärilleni pelokkaana. Kauhu näkyi kasvoiltani tarkemmin kuin koskaan ennen. Tyttö oli saattanut juosta vaikka minne! Enkä tiennyt yhtään kuinka kauan olin ollut paikallani. Vedin henkeä. "ZERAW!" Karjaisin. Se oli minun tapani kutsua, jos tyttö ei tulisi, raahaisin hänet niskavilloista takaisin kunhan kiinni saisin. "HETI TAKAISIN!" Huusin, katsellen ympärilleni. Huomasin lumikasan heiluvan ja varsan kömpivän pystyyn. Kivetin ilmeeni totiseksi naamioksi, tuijottaen kiinteästi Zewan sinisiin silmiin.
"Ei saa karkailla."
Tokaisin jäykästi. Minua pelotti varsani puolesta, siksi olin niin vihainen sille juuri nyt. Silmäni leiskuivat ja Zewa kumartui edessäni, jäkitti pienemmäksi ja mateli minua kohden.

Puhahdin ärtyneesti. Zewa säpsähti ja jatkoi pelokasta matoiluaan, kunnes oli aivan kylkeni vieressä.
"Eikarkaillaei. Enmäkarkaaenääikinä."
Zeraw paapatti yhteenmenoon. Kylmyys suli kasvoiltani kuin pois tipahtanut naamio ja hymyilin lempeästi Zeralle.
"Juuri niin, ei karkailla."
Sanoin ja jatkoimme kulkuamme.

ZOE JA ZERAW POISTUVAT.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Paluu Ylänkö

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron