Is this the end?

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

Is this the end?

ViestiKirjoittaja Siuri » 06. Touko 2011 19:27

Adolf

Ruskea ori vaelteli pitkin ylänköä. Sillä ei ollut päämäärää elämässään, niinpä se tunsi olonsa kovin turhautuneeksi. Sillä ei ollut ystäviä, ja kaikki tuntuivat välttelevän hyväkäytöksistä oria niin hyvin kun pystyi. Ori oli ollut saarella jo pitkään, mutta päivästä toiseen hevoset, joihin se oli törmännyt, olivat pian jatkaneet matkaansa. Mitä ori täällä siis oikein teki?
Ori saapui pian korkeaan kohtaan mäen päälle, josta se näki meren. Se oli melkein hänen alapuolellaan, aivan tämän kukkulan vieressä. Ori ei kuitenkaan tehnyt elettäkään huomatessaan sen. Hetken aikaa se haistoi raikasta meri-ilmaa ja kävi sitten maahan katse kohti horisonttia. Aurinko laski aivan toiselle puolelle saarta, mutta yhä se valaisi autiota ylänköä.

Pitkä ruoho taipui tuulen mukana kohti Adolfia. Orin harja lepatti tuulen mukana, ja käski sitä kulkemaan takaisin sisämaahan, sitä ori ei kuitenkaan tehnyt. Mitä hyötyä hänestä oli tällä saarella? Kukaan ei välittänyt.
Ori sulki silmänsä ja huokaisi. Jos sillä ei olisi ollut lainkaan itsehillintää, olisi se juossut jo itku kurkussa kohti aaltoja ja kadonnut jäljettömiin. Ei kukaan häntä enää muistaisi. Mutta miksi ori ei sitten tehnyt sitä? Miksi se ei antantu aaltojen viedä itseään mukanaan, vaan makasi vain paikoillaan?
Ori ei halunnut. Se uskoi parempaan huomiseen. Se halusi uskoa siihen, että jonain päivänä hänenkin elämällään olisi merkitys. Niinpä ori avasi silmänsä ja katsoi uhkaavalla katseellaan kohti merta.
Aallot paiskautuivat rantaan. Ne vaikuttivat siltä, että olisivat halunneet viedä Adolfin pois täältä. Ehkä takaisin Englantiin, ehkä jonnekin tuntemattomaan. Ori ei tiennyt, tuskin tiesi merikään.

Ori veti keuhkonsa täyteen raikasta ilmaa, ja nousi sitten ylös. Olisiko aika?
Adolf laskeutui varovasti jyrkältä tuntuvan mäen alas. Varjopuolella ei näkynyt aurinkoa, mutta pian pehmeälle rantahietikolle astuessaan aurinko tuli taas esiin ruohoisan kukkulan takaa.
Meri näytti nyt paljon suuremmalta. Sille ei näkynyt loppua. Mihin se oikein johti?
Sinisellä merellä ei ollut jäätä, niin oli ollut silloin, kun ori oli saapunut. Maisemat olivat olleet valkoisia, ja kaikkialla oli ollut kylmää. Tämä päivä oli aivan orin saapumisen vastakohta; ruoho kukoisti, ja ilma oli lämmin.

Ori seisoi vedenrajassa ja katsoi eteenpäin. Oliko tämä nyt sitten tässä? Vielä olisi aikaa perääntyä.
Adolf ei tiennyt, kumman tien valitsisi. Päästäisikö hän itsensä helpommalla lähtemällä? Mitä väärää ori oli oikeastaan tehnyt. Hän ei voinut merkityksettömälle elämälleen mitään. Oliko se todella hänen vikansa, ettei kukaan viitsinyt jäädä tutustumaan paremmin?
Ei.
Niin ori ainakin päätti.

Adolf astui askeleen eteenpäin. Toisen. Vesi ylettyi pian polviin.
Ori huokaisi syvään ja siirsi katseensa vedenpintaan. Hän näki oman kuvajaisensa, joka katsoi häntä takaisin.
Adolf tuijotti ruskeita silmiä, jotka katsoivat häntä pelokkaina takaisin. Oli niin monta syytä, miksi lähteä. Toisaalta ori keksi myös liian paljon vastapainoksi syitä, joiden takia pysyisi täällä.
Niinpä ori siirsi katseensa horisonttiin, ja otti viimeiset askeleensa suuntaan, johon sydämensä hänet vei.

Havupuiden peitossa,
vuorten kätköissä.
Aavikon polttavalla hiekalla,
jäätikön hyytävällä lumella,
astelee suuri hevonen.
Julma meri toi sen kaukaa,
eikä sillä ole pääsyä takaisin.
Se tyytyy kohtaloonsa,
vaikka tietää,
ettei tämä paikka ole sitä varten.
Vai onko sittenkin?

Aurinko laskee meren taakse.
Länsituuli lämmittää syksyistä ilmaa.
Suuri ruskea ori katsoo horisonttia ja huokaisee.
Se oli menettänyt kaiken.
Uusi maailma avartuu sen takana.
Metsät havupuineen,
aavikko kuumine hiekkoineen,
vuoret salaisine onkaloineen.

Kääntyykö ori?
Kuinka hän jatkaa elämäänsä?
Tyytyykö hän kohtaloonsa?
Oppiiko hän asettumaan uuteen maailmaan?
Kuinka käy suuren ruskean hevosen suurella saarella?
Nyt kaikki on kuitenkin selvää,
ori tietää tarkalleen, mitä haluaa.



Peli päättyy.

[Tämän pelin myötä siis jätän Adolfin jonkinlaiselle tauolle, katsotaan palaako enää peleihin. Jokainen saa sitten päätellä, lähteekö ori pois vai ei..]
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron