I know, i know, but

Metsä on melko avaranpuoleista aluetta, joka on loistava ajanviettopaikka helppokulkuisen maaston sekä metsien hyvän kunnon vuoksi. Monet hevoset saattavat ottaa laukkakisoja keskellä havumetsiä pujotellen kuusien ja mäntyjen oksien väleistä, kerta tilaa sen verran löytyy, vaikka silmien täytyy silti olla auki, ettei pää kalahda puunrunkoon vauhdin hurmassa.

I know, i know, but

ViestiKirjoittaja Kooki » 20. Maalis 2011 22:48

[joo otsikointiin en keksinyt mitään :DD Ensimmäinen kuka ehtii saa tulla mukaan :'DD]

Kävelin pitkin metsäpolkua. Ympärilläni oli paljon havupuita ja kaikkea muutakin hauskan näköistä. Minulle tuli kauhean varsamainen olo. Teki kamalasti mieli alkaa vain juoksemaan ja vähän pyllyäkin heittää, ehken sittenkään ? Taino joo. Lähdin juoksemaan suoraa polkua, pukkejakin tuli vähän vedettyä. Oli niin iloinen mieli. Yhtäkkiä polkuun tuli äkkinäinen mutka, en ehtinyt jarruttamaan tai edes kääntymään, vaan lensin turvalleni pusikkoon. "Voi juku, olenko pikkuisen kömpelö?" nauroin yksikseni puskassa. Onneksi kukaan ei nähnyt. Nousin pusikosta ja lähdin kävelemään ylämäkeä ylös. "En taida poiketa tätä kautta enää." puhuin yksinäni. Minulle tuli hirmuinen jano. Lähdin etsimään jostakin lampea, puroa tai ihan mitä tahansa mistä voisin juoda. Käännyin aina eripoluille,ja jotenkin kummasti löysin pienen lätäkön, siitä voisin juoda. Maistoin ensin vettä, se ei ollut kamalan hyvää, tyydyin kuitenkin juomaan siitä. Join tarpeeksi ja oli aika taas lähteä jatkamaan. Eteeni tuli jonkin ns. kuusiaita. Siinä oli pitkärivi joulukuusia. Mitäköhän edes on joulukuuset ? "Voi himskatti! Miten mä nyt tästä pääsen?" kyselin itsekseni.
Väsymys alkoi painaa silmäluomiani. Se tarkoittaa että minun on etsittävä nukkumapaikka. Löysin tien joka haarautui vasemmalle ja oikealle. Päätin lähteä vasempaan haaraan. Kävelin vähän matkaa ja löysin suojaavan havupuun. Asetuin sen alle, ja nukahdin. Nukuin todella sikeästi, mutta yhtäkkiä havahduin johonkin. Jostain kuului töminää, ihan kuin joku olisi laukannut. Aloin jo ehkä hieman pelätä. "Mitäköhän tuolla on ?" pohdin peloissani. Avaisinko suuni ? mieti hetken. Leikin uhkarohkeaa ja avasin sen. "Kuka siellä oikein juoksee ?" huusin peloissani.

[onkohan tuosta helppo jatkaa? =)]
Kooki
 

Re: I know, i know, but

ViestiKirjoittaja Zarroc » 22. Maalis 2011 18:25

[Minä nyt sitten... Zoen raahaan tänne. Ainiin, ja pieni vinkki, sinä periaatteessa autohiittaat toista hahmoa kun hahmosi kuulee toisen hahmon laukkaavan. Sen huomaa mm. siitä että Zoe ei voi lainkaan laukata.]

ZOE

Jaa'a, mitenkähän minä olin mahdollisesti joutunut vuoristoponien alueelle? No, sitä ei kovin moni tiedä, harva arvaa ja lopuille se ei sitten edes kuulu. Ja minusta tuntuu että se ei kuulu kenellekään koska tuskin melkein kukaan arvaa miksi minä täällä seilaan kuin polultaan hairahtanut muurahainen.
Sanavalintani olivat aina vallan mainioita... ja minua alkoi kovasti naurattaa sekin.
Ja nyt sitten ihmettelen itseäni, enhän minä nauranut melkein koskaan! Varsinkaan yksinäni.
Ei herranjesta, olin varmasti sekoamassa, perkeleen huuhkaja-Zewa missä sinä olet häh? No äläpä tule sitten..

Se hyvä puoli tässä oli että kukaan ei roikkunut mukanani ja kitissyt siitä että kuljen liian hitaasti. Enkä sentään mutissut yksinäni kuin joku hullu. Hah. Kaipa niitäkin.. mutisijoita oli. Mutta juu.. Samassa kuulinkin huudon, joka sai minut painamaan korvani luimuun. "Kuka siellä oikein juoksee ?", ensinnäkin, täällä ei kukaan juossut, tiedoksi sinä ääliö joka kiljut siellä.
Ja toiseksi, ääni särähti korvaani pelokkaana enkä pitänyt siitä. Nojaa, en kyllä pitänyt mistään mikä liittyi mitenkään pelkoon, itseni tai minuun kohdistuvaan. Taisi olla melkoisen arka yksilö kun näkemättä huutelee.

Jatkoin sitä samaa vanhaa tahtia, onnuin vain rikkonaisin askelrytmein äänen aiheuttajaa kohden, joka valitettavasti oli polullani. Muuten olisin kiertänyt huutelijan ja kaukaa, mutta tästä ei juuri nyt risteytynyt sellaisia polkuja mille olisin voinut poiketa välittämättä huutelijasta.
Noh, eteenpäin, sanoi mummo lumessa joten miksi en minä?
Valitettavan todennäköinenhän tämä kohtaaminen oli minun sekä huutelijan kohdalta, joten miksipä sitä enää vähättelemään? Minua ei tosiaan kiinnostunut pölähtää arpisena ja rikkinäisine jalkoineni jonkun luokse joka pelkäsi minua jo valmiiksi. Noh, seuralaistaan ei aina voi valita.

Mutta toivoin vain ihan hänen omaksi parhaakseen ettei tuo kuka-lie-mikä-lie-huutelija alkaisi tarjota apuaan kun näkisi ulkomuotoni. Parempi olisi jos hän juoksisi kiljuen karkuun. Taisiis.. kiljumisen voisi jättää pois, se vain särkisi korviani.
Niine ajatuksineni astahdin vielä viimeisen katkonaisen askeleen ja olin sen toisen näköpiirissä. Jäin odottamaan reaktiota, en välittänyt katsoa heti hänen ulkonäköään.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: I know, i know, but

ViestiKirjoittaja Kooki » 24. Maalis 2011 20:51

[Anteeksi, ei se ollut tarkoitukseni. En muutenkaan tiennyt että se on autohittausta]

Kooki

Menin ihan sanattomaksi, edessäni oli hieman oudonnäköinen veikkonen. Menin ehkä hieman liian paniikkin. Sillä lähdin oikopäätä juoksemaan karkuun. Katsoin vielä taakseni, samalla matkani keskeytyi. Olin juossut suoraan puuta päin. "Ei voi olla totta" mutisin itsekseni.

Hetken pökerryksissä oltuani, huomasin kuinka epäkohtelias olin ollut. Lähdin rauhallisesti kävelemään takaisin, kun hieman tutkailin ympäristöä ja yllätyin melkolailla. Ympäristö oli kaunis, paljon puita ja kapeita polkuja. "Nyt on pakko pistää vauhtia töppösiin.

Lähdin ravaamaan takaisin sinne mistä tulinkin. Hetken ravattuani, olin jo perillä. "Anteeksi tuo äsköinen, olin hieman, hmm.... epäkohtelias" sanoin hieman anovasti. "Niin ja tuota, tarvitsetkohan apua ? " kysäisin vielä perään. Oloni oli hieman nolostunut, hämmentynyt ja kaiken lisäksi vielä ehkä vähän pelokas. Tuon ihme tyypin ulkomuoto oli kuitenkin hieman silmään pistävä.

Koitin parhaani mukaan olla tuijottamatta tyypin arpia sun muita. "Niintota, ehkä munkin pitäisi esittäytyä, Mä oon Kookedro, siis hieman helpommin sanottuna Kooki" esittelin itseni iloisesti. En tiennyt mitä tässä tilanteessa olisi kuulunut tehdä ? Hymyillä, itkeä, nauraa vai mitä ? Päätin olla vain omaitseni, ns. "pieni riiviö" Kooki.

[toivottavasti helppo jatkaa :)]
Kooki
 

Re: I know, i know, but

ViestiKirjoittaja Mintzu » 25. Maalis 2011 10:12

[Kooki, viimeisin viestisi on liian lyhyt. Offlineviestin minimitekstimäärä Caraliassa on yksi tekstiruudullinen ilman tyhjiä rivejä ja offgame-tekstejä. Lisää pituutta tekstiisi saat kuvailemalla vaikkapa hahmosi ajatuksia tai paikan ympäristöä. Muokkaathan viimeisimmän viestisi pidemmäksi!

Tässä ei ole mitään henkilökohtaista, moderaattorit ovat vain ohjastettuja valvomaan tiettyjä seikkoja. :)]
Mintzu
 

Re: I know, i know, but

ViestiKirjoittaja Zarroc » 25. Maalis 2011 21:09

En kuullut kuin laukkaavan ponin kaikkoontuneet askeleet ja irvistin, ehkä epäluuloisesti, ehkä toiveikkaana ettei tuo säikähtänyt pieni olio palaisi takaisin. Mutta tottakai loistavalla tuurillani hän palasi pian samaa polkua takaisinpäin, mutta ravilla tällä kertaa. Seisoin edelleen rauhassa paikallani, mutta tyhjensin kaiken tunteen kasvoiltani siinä vaiheessa kun ori saapui takaisin.
Kun kuulin hänen pahoittelunsa asiasta, silmäni muljahtivat hieman. Vai hieman epäkohtelias? Ei minkäänlaisia käytöstapoja! En itsekään kyllä ollut lähellekkään mitenkään kovin kohtelias koskaan, mutta en sentään juoksenut muita karkuun! Niin sekin saattoi johtua siitä etten lähinnä mielelläni juoksennellut, koska se sai jalkani tuleen. Kiristelin hampaitani kuullessani älykääpiön kysymyksen. "EI, en tarvitse minkäännäköistä apua." Sanoin kenties hyvinkin äkäisesti, mutta oloni ei ollut juuri nyt kovinkaan ihana. Minua ärsytti aina jokainen joka kysyi jotain terveydentilastani, EIKÖ SE NYT HERRANJUMALA NÄY ETTÄ PYSTYN YHÄ LIIKKUMAAN! Vaikka olenkin rampa. Mutta mitäpä pienistä, eipä ne pienetkään meistä.

Jaa. Vai että joku.. Kooki. Oikea nimi kuulosti hieman Kotkan oikealle, mutta aika kaukaisesti. Ahaa, nytkö olisi minun vuoroni sitten kertoa joku hemmetin nimi? Pyöräytin silmiäni hieman, todistaen eleillänikin että olin hyvin ärtynyt. Sen huomasi minusta kaikessa, eleissä, ilmeissä, katseesta. En vain pystynyt pitämään ilmettäni tyhjänä kuin valkoinen paperi, vailla tunteita. Tunsin vain suurta ärtymystä.
"Zoe." Tokaisin tuskastuneena ja säpsähdin jalassa tuntuvaa kipua. En kuitenkaan välittänyt siitä enempää, keskityin taas katselemaan tätä Kooki-heppulia, joka tuntui perin aralta tyypiltä, mutta olihan hän tamma. Ja vielä pikkuruinen poni. Minua nuorempihan toinen oli jonkinverran, yli puoli metriä pienempi ja.. niin.
Mutta pystyipähän sentään liikkumaan ongelmitta. Noh. Ketään ei voinut valita. Eikä kohtaloaan. Eikä pakenemaan sitä. Sellaista se elämä oli, ja sinänsä perin ärsyttävää juuri sellaisenaan.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio


Paluu Havumetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron