An taobh dorcha den ghealach [y.peli]

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

An taobh dorcha den ghealach [y.peli]

ViestiKirjoittaja Geest » 10. Tammi 2014 01:19

Gealach

Vesi oli kylmää. Oriin hengittäminen kävi raskaaksi ja vaikeaksi. Ahdistava aalto kulki oriin kehon läpi. Uiminen kävi hetki hetkeltä haastavammaksi ja jalkojen voimattomuuden takia vauhti oli hidasta.

Öinen myrsky oli vienyt oriin voimat melkein kokonaan. Viimeisillä voiman rippeillään se pysytteli pinnassa ja jatkoi tuskalliseksi käyvää matkaansa. Aurinko oli nousemaisillaan. Gealach oli turhautunut, kun ei ollut vielä löytänyt Caraliaksi kutsuttua saarta. Ori oli varmasti eksynyt öisen myrskyn takia. Kuitenkin se jatkoi uimistaan tietämättä mitään, mitä tulisi vastaan. Kuolema kävi oriin mielessä ensimmäisenä?

Auringon ensisäteet saivat oriin siristelemään silmiään ja Gealachin kärsivällisyys ja voima olivat loppumaisillaan. Hän oli varma, ettei tulisi enää ikinä näkemään veljeään. Takaisin hän ei aikonut palata. Synnyinseutu saisi vain oriin vasta poistuneen emän tämän mieleen. Vaikka ei aikonut häntä unohtaakaan, yritti hän nyt lieventää suruaan lähtemällä pois sieltä, missä kaikki muistot emästä elivät.

Lähestyvä kuoleman tunne ahdisti Gealachia enemmän ja hän alkoi muistella lapsuus vuosiaan Ural vuorilla. Oriin silmät alkoivat sumentua ja voimat jaloista loppuivat. Kirjava ori vajoaa veden alle hitaasti. Kun meri oli ”ahmaissut” oriin pimeyteen, sai hän vielä toisen mahdollisuuden.
Ollessaan jo 5m syvyydessä meren pinnasta, hän heräsi. Tajutessaan tilanteensa hän lähti uimaan ylöspäin kohti meren pintaa. Noustessaan pintaan Gealach veti syvään henkeä. Ori oli hyvin hengästynyt ja matkasta väsynyt ja lähes voimaton.

Aurinko oli pian korkeimmillaan ja väsynyt Gealach oli jo aikeissa luovuttaa kokonaan, kunnes tämä näki saaren. Gealach ei kuitenkaan voinut olla varma oliko saari Caralia, vaiko ei, mutta sinne hän aikoi mennä. Väsyneellä oriilla olikin vielä toivoa selvitä hengissä tästä uuvuttavasta matkasta. Saaren näkeminen antoi Gealachille enemmän tahtoa selviytyä matkasta. Viimeisillä voimillaan ori ui saarta kohti sinnitellen viileässä vedessä.

Matka taittui hitaasti saaren rantaan, mutta kun ori sai jalkansa asetettua meren sileään hiekkapohjaan sai hän itselleen tyytyväisen ja onnistuneen tunteen. Ori seisoi hetken vielä vedessä mahan alunen tyyntä vettä hipoen. Vesi valui oriin runkoa pitkin. Gealach veti syvään henkeä ja tarkkaili rantaa ja kauempaa olevaa metsikköä. Ori otti ensiaskeleet tälle tuntemattomalle saarelle. Hiekka oli pehmeää ja se tuntui kavioiden pohjassa hyvältä pitkän uinti reissun jälkeen.
Gealach seisoi pehmeällä rantahiekalla, vaikka tämän jalat tärisivät uupumuksesta.

Gealach oli seissyt ja ihmetellyt tarpeeksi ja ori käveli rannalta varjoisempaan metsikköön katselemaan, jos tällä saarella olisi jonkinnäköistä elämää. Gealach ei tiennyt oliko nyt oikeassa paikassa, mutta siitä oli varma, että tuota matkaa hän ei uisi enää ikinä. Gealach astui varjoihin ja vilkaisi vielä taakseen kuin lähettäen viimeisen hyvästin veljelleen, ennen kuin aloittaa uuden elämän tällä saarella.

Gealach nelisti lehtimetsässä yksin katsellen tarkoin ympäristöään. Hetken aikaa kävellessään huomasi ori maassa kavion jälkiä ja silloin ori oli melkein varma, että oli saapunut Caralian saarelle. Gealachin sosiaalittoman ja äksyn luonteen takia, hän ei edes itse ollut täysinvarma siitä, miksi edes lähti uhmaamaan pauhaavaa merta päästäkseen tälle kyseiselle saarelle.

Hetken käveltyään Gealachin oli pakko pysähtyä lepäämään. Tietämättömänä siitä minkälaisia vaaroja saari oli täynnä, meni Gealach makuultaan lepuuttamaan jalkojaan ja ummistamaan silmiään hetken ajaksi.

[Jatkuu pelissä: Hey brother ]
Geest
 

Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron