Keep on walking.

Rannan hiekka on hyvin hienojakoista ja pehmeää. Vesi on vilpoista, ja siinä on hyvä vilvoitella, mutta kannattaa varoa vedessä joskus seilailevia petoja tai voimakkaita virtauksia. Talvisin veden pinta on umpijäässä, eikä sitä saa murrettua kovin helposti.

Keep on walking.

ViestiKirjoittaja Siuri » 15. Heinä 2010 00:26

Lawless sekä Thalassa, yksinpeli :)

Suuri hallakko ori ravaa rannalla matkustaen saaren toiseen päähän. Se nostelee jalkojaan korkealle astuen samalla hyvin pitkiä askelia. Lawless huomaa tuuleen yrittävän pysäyttää hänet, mutta edes tuuli ei voisi häntä hidastaa. Ori on huomannut jotain. Se kirii tahtiaan nostaen pyöreän laukan, yrittäen saavuttaa rannalla makaavaa hevosta.
Ori saapuu tamman viereen. Tamma hengittää. Lawless ei nää mitään syytä auttaa tammaa ylös maasta, joten se nuuhkaisee tammaa muutaman kerran ja lähtee sitten kävelemään pois päin paikalta. Kuitenkin jokin tuossa tammassa jää orin mieleen, ja se kääntyy takaisin. Lawless tökkäisee tammaa kylkeen, mutta tamma ei reagoi. Se hengittää hyvin vaivalloisesti näyttäen melkein kuolleelta. Ori avaa suunsa.
"Hei..?"
Ei elonmerkkejä.
"Herää!" Se huutaa uudestaan matalalla äänellä saaden laimean kaiun aikaiseksi. Tamma alkaa siristää silmiään.
"Haloo?" Ori jatkaa melko varmana siitä, että on saanut tamman hereille.
Tamma avaa silmänsä hyvin vaivalloisesti. Se huomaa edessään jotain, muttei rähmäsien silmien läpi tunnista tuota kunnolla. Tamma painaa silmänsä takaisin kiinni yrittäen miettiä missä on.

Tamma, Thalassa, yrittää muistella, miten on päätynyt rannalle. Se kuulee veden liplattavan rantahiekkaa vasten, ja muistaa kaiken. Kuinka hän vain lähti, sanomatta sanaakaan. Tamma on hyvin lähellä itkun alkamista, kunnes palaa taas todellisuuteen muistaen hevosen edessään.
"Hmmmm..?" hän saa mumistua vastaukseksi. Thalassa avaa silmänsä kokonaan. Auringonvalo sattuu tamman silmiin, ties kuinka kauan hän on maannut silmät kiinni kuumalla rantahiekalla. Kuitenkin tamma saa ne pidettyä auki, ja vastaa orille;
"hei."

Ori katsoo hitaasti silmiään avaavaa tammaa. Ei näytä kovin helpolta tuosta nouseminen. Lawless toistaa tamman sanat tietämättä oliko toinen kuullut niitä aikaisemmin. Nyt orin tekisi lähteä kokonaan pois, olihan tamma selvästi hengissä. Jokin hänessä kuitenkaan ei voinut jättää tammaa maahan makaamaan. Lawless katsoo syvälle tamman ruskeisiin silmiin huomaten pienen pelon niissä. Lawless katsoo tammaa muutenkin tarkemmin. Pieni pyöreä pallo, näillä sanoilla sitä voisi parhaiten kuvailla. Tammalla on paksu ja pitkä vaalea harja, luulisi olevan hieman kuuma tällaisella paikalla. Aurinko porottaa suoraan taivaalta kohti. Ori toteaa mielessään tamman olevan uusi täällä, harva makoilee puolikuolleena vedessä.
"Kuka olet?"

Tamma erottaa nyt orin kokonaan. Se pelästyy toisen suurta kokoa. Jos toinen ei olisikaan mukava, vaan aikoisi hyökätä, olisi tamma mennyttä. Thalassa säpsähtää orin sanoihin.
"Olen.." se aloittaa. Thalassa ei tiedä, pystyykö toiseen luottamaan, joten hän miettii hetken sanojaan. Kuitenkin tamma haluaa pitää itsensä tuntemattomana pelottavan orin edessä. Vaikka ori näyttää kiltiltä ja mukavalta, ei kaikkiin ole luottamista.
"Missä olen?" tamma kysyy hyvin varmalla äänellä. Se ei halua näyttää pelkoaan toiselle. Vaikka Thalassa on paljon pienempi, ei toisen kannattaisi aliarvioida tätä.

Tamma ei vastannut orin kysymykseen. Se sai Lawlessissa pienen ärtymyksen tunteen aikaiseksi. Ihme kyllä, noin pieni otus osaa olla vahva.
"Caraliassa", ori vastaa kysymykseen samalla kaavalla; nopeasti ja ytimekkäästi. Lawless ei tiedä, pitäisikö tammalle heti kertoa kaikki, missä mennään, mutta päättää kuitenkin olla kerrankin auttavainen. Vaikka se tuntuukin oudolta.
"Caralia on villihevosten saari", se jatkaa lopettaen kuitenkin selityksensä. Se saisi riittää, eipä tamma ole kovin kysellyt.

Thalassa ei pitänyt orin vastauksesta. Se toivoi jotain hieman enemmän valaisevampaa, mutta mitäpä kysyi väärin. Ori kuitenkin jatkaa selitystään, ja saa tamman miettimään. Se on elänyt koko elämänsä vapaana, joten ei pienen selityksen mukaan tulisi mitään uutta elämänmuutosta. paitsi perhe.. ja ystävät..
Thalassa meinaa taas alkaa itkeä, mutta pitää sen kuitenkin sisällään. Ori näyttää olevan melko vahvasanainen. Niin on tammakin.
"Kuka itse?" tamma kysyy viitaten orin ensimmäiseen kysymykseen. Ori saisi esittäytyä ensin, olihan se ilmestynyt paikalle. Thalassa katsoo orin suurta olemusta. Alhaaltapäin se näyttää varmasti vieläkin isommalta. Tamma antaa kaiken voimansa kokoontua yhdeksi, ja nousee seisomaan. Ori on siltikin iso. Thalassa katsoo oria nyt silmästä silmään, vaikka se onkin vaikeaa.

Lawless hymähtää tamman itsevarmuudelle. Sillä nousee hymy poskille, kun se näkee tamman seisomassa. Se on edelleen pieni, vaikka onkin suurisanainen.
"Lawless, on nimeni," ori sanoo painottaen nimeään. Näin se tekee jokaisen esittelyn kohdalla, jottei kenellekkään jäisi sen nimi epäselväksi. Lawless katsoo tammaa edelleen hymyillen. Tamma tuijottaa oria hieman ilkeänpuoleisella katseella. Tamma häviäisi sodan, sen tietää orikin. Kuitenkin Lawless yrittää käyttäytyä, ei hän haluaisi pahaa viattomalle tammalle. Tamma on selvästi kärsinyt jo tarpeeksi matkasta. Lawless miettii omaa matkaansa tänne, ja syytä miksi lähti..
Ori pudistaa päätään, nyt ei ole sopiva aika miettiä entisiä. Toisella on vielä koko elämä caraliassa edessään, eikä Lawlessillakaan ole kauaa sitä takana.
"Sinun esittelysi taisi jäädä vielä hieman kesken?" Ori sanoo hymyillen.

Thalassa katsoo oria sen esittäytyessä. Ori, Lawless, nauraa tammalle. Tamma ei pidä siitä, ja heilauttaa häntäänsä hermostuneena valmiina hyökkäämään. Vaikka ei tammalla todellisuudessa olisi mitään mahdollisuuksia noin suurta oria vastaan.
"Thalassa", tamma sanoo katsoen Lawlessia vakavalla ilmeellä edelleen. Ori näytti edelleen hyvin epäluotettavalta, mutta olisi varmasti kohteliasta esittäytyä oikealla nimellään. Jos Lawless saisi selville Thalassan huijausyrityksen, olisi tamma luultavasti mennyttä.
Se miettii orin edellisiä sanoja saaresta.
"Kerro lisää."

Tamma näytti melkoisen komentelevalta orin mieleen. Ori näki silti tamman silmissä sen pienen pelon ja epävarmuuden.
"Thalassa", ori toisti itselleen ääneen.
"Caralia, villihevosten saari", ori toisi jälleen sanansa. Luultavasti tamma oli jo tämän ymmärtänyt, mutta helpompi vääntää rautalangasta.
"Saarella elää hevosia kuudessa eri laumassa. Sinä olet aivan väärällä puolella saarta, sinun olisi parempi jatkaa matkaasi aavikkoponien puolelle", ori jatkaa. Aivan kuin tamma muka tietäisi jotain, mutta sitä oli helppo härnätä.
"Tämä osa kuuluu laumattomille. Tokihan kävisit laumattomiinkin, mutta nämä seudut eivät ole turvallista tuon kokoiselle ponille", Lawless sanoo taas virnuillen.

Niinpä. Lawless ei anna tammalle haluamaansa vastausta, mikä saa tamman vielä enemmän ärtyneemmäksi. Mitä se puhuu aavikkoponeista?
Tamma katsoo oria nyt vielä äkäisemmin vilauttaen hampaitaan. Vai että poni, totta, olihan tamma pieni. Ehkä liian pieni tälle saarelle, jos vertailemaan lähdettäisiin.
"Selvä, vie minut sitten aavikkoponien luokse", tamma jatkaa yhtä päättäväiseen sävyyn. Se astuu leppoisan askeleen merkiksi toiselle, että haluaisi lähteä heti. Vaikka jalat eivät tunnu toimivan, ei nyt olisi tamman hyvä hetki näyttää sitä. Vaikka tamma on luultavasti tullut kaukaa, ja olo on vieläkin hyvin epämääräinen, haluaa tamma silti paikkaan, jossa hänet otettaisiin paremmin vastaan.

Ori katsoo tammaa tämän astuessa askeleen.
"Se ei käy aivan noin helposti", ori sanoo.
"Katsos, itse kuulun lumihevosiin. Meistä kumpikaan ei saisi liikkua täällä, vaarallista seutua. Molemmilla. Jos jään aavikkoponejen alueella kiinni, käy minulle huonosti", ori sanoo itsekkäänä. Todellisuudessa Lawless on valmiina jo menemään aavikkoponien alueelle, mutta haluaa nähdä tamman suhtautumisen.
"Ja mitä minä tiedän aavikkoponeista, ei niillä alueilla liiku ketään", se jatkaa. Ja tuo oli totta, aavikkoponejen alue oli ollut jo pitkään tyhjillään.
"Toisinsanoen sinulla on kolme vaihtoehtoa. Jäät tänne, ja jatkat yksiksesi matkaa myöhemmin, lähdet kävelemään aavikkoponien alueelle, joka on tyhjillään", ori hiljeni hetkeksi. "Tai jatkat matkaa minun kanssani." Lawless ei tiedä itsekkään mitä tammasta haluaa, mutta se selviäisi.

Tamma vihasi tuota oria, ennen kuin oli häneen edes tutustunut kunnolla. Määräilevä ääliö.
Ja vai että kolme vaihtoehtoa. Onko ori tosiaan luottamuksen arvoinen, hyvin hän voisi valehdelle paikan, tai aavikkoponien alueen tyhjyyden. Jotta saisi tamman itselleen. Mitä hän tosiaan halusi tästä?
"Kuinka voin luottaa sinuun?" Tamma kysyi. Lawless näyttää orilta, joka sanoo toista ja tekee toista, mutta todella vaikea sanoa tuntematta. Ties vaikka se olisikin mukava ja iloinen, mutta ensivaikutelma ei ollut hyvä. Thalassa tietää itsekkin jo, ettei hänellä olisi kuin yksi vaihtoehto, jos ori puhuu totta. Lähteä hänen mukaansa.

"Sinulla ei taida olla muuta vaihtoehtoa", ori sanoo viekkaasti hymyillen. Ja tottahan ori puhui, ja on tähänkin asti puhunut. Thalassa ei tosin näyttänyt kovin luottavaiselta, mutta luottamus ansaitaan melko helposti. Kuten myös rikotaan.

"Totta", tamma sanoi. Hänen oli pakko uhrautua. Paikka oli vieras, ja muuta seuraa ei näkynyt. Ties vaikka toinen haluaisi eksyttää Thalassan metsään, tai jotain pahempaa.. mutta nyt on vain pakko yrittää. Tamma katsoi oria silmiin, ja sanoi;
"Mennään sitten."

Ori yllättyi tamman sanoista, mutta tiesi tämän valitsevan hyvin. Lawless itse ei tiennyt, mihin oli tätä tammaa viemässä, mutta olisipa jotain seuraa. Tosin ei tamma kovin puheliaalta vaikuttanut. Lawless mietti hetken päämäärää, ja päätyi sitten yllätyksekseen omalle kotialueelle. Siellä olisi baari, josta tamma saisi varmasti seuraa. Ori oli valmis päästämään tamman vaikka ensimmäisen vastaantulijan käsiin, mutta jokin tammassa edelleen kiinnosti häntä. Ori lähti kävelemään kohti metsää olettaen tamman jaksavan kävellä pitkän matkan. Tamma ei vaikuttanut kovin huonokuntoiselta, muttei myöskään erityisen vahvalta.
"Tule", ori sanoi yrittäen saada tamman seuraamaan häntä.

Tamma katsoi kohti metsää kävelevää oria. Ori käski tammaa seuraamaan, ja näin hän teki. Ei koska toinen käski, vaan koska tamma käsitti sen olevan ainut vaihtoehto. Ja kaikenlisäksi tamma tunsi sen olevan oikein.
Tamma käveli reippaasti orin kiinni. Molemmat olivat hiljaa. Ainut ääni, mitä lähistöllä kuului, oli veden liplatus rantahietikkoon. Edessä alkoi näkyä metsää, tuonne he olisivat siis matkalla. Thalassa pyöräytti silmiään, ties mitä tästäkin tulisi. Se yritti pysytellä aivan orin lähellä, mutta ori oli nopeampi. Olihan se melkein kaksi kertaa isompi.
Pian metsän reuna yllätti hevoset. Thalassa hymyili itsekseen tietäen pääsevänsä varjoon. Pitkä aika auringon alla maatessa oli saanut tamman pään hieman sekaisin, mutta Thalassa ei antanut sen häiritä.

Pian hevoset katosivat hiljattain metsään. Kumpikaan ei huomannut rannalla makaavaa mustaa olentoa.

Lawless ja Thalassa poistuvat.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Paluu Merenranta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron