Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

Onlinealue kattaa kaikki Caralian pelialueet. Alue, jolle peli sijoittuu, tulee merkitä pelin otsikkoon (esim. "tasankohevoset - lehtimetsä" -> TH LM tai TH ja täsmennys peliviestin alkuun). Lyhenteet nähtävillä täältä Onlinessa pelataan nopeatempoista peliä pelaajien ollessa samaan aikaan paikalla. Pelin jäädessä kesken se jäädytetään.

Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 28. Tammi 2015 20:20

Evergreen's Woohoo

"Henrika, varovasti! Ei sinne!"
Tyttö pysähtyy joen rantaan ja kääntyy katsomaan minua suurilla silmillään. Tuo katse tuo minulle mieleen kerta toisensa jälkeen pelästyneen metsäneläimen... Pienen sellaisen.
Ajatukseni harhailevat omia polkujaan ja hetkellisesti jäin jälkeen, vaikkei minulla tavallisesti ole vaikeuksia pysyä tyttäreni perässä, ei tietenkään. Nyt hänen vahtimisessaan alkaa olla jo haastetta, mutta pari ensimmäistä kuukautta hän oli lähinnä kompuroinut pitkiin jalkoihinsa.
Nyt tyttö näyttää jo vahvemmalta, terveeltä.

Astelen hymyillen hänen vierelleen ihmettelemään virtaavaa, jääkylmää vettä. Seison hetken toisen vierellä ja käännyn vasta sitten tytön puoleen.
"Onko sinulla kylmä?" kysyn, saaden vastaukseksi vain pään pudistuksen. Henrika ei puhu paljon, mutta ymmärtää kyllä. Välillä olen yrittänyt saada hänet puhumaan enemmän, mutta ehkä se siitä. Mielellään hän ainakin näkyi kuuntelevan minun höpinöitäni.
Kieltävästä vastauksesta huolimatta siirryn hivenen lähemmäs, ja pian huomaankin toisen painautuvan etujalkaani vasten. Hymähdän lähes äänettömästi.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 28. Tammi 2015 20:27

HEFAISTION

En ollut nähnyt Waldoa hetkeen, mikä käsitti tarkalleen kaksi päivää ja kolme tuntia, jos nyt ihan sekuntikelloa piti asiasta pitää. Minun oli kyllä pakko sanoa, että tunsin jopa lievää ikävää puolisoani ja tämän kauhukakaraa kohtaan. Tai no, meidän kauhukakaraamme. Yllättävää kyllä Henrika oli ollut melkoisen kiltti lapsi, vaikka juttuseuraksi siitä ei varsinaisesti ollut. Mutta mitäpä saattoi odottaa muutaman kuukauden ikäiseltä varsalta, josta ei muutenkaan ihan tiennyt mihin kohti perhettään hän mahtoi uppoutua luonteen osalta.

Ikävästi vaikutti samalle kuin minä ja Zeraw lapsina, puhui vähän, mutta ymmärsi paljon.
Kuljeksin suhteellisen ajatuksissani pitkin metsää, yrittäen jossain välissä päätyä sille joelle, mistä saattaisi saada jopa kurkunkostuketta. Vaikka pakkaset olivat välillä olleetkin kovat, ei joki minun käsittääkseni lakannut missään vaiheessa virtaamasta. Toki jotkin osat olivat välillä hieman jäässä, mutta kyllä se vesi silti liikkui ihan tarpeeksi joutuisasti.

Hetken kuluttua putkahdin ulos metsästä ja tajusin katselevani tuttua parivaljakkoa, joista pienempi nojaili puolisoni jalkaan rennon näköisenä. Pieni hymy laskeutui leppeänä huulilleni tutkiessani heitä metsänreunaan seisahtuneena.
Olin kai jo oppinut suhtautumaan Henrikaan tyttärenäni, enkä siskoni tyttärenä, vaikka pientä vieraantuneisuuden tunnetta sainkin välillä käsitellä.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 28. Tammi 2015 20:47

Henrika tuntuu melkein jo torkahtavan jalkaani vasten, mutta yhtäkkiä hän valpastuu. Tyttö kavahtaa kauemmas minusta ja kääntyy katsomaan metsän reunaa kohden, jolloin minäkin käännän katseeni samaan suuntaan.
Erotan hämästä tutun hahmon, mikä saa hymyn jälleen piirtymään huulilleni. En minä pitkään ole Henrikan kanssa kaksin ollut, mutta tunnen kyllä sisälläni ikävän, joka nyt kaikkoaa.

"Hefaistion", minä tokaisen ääneen lähinnä Henrikalle, joka näyttää edelleen hyvin epäluuloiselta. Näen varsan katseen hämärässäkin kirkastuvan tämän katsahtaessa minuun.
"Mene jo", naurahdan ja otan itse vasta ensimmäiset askeleet, kun Henrika on lähtenyt jo hitaasti mutta varmasti loikkimaan hangen lävitse kohti paikalle saapunutta oria.
Joissain asioitta tyttö näytti turvautuvan enemmän minuun, mutta toisaalta hän oli hyvin kiintynyt Hefaistioniin. Eipä Henrikasta osannut ikinä iian hyvin sanoa, mitä sen päässä liikkui.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 28. Tammi 2015 20:58

Ori sanoi nimeni, mutta minusta tuntui, että ei minulle itselleni. Enemmänkin varmaan Henrikalle, joka näkyi katselevan minua hieman epäluuloisen oloisena. Liikahdin eteenpäin tullakseni paremmin pikkutamman näköetäisyydelle ja pian varsa lähtikin loikkimaan minua kohden. Huvittuneena seurasin tamman tapailua lumihangessa, mutta helpotin sen hommaa lähtemällä vastaan rauhallisin askelin. Päästessäni varsan luokse hörisin sille lempeällä sävyllä, koskettaen varoen tamman turpaa turvallani. Olin jostain syystä aina hieman varuillani Henrikan kanssa, mutta en kai kovin näkyvästi. Ehkä vain pelkäsin rikkovani sen, vaikka eihän hevonen ollut kovin särkyvä esine. Noin nuorikaan.

"Mitä kuuluu?" kysyin lapselta hymyillen. "Oliko tylsää Waldon kanssa?"
Virnistin ilkikurisesti oikeastaan odottamatta vastausta. En kuullut Henrikan puhuvan montaakaan kertaa viikossa, en sitten tiennyt puhuiko hän Waldon kanssa enemmän. Lähdin tervehdysten vaihdon jälkeen astelemaan puolisoani kohden rauhallisin askelin, varsa todennäköisesti kintereilläni seuraten.
Painoin päätäni orin kaulaa vasten, jopa kevyesti näykäten tämän lapaa. Hieroin poskeani häntä vasten, kuin olisimme olleet erossa pidempäänkin kuin peräti pari päivää.
"No, mitä pahaa kerkesitte jo keksiä?" hymähdin jääden minua isomman orin vierelle seisomaan, merensininen katse miettiväisenä tämän kasvoihin suunnattuna.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 28. Tammi 2015 21:29

Henrika

Hangessa tarpominen on vaikeaa, mutta minä aion kyllä jaksaa perille.
Se kävelee vastaan ja hörisee sellaisella äänellä, mikä tekee oloni turvalliseksi. Hätkähdän hieman kosketusta turvallani, mutta hymyilen.
Ja kysyy, mitä kuuluu ja oliko Waldon kanssa tylsää.

"Hyvää", sanon ensin, vilkuilen Waldon suuntaan ja mietin.
"Joo."

Evergreen's Woohoo

Kuulen Hefaistionin kysyvän Henrikalta, oliko kanssani tylsää. Ennen vastaamista Henrika katsoo suuntaani pilkettä silmäkulmassa, ja tällä kertaa hiljaa olemisen sijaan vastaa. Joo.
Pärskähdän muka närkästyneenä, mutta aidosti ilahtuneena siitä, että Henrikastakin jotain ääntä lähtee.
"Aha", virnistän Henrikalle ennen kuin pääsen vihdoin itsekin tervehtimään Hefaistionia. Hetken aikaa vain keskityn hänen tuoksuunsa, kunnes kuulen orin taas avaavan suunsa.

"Mitä, mekö? Ei me olla kuin juoksenneltu ympäri metsikköä, tutkittu paikkoja ja ikävöity sinua - ei kun siis oltu iloisia, kun et ole ollut riesana." Kuulen tuhahduksen Henrikan suunnalta ja virnistän uudestaan.
"Ai, no ikävöity sitten."
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 28. Tammi 2015 21:37

Hämmästyin hieman kuullessani varsan vastaavan minulle, mutta se sai hymyni levenemään kevyesti. Waldo ei vaikuttanut lainkaan tyytyväiseltä tamman vastaukseen, mutta ei ainakaan kavahda pois kosketuksestani, eli ori vain leikkii vaikeaa.
Nauroin avoimesti hänen vastaukselleen ja tönäisin toista päälläni.

"Yrititte siis vain eksyttää minut?" hörähdin hyväntuulisena ja huomasin Henrikan kommentoivan Waldon sanomiin pienellä tuhahduksella.
"Onneksi edes joku täällä kaipaa minua", sanoin hellästi varsaan vilkaisten. Ihan kuin se olisi kasvanutkin kahden päivän aikana, varmaan olikin. Waldo syöttäisi sen tällä menolla suureksi ja mahtavaksi ennen kuin Henrika kerkeisi täyttää edes puolta vuotta.

"Olitteko menossa johonkin?" kysyin lopulta irrottautuessani orin välittömästä läheisyydestä ja kävellessäni juomaan joelle. Laskin turpani kylmään veteen ja halusin jopa värähtää hieman, koska olihan vesi nyt varmaan juuri ja juuri lämmön puolella. Aivot suorastaan jäätyivät kun sitä yritti juoda, niin kuin miehet konsanaan, lainkaan itkemättä.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 27. Kesä 2015 13:45

Astelen Hefaistionin tavoin aivan joen luo, vaikken ole aikeissa juoda. Kuin vahtiakseni, ettei hän jätä minua - meitä - taas pariksi päiväksi... Vaikka se tekikin ihan hyvää, olla välillä erossa siis.
"Emme varsinaisesti", vastaan orin kysymykseen ja vilkaisen Henrikan suuntaan, joka tepastelee muutaman hevosenmitan päässä ympyrää. Välillä pieni tamma pysähtyy polkemaan lunta etujalallaan tai nuuhkimaan ilmaa, mutta silmät vilkuilevat koko ajan meidän suuntaamme. Tosin kun hänen katseensa kohtaa katseeni, Henrika kääntää päänsä nopeasti pois ja jatkaa taas lumella leikkimistä.

Käännän katseeni takaisin Hefaistioniin.
"Miten itselläsi menee? Miten pärjäsit kaksi päivää ilman meitä?" kysyn virnistäen. Kyllä minua kiinnostaa tietää, miten Hefaistion oli päivänsä viettänyt ja oliko hän tavannut ketään.
Erityisesti siinä tapauksessa minua kiinnostaa tietää, jos hän on tavannut jonkun perheenjäsenistään... Siskonsa, äitinsä, isänsä...
Elämä olisi tietyllä tapaa helpompaa, jos puolison koko perhe ei asuisi tällä saarella. Tai jos puolison vanhemmat eivät olisi Zoe ja Rayo.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Kesä 2015 13:52

Nyökkäsin ilmeisesti sen verran ponnekkaasti, että vettä roiskahti osittain jopa otsalleni.
"Tällä joella on jotain minua vastaan", pärskähdin ja ravistelin päätäni. Nostin pääni veden ääreltä ja etsin Henrikan katseellani, vaikka lapsella nyt ei mitään hätää ollutkaan. Siellä se potkiskeli lunta, mitä lie luuli silläkään saavuttavansa. Silti olin iloinen, että se pysytteli näköpiirissäni. Olisi hieman ikävää kadottaa sisareni ja puolisoni varsa vain siksi, että se pääsi hetken silmien sulkemisen aikana karkuteille.
Sikäli kun Henrika edes haluaisi karata.

Heräsin Waldon kysymykseen ja vilkaisin oriiseen hymyillen.
"Oikein mainiosti, hyvä etten jäänyt sille tielleni", hörähdin. Katselin kuitenkin orin kasvoja hieman tarkemmin, halusin tietää, mitä hän tuolla kysymyksellä ylipäätään haki.
"Jos tarkoituksesi oli kysyä, näinkö ketään, niin en. En iskenyt muita oreja, kidnapannut sisareni lasta tai muuta sellaista."
Olisin toki kerennyt tehdä tuon kaiken, jos edes tietäisin missä Zeraw oikein meni.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 27. Kesä 2015 14:03

Naurahdan Hefaistionin vastaukselle hyväntuulisesti, mutten ole aivan tyytyväinen hänen vastaukseensa. Minä en kerkeä kuitenkaan edes miettiä tarkentavia kysymyksiä, kun hän ymmärtää sanoa, ettei tavannut ketään. Virne huulillani muuttuu leveämmäksi.
"Et tietenkään iskenyt muita. Saa tapahtua ihme, jos parissa päivässä löytää minua komeamman orin", sanon muka tosissani ylimieliseen sävyyn, silmää iskien. Sitten ilmeeni vakavoituu vähän.

"Ja sekin on aivan positiivista, ettet kidnappaa meille lisää lapsia. Henrika on ihan riittävä riesa", hymähdän, mutta sanojeni päätteeksi lämmin hymy leviää taas turvalleni ja käännyn katsomaan, mitä tamma nyt on keksinyt.
Näkyy seisovan takapuoli meihin päin liikahtamatta hangessa, sen näköisenä kuin metsässä olisi joku tai jotain. Itse en kyllä näe muuta kuin puita.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Kesä 2015 14:10

"Niin niin", hymähdin. "Onhan nimesi käytännössä tatuoituna otsaani niin ei kukaan edes tule lähelle."
Mikä sekin kai oli totta. Sen jälkeen kun olin alkanut olla Waldon kanssa yhtään vakavammin, olivat muut hevoset kiertäneet minua hieman tavallista enemmän kaukaa. Toki se saattoi olla myös luulotautia, mutta en ollut pitkään aikaan vain jäänyt juttelemaan jonkun tuntemattoman kanssa.

"Se on kyllä totta", huokaisin ja seurasin orin katsetta Henrikan perään. Tamma näkyi katselevan metsänreunaan, mikä sai minut huolestumaan hieman. Eihän siellä välttämättä ollut mitään, mutta vilkaisin silti Waldoon ja lähdin astelemaan pienen luokse.
Seisahduin lapsen vierelle ja siihen katsomatta kysyin; "Mitä näet?"
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 27. Kesä 2015 14:50

Tuhahdan Hefaistionin toteamukselle siitä, ettei kukaan muka tullut hänen lähelleen. Ei sillä, että se minua haittaisi, vaikka asia olisikin niin... Vaikka tietysti toivon, että Hefaistionilla olisi muitakin kuin minut ja Henrika. Pelkään vähän, että hän joku päivä huomaisi heittäneensä elämäänsä hukkaan jumittuessaan aloilleen niin nuorena.

Ori lähtee astelemaan Henrikan luo, jolloin minä vain katselen hetken heitä ja käännyn sitten itse juomaan joesta jääkylmää vettä.
Tuskin metsässä mitään oli, ja jos oli niin korkeintaan pikkueläimiä.

Henrika

Kehoni värähtelee jännityksestä tuijottaessani metsään. Nuuhkin ilmaa nopeasti ja hengitän syvään, mutten haista ilmassa mitään erikoista... Sen erikoisempaa kuin yleensäkään.
Mutta metsässä liikkui joku, varmasti liikkui. Tai aika varmasti... En minä nyt ihan varma enää ole, mutta jokin otus siellä saattoi mennä. Mutta näin vain vilahduksen, joten en tiedä, mikä se olisi voinut olla.
Ehkä se meni jo pois. Tai sitten se on piilossa puun takana.

Hätkähdän kuullessani äänen viereltäni ja olen lähellä pinkaista juoksuun, paeta. Mutta sitten tajuan kuka siihen on ilmestynyt.
Vilkaisen hänen kasvoihinsa, ennen kuin käännän katseeni takaisin metsän suuntaan.
"Jotain."
Tai no, en enää mitään. Lähden nyt niin hiljaa kuin osaan hiipimään hangessa lähemmäs.
"Meissä kaikis on halkeemii, ei pidä pyydellä anteeks niit
    Ja niin sinäkin oot kuluva pois, niinku kaikki mikä sulle ikinä kuulua vois"
Avatar
Sussu
Caralian covis
 
Viestit: 696
Liittynyt: 01. Tammi 2013 22:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Yhtä onnellista ongelmaperhettä [YH/LM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Kesä 2015 14:55

"Mennään katsomaan sitten", totesin hiljaisella sävyllä, seuraten varsan perässä askeleen verran jäljessä. Yritin pysytellä itsekin hiljaa ihan vain tamman mieliksi, mutta silti olin niin lähellä, että kerkeäisin väliin olisipa siellä mitä tahansa. Todennäköisesti kyse oli jäniksestä tai sen sellaisesta, koska en saanut kunnolla minkäänlaista hajua sieraimiini.
Höristin korviani ja tarkensin katsettani metsään edetessämme lapsukaisen kanssa hiljalleen eteenpäin.

Samassa edestä kuului rapsahdus ja minä jopa säpsähdin hieman, vilkaisten vaistomaisesti taakseni Waldoon. Mitään metsästä ei kuitenkaan tullut esiin ja minulle tuli siitä hieman huono aavistus. Yleensä tuollainen ääni tarkoittaisi sitä, että jänis lähtisi karkuun. Jossain heiluisi jotain, kenties näkisinkin liikkeen.
"Henrika", sanoin tummalla äänellä, mutta en pysähtynyt. Olin valmis menemään väliin, vaikka kyseessä olisi raivostunut orava.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio


Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron