Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

Onlinealue kattaa kaikki Caralian pelialueet. Alue, jolle peli sijoittuu, tulee merkitä pelin otsikkoon (esim. "tasankohevoset - lehtimetsä" -> TH LM tai TH ja täsmennys peliviestin alkuun). Lyhenteet nähtävillä täältä Onlinessa pelataan nopeatempoista peliä pelaajien ollessa samaan aikaan paikalla. Pelin jäädessä kesken se jäädytetään.

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06. Loka 2015 20:42

"Onneksi et sitten ole yksin", vastasin hänelle tyynesti. Erkaannuin hänen läheisyydestään lähes halailemaan kiviseinää ja siirsin katseeni jälleen eteenpäin. Anakinin kanssa oli mahdotonta keskustella, olin lähes unohtanut sen. Enkä tarkoittanut nyt sitä sanoilla tapahtuvaa kommunikointia.

En jaksanut enää kommentoida hänen viallisuuteensa, koska siitä oli turha inttää. Hänen logiikassaan ei ollut järkeä, ei minkäänlaista rationaalisuutta. Enkä minä ollut kukaan ketään korjaamaan.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06. Loka 2015 20:51

Naurahdan orin toteamukseen.
"Niinpä." Idiootteja tässä nyt sentään ainakin molemmat oltiin. Viallisuuttani ori ei ottanut kuuleviin korviinsa mutta hänelle ei oltukaan sanottu sitä valtaosaa hänen elämästään. Se oli osa minua ja minun ajatusmaailmaani, kuva siitä että minä olin vaivaksi ja vääränlainen. Hankala. No, jos ei muuta niin luonteeni puolesta olin sellaiseksi kasvanutkin ja siitä sai kiittää niitä jotka ivasivat minua.

Tovin käveltyämme tunneli tekee jyrkän mutkan lähestulkoon suorassa kulmassa ja katson sitä kummissani. Vaikutti siltä että sienikasvustokin saattaisi loppua kyseiseen kulmaan. En kuitenkaan ollut varma.
"Odottaakohan tuolla taas täysi pimeys", tuhahdan.
Hidastan askeleitani ja katson käännöstä arvioiden.
"Se näyttää myös sen verran kapealta että emme mahdu siitä rinnakkain."
Ensimmäistä kertaa mieleeni iskee ajatus siitä että entä jos tunnelit loppuisivatkin kesken. Tai kapeneisivat ja kävisivät niin pieniksi ettemme voisi enää seurata.
Saattaisimme sittenkin ihan oikeasti kuolla tänne jos oikein onnettomasti kävisi.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 06. Loka 2015 20:54

Anakin huomasi mutkan ennen minua, minä olin painunut jonnekin syvälle ajatuksieni pohjamutiin. En kuitenkaan itsesäälissäni pyörinyt, mutta olin vain... jähmettynyt. Hän hidasti askeleitaan ja puhui niin, kuin olisi vasta nyt kyennyt ajattelemaan sitäkin mahdollisuutta, ettemme koskaan pääsisi pois täältä. Minä hymähdin, ihan yhtä vakaana kuin aiemminkin.

"Sitten jomman kumman on mentävä ensin", minä totesin, vaikka tiesin, että se olisin luultavasti minä. Vaikka tuo olikin vamma-aivo, minä olin paljon raskaampi ja suurempi. Pysäyttäisin kaikki uhat luultavasti paljon helpommin ihan vain jo kokoni takia. Ja olisin myös se, joka tippuisi ensimmäisenä pohjattomaan kuiluun kun maa-aines repeäisi jalkojen alta.

"Syteen tai saveen", minä kohautin lapojani, siirryin vastaväitteitä odottamatta Anakinin edelle ja astuin kulmauksesta tietämättä ollenkaan mitä siellä voisi odottaa.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 06. Loka 2015 21:04

'Sitten jomman kumman on mentävä ensin.' Vilkaisen oria mutten sano mitään, koska tiedän että hän ei kuitenkaan päästäisi minua menemään edellään vaikka haluaisinkin. Voisinhan toki kiukutella siitäkin mutta siinä nyt ei tässä tilanteessa tainnut olla mitään järkeä.

Jättäydyn pitämään perää kun Murhaaja sitten kääntyy kulmasta. Näinköhän häviäisi sitten sinne.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 07. Loka 2015 13:30

Kulman takana minua odotti pimeys. Niin synkkä, etten eteeni nähnyt ja jouduin pysähtymään. Tuijotin vähän aikaa tyhjyyteen, mutta silti näkymä ei seljennyt. Astuin eteenpäin varovasti, maa ei pettänyt eikä mitään räjähtänyt, eli vielä oltiin hengissä tai jotakin.
Kulmauksen jälkeen tuli toinen, sekin samalla tavalla outo ja minä katsoin taakseni seurasiko Anakin. Hieman varmemmin astuin kulmauksesta, osaamatta odottaa pudotusta, mikä alkoi heti.

Jalkani tippui reunalta kuin olisin astunut alemmalle portaalle ja tavoitti pohjan vain parikymmentä senttiä alempana. Siihen mennessä olin kuitenkin menettänyt tasapainoni totaalisesti ja kierähdettyäni lähdin hallitsemattomasti liukumaan alaspäin jyrkkenevää mäkeä pitkin osaamatta edes huutaa.
Eikä se olisi mitään auttanut, eihän minun seuralaiseni kuullut mitään.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 07. Loka 2015 13:56

Tumma häntä katoaa kulmasta ja huokaisten käännyn perään. Vastassa on pimeys vailla tulikärpäsiä tai sieniä enkä tiedä miten nopeasti pitäisi kulkea tai olla kulkematta jotta en törmäisi toisen takalistoon. Hänen ruumiinlämpösnä ja tuoksunsa sentään aistin jossain edessäni mutta siinä se.

Isken otsani kallionseinämään kun uusi jyrkkä käännös tulee äkkiarvaamatta enkä minä huomaa sitä.
"Samperi", sihahdan ja ravistan päätäni. Sitten käännän pääni seuraavan käännöksen suuntaan enkä aisti Murhaajaa enää edessäni.
Käännyn varovasti käännöksen reunalle.
Nytkö se sitten tippui johonkin laavamereen tai jotain... vai johonkin pohjattomaan kuiluun.
Väristys kulkee pitkin selkääni. Voi hitto, taasko minä tapoin jonkun.
Sekunnin mielessäni käy jopa se loogisin ja turvallisin vaihto, pakeneminen takaisin. Mutta ei sillä olisi merkitystä.
Sitä paitsi kerta olimme tulleet tänne yhdessä niin kaipa se oli yhdessä kuoltavakin.
Astun varovasti eteenpäin, tuntien pienen pudotuksen mutta saan kehoni hallittua tällä kertaa jotenkin paremmin kuin hiekka-alamäessä.
Varovasti lähden kulkemaan alaspäin pimeyden syleillessä ympärillä, odottaen milloin löytäisin friisiläisen niskansa katkaisseena.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 07. Loka 2015 14:14

Liukuminen pysähtyi loputtomalta tuntuneen ajan jälkeen ja tumpsahdin jonkinlaisen kuopan pohjalle. Päässä vähän pyöri ikävästi ja olisin varmaan järkyttävillä mustelmilla tämän reissun jälkeen, mutta ainakin tuntui sille, että olin vielä hengissä. Ehkä yhtenäkin kappaleena, jos tuuri oli käynyt. Kohotin päätäni varovasti ja tarkastelin pimeää ympäristöäni. En nähnyt Anakinia, mutta saatoin kuulla hitaat askeleet, eli se pirulainen oli lähtenyt perääni.

Selkääni vasten tuntui ylämäki, joka lähti jyrkkään nousuun jonnekin, mistä jostain syystä kajasti valoa. Sain melkein niskani nurin kääntäämällä pääätni, jotta näin sinne asti. Sieltä hönki myös paljon kuumempaa ilmaa, kuin täällä alhaalla kuopassa, missä lepäsin. En jaksanut tai edes halunnut nousta vielä ylös, makoilin vain aloillani ja odotin, että Anakin saapuisi tänne asti. Todennäköisesti kompastuisi ja kaatuisi päälleni, mutta kuitenkin.

Enhän minä voinut häntä mitenkään varoittaakkaan ennen kuin olisimme naamat vastakkain jonkinlaisen heikon näköyhteyden päässä toisistamme.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 07. Loka 2015 14:36

Tällä kertaa ajattelin pitää tasapainoni joten etenen hitaasti. Ja koska suoraansanottuna päässäni jyskyttää aavistus siitä että toinen voisi olla vakavasti vahingoittunut tai kuollut ilman että olin kuullut mahdollisia avunhuutoja, kieltoja seurata tai niiden puutetta koska toinen tiesi etten kuullut. Minua ei hirveästi houkuttanut nähdä mitä olisi vastassa mikäli aistieni vajavaisuus oli taas saattanut jonkun hengenlähdön partaalle ilman että kykenin auttamaan mitenkään.

Viimeiset metrit mäki viettää sen verran että enemmänkin liu'un alas kavioillani parhaan mukaan jarrutellen. Kuitenkin saan kuin saankin pidettyä tasapainoni.
Tunnen miten jalkani osuu ilmeisestiin Murhaajan jalkaan ja en edes heti katso häntä vaan ylämäkeä vastassa jonka kaukaisuudesta kajastaa oranssihtavaa valoa. Tunnen miten tuntokarvat turpani kärjessä värähtävät kun kuuma ilmamassa hönkii minua vasten.
Käännän katsettani mustaan möykkyyn maassa ja näen kajastuksen ansiosta sentään että orilla oli silmät auki.
"Elossa?" tokaisen lyhyesti.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 07. Loka 2015 14:40

Hymähdin kuivasti orin kysymykselle siitä, olinko elossa. Miten hän luuli minun edes vastaavan, en nimittäin tiennyt erottiko hän minusta yhtään mitään koska valo tuli selkäni takaa. Nyökkäsin kuitenkin ja ravistelin vielä päätäni päälle, koska kuolleet eivät liikahdelleet.

Ajatuskin seisomaan nousemisesta kuumotti, koska tunsin ilman lämmön jo kuopassa maatessani. Saatoin vain kuvitella miltä se tuntui Anakinista. Niinpä keskityin katsomaan ympärilleni, mutta en tiennyt miten pääsisimme pois. Pääsisimme varmaankin kiipeämään ylämäkeen, mutta olin kerrankin kertakaikkisen kyllästynyt tähän saatanan pimeyteen.

Ponnistelin itseni seisomaan, viitsimättä ravistella itseäni ahtaassa tilassa ja tutkiskelin Anakinia katseellani.
"Mihin suuntaan?" kysyin. Pakkohan se oli, vaikken tiennyt näkisikö hän. Tai tajuaisiko.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 07. Loka 2015 14:51

Friisiläinen liikahtelee sen verran että tulkitsen sen tarkoittavan että oli hän aivan tarpeeksi elossa. Hymähdän ja katseeni siirtyy taas ylös. No, jos sitä laavaan uppoamista halusi vielä harkita niin oikea suunta olisi varmasti tuolla.
Irvistän ja käännän katsettani sivulle, sitten vilkaisen takaisin suuntaan josta tulin.

Murhaaja näyttää nousevan seisomaan ja erotan hänen sanovan jotain suunnasta. Ehkä.
Katselen arvioiden mäkeä jota Murhaaja oli juuri päättänyt pulkkailla alas.
"Pitäisi ehkä palata", totean sitten. Eipä täällä hirveästi muitakaan suuntia tuntunut olevan tarjolla.
Käännyn ja otan kokeilevan askelen takaisin mäkeen ja vilkaisen Murhaajaa. Vai sattuiko olemaan parempia ideoita? Tämä sentään pitäisi vielä saada kiivettyä ylös.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 07. Loka 2015 14:55

Nyökkäsin orille palaamisesta ja jopa sienikäytävän vihreän hehkun muistelu sai minut kaihon valtaan. Parempi sekin kuin epämääräinen pimeys ja kuumuus, sekä alamäet. Lähdin kiipeämään orin perässä ja totesin, että polvet olivat ainakin niin kipeät, etten meinannut tolpillani pysyä. Sen siitä sai kun rymysi elämänsä alamäissä varsin mallikkaasti päin helvettiä.

Seurasin Anakinia melko nöyrästikin ja olin onnellinen siitä, ettei maaperä tuntunut niin liukkaalle, että olisimme liukuneet jatkuvasti vain alaspäin. Sehän tästä olisikin puuttunut, sellainen loputon suo.

Päästessämme ylös olin oikeasti helpottunut nähdessäni kalpean sairaan kajastuksen. Äskeinen lämpö iholla oli varmasti ollut vasta lähimakua tulevasta, mutta minua ei huvittanut tutustua siihen yhtään lähemmin. Mitä kauempana todellista kuumuutta, sen parempi. Epäilin, että Anakin ajatteli samoin, tai ainakin toivoin niin ihan meidän molempien takia.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 07. Loka 2015 15:05

Lähden kulkemaan ripeästi ylöspäin. Kallioperä ei onneksi vietä turhan pahasti taaksepäin joten kun pitää lihakset vireystilassa niin kiipeäminen onnistuu suhteellisen hyvin. Nousen takaisin kapeaan käytävään ja tiukasta kulmauksesta takaisin sieni-itiöiden siniseen valoon.
Vihdoin ainakin näkikin kunnolla ja äskeinen ahdistava kuumuus oli muuttunut takaisin kosteudeksi jota tässä kohtaa saattoi tervehtiä miltei ilolla.

Pitkästä aikaa tunnen taas miten pahalle karvani haisee ja miten niskaani pistelee. Otsassakin tuntui kirvelyä enkä tiennyt olinko nirhannut siitä ihon pois iskemällä sen seinään. Käännän päätäni voipuneen oloisen Murhaajan suuntaan.
"Valitaan joku toinen reitti siitä risteyskohdasta", sanon nyt kun näen hänetkin kunnolla eikä hänen tarvitse enää kulkea takanani.
Meidän tuurillamme kääntyisimme seuraavalla kerralla varmaankin suoraan jonkun luolassa asuvan villieläimen pesään tai jotain.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 07. Loka 2015 16:17

Käytävä oli jälleen kerran liukas ja limainen, sekä kostea kaiken hyvän päälle, mutta mikäs sen parempaa. Siirryin Anakinin viereen kulkemaan, vaikka hän haiskahti aivan raadolle. Pitäisi uittaa tuo urpo jossain jorpakossa heti kun täältä pääsisi vain ulos.
"Niin", vastasin hänelle hitaasti. Ei tullut pieneen mieleenkään kävellä vain suoraan ulos vai? Vielä silloin kun muisti, missä suunnassa ulos oli.

En kuitenkaan kommentoinut mitään tai väittänyt vastaan, vaan kävelin Anakinin vierellä vähän ajatuksiini uponneena. Polviin ja kylkiin koski ihan helvetisti ja varmaan olin verillekin jostain kohti nirhautunut. En tiennyt olivatko isot avohaavat vai pienet nirhaumat pahempia, osa vain rasittavampia kuin toiset.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 07. Loka 2015 16:26

Ori vastaa varsin lyhyesti ja kohotan hieman toista kulmaani. Kävelemme hetken eteenpäin täydessä hiljaisuudessa, sitten vilkaisen häneen.
"Ei me nimittäin päästä sen ruhon yli takaisin. Vai huvittaako koettaa?" naurahdan kolkosti. Minua nimittäin ei. Toivon mukaan joku niistä muista reiteistä veisi meidät ulos tai ainakin lähemmäs sitä. Aloin nimittäin pikkuhiljaa olla täynnä tätä sokkeloseikkailua.

Palatessa sentään tuntuu aina että kulku menee nopeammin, niin nytkin. Pian sinirykelmät jäävät taakse ja astumme takaisin aukealle jonka katosta tulee valoa, joskin paljon heikompaa kuin aiemmin. Päivä taisi olla jo taittumassa iltaan hyvää kyytiä. Näinköhän pääsisimme täältä pois vielä tämän päivän puolella.
Vastakkaisella seinustalla on kuilu jonka toisella puolella olisi vastassa puolimätä ruumis. Takanamme käytävä jossa olisi vastassa tulivuoren sisusta. Astelen keskemmälle aukeaa kohtaa ja katson jäljelle jääviä kolmea käytävää. Antaisikohan joku näistä armossaan meille reitin ulos.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Ja sen ruumis tippui jalkojeni juureen [HO]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 07. Loka 2015 16:30

"Kunnon piehtaroinnilla ei tarvitsisi enää koskaan harkita seuralaisen hommaamista", vastasin melkein synkkäänkin sävyyn, pitäen katseeni melko turvallisesti edessäpäin. Ainakin tämä reissu oli jälleen kerran opettanut sen, ettei Caraliassa todellakaan ollut niin turvallista ja unelmaa kuin aina kuvitteli. Että täälläkin oli joskus pakko jarruttaa ja pitää silmänsä samalla aukikin.

Kun palasimme valoluolaan, vaihtoehdot vaikuttivat melko mieleenpainuvilta ja ennen kaikkea sellaisilta, joista yhteenkään en halunnut tarttua. Silti seurasin Anakinin perässä, seisahduin tämän rinnalle ja jäin katselemaan jäljelle jääviä käytäviä.
"Voisiko olla, että kaikkein eniten seinän vieressä oleva käytävä kulkisi myös vuoren rinnettä pitkin", mietin ääneen hetken kuluttua. "Sieltä voisi päästä uloskin."

Tai sitten tippua 300 metriä suoraa huutoa heti kun käytävä loppuisi alta.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

EdellinenSeuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron