Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

Onlinealue kattaa kaikki Caralian pelialueet. Alue, jolle peli sijoittuu, tulee merkitä pelin otsikkoon (esim. "tasankohevoset - lehtimetsä" -> TH LM tai TH ja täsmennys peliviestin alkuun). Lyhenteet nähtävillä täältä Onlinessa pelataan nopeatempoista peliä pelaajien ollessa samaan aikaan paikalla. Pelin jäädessä kesken se jäädytetään.

Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 19:41

[Metsisten sademetsä. Sovittu peli.]

HERA

Ravaan rennosti eteenpäin pitkin sademetsää. Olin tainnut jo mennä laumamme rajan ohitse mutta se ei oikeastaan pahemmin huolettanut minua. En ollut peloissani rajavartijoista enkä sen puoleen vanhempieni moitteistakaan mikäli he edes koskaan saisivat tietää - enhän minä heitä nykyään kovin usein edes tavannutkaan. He kun viettivät rauhallisia "eläkepäiviään" lauman alueilla isän ja äidin päätettyä yhdessä astua syrjään lauman johdosta hieman minun syntymäni jälkeen. Ja siitäkin oli jo aika monta vuotta aikaa.

Heilautan kevyesti päätäni kun kuumankostea sademetsän ilma tuntuu inhottavalta kasvojani vasten ja lyhyt harjakseni värähtää.
Jokin muukin tosin tuntuu pian värähtävän, nimittäin sydämeni jättää lyönnin välistä kun olen näkevinäni yhden kasvuston lomassa jotain.. tai jonkun. Kuumassa ilmassa veren tuoksu leijuu sieraimiini vahvan rautaisena ja ilmeeni muuttuu yhtä aikaa kiinnostuneeksi sekä kauhistuneeksi. Mitä täällä on tapahtunut? Saarellahan ei kai pitänyt enää liikkua sellaisia hulluja kuin se Jokeri joskus aikoinaan... Tautiepidemiakin oli loppunut eikä verenvuoto liittynyt siihen millään tavalla..
Hidastan askeleitani aavistuksen varovaisemmiksi ja lähden etenemään hahmon suuntaan.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 19:47

KHIMAIRA

Tulin hitaasti tajuihini sen verran, että aloin kuulla ääniä ympäristöstä. Päässä kumisi kuin joku olisi soittanut rumpua ja särky oli helvetillinen. En pystynyt avaamaan silmiäni saati liikkumaan senttiäkään, totta puhuen en edes halunnut. Puristin silmiäni vielä enemmän kiinni ja olin kerrankin iloinen siitä, että oli hämärää. Saatoin vain kuvitella, mitä valonsäteet olisivat tehneet minulle.

Kuulin askeleita läheltä minua, mutten pystynyt reagoimaan niihin. Olin jähmettynyt täysin ja toivoin vain, ettei se hullu akka ollut tullut takaisin ja jos oli, toivottavasti edes tappaisi tällä kertaa. Kuulin edelleen sen äänen korvissani ja ennen kuin edes tajusin kyyneleet valuivat vuolaina poskiani vasten. Niiden suolaisuus tuntui repivän kasvoissani olevia haavoja enemmän auki ja osittainen kivusta ja itkusta johtuva voihkaisu ravisteli kaltoinkohdeltua kehoani ja minä vihasin itseäni sen takia.
Viimeksi muokannut Zarroc päivämäärä 26. Joulu 2015 21:02, muokattu yhteensä 1 kerran
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 20:05

Pistävä haju tuntuu painuvan syvälle sieraimiini mitä lähemmäs etenen. Kun sitten kuulen voihkaisun, kiristän askeleitani jälleen kunnes saavun pysäyttävän näyn äärelle.
Todella, todella paljon verta..

Silmäni ja sieraimeni laajenevat näyn edessä ja tuntuvat iskeytyvän suoraan naamalleni. Ruunikko oli yltä päätä veressä ja hänen kasvonsa olivat ilmeisesti kyynelten juovittamat. Räpyttelen silmiäni äimistyneenä. Mitä helvettiä täällä oli tapahtunut?
Astun varovaisesti askelen lähemmäs ja lasken päätäni.
"Hei, kuuletko sinä? Oletko tajuissasi?"
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 20:10

Se joku tuli lähemmäs. Haistoin sen tammaksi ja minun teki mieli samantien kavahtaa, jos olisin vain siihen kyennyt. Sitten kuulin sen äänen ja huokaisin lähinnä pihahduksenomaisesti tajutessani, että tuo ei voinut mitenkään olla Arkkienkeli.

Pakotin silmiäni auki vähän kerrassaan niin, että näin edes jotain ympärilläni. Päänsärky hakkasi edelleen ja minusta tuntui, että minulla oli jättikokoinen kavionjälki korvieni välissä. Liikautin varovasti toista korvaani vastaukseksi tamman kysymykseen, en tiennyt pystyinkö luottamaan ääneeni.
"H-hän... sinun on", mutisin hiljaa ja vain toivoin, että se kuulisi minut. "H-haettava pa-parantaja", kakistelin. Kurkkuni tuntui helvetin aralta sen ämmän otteiden jälkeen enkä tiennyt kuinka kauan se kestäisi puhumista.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 20:19

Kuuntelen josko tammasta lähtisi pihaustakaan ja lopulta hän saakin puristettua itsestään sanoja ulos, joskin niistä on hieman hankala saada selvää. Ymmärrän kuitenkin että hän puhuu parantajasta ja kun katsoo yhtään missä kunnossa hän on, en epäile hetkeäkään sitä etteikö hän tarvitsisi parantajaa mitä pikimmin. Itse en tiennyt parantamisesta joten en juurikaan osaisi auttaa, varsinkin kun olin toista niin paljon pienempi etten mitenkään pystyisi auttamaan häntä edes ylös.

"Palaan pian. Älä luovuta", sanon hänelle rauhoittavalla äänellä, lähtien sitten nopeasti ravaamaan syvemmälle sademetsään, kohti lampea sekä yhteismaan ja metsäponien rajaa. Toivottavasti löytäisin pian jonkun avuksi.
Kohotan pian vauhtini laukkaan, yrittäen samalla pitää tarkkaan mielessä mistä suunnasta olin tullut jotta löytäisin takaisin ruunikon luo.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 20:25

Tamman sanat oli varmaan tarkoitettu rauhoittavaksi, mutta minussa ne kohottivat pelkkää pelkoa. Tiesin kyllä, että olin pyytänyt sitä hakemaan parantajan, mutta silti tajusin, että yksin jääminen oli päälleni juuri nyt pahin vaihtoehto.

En kuitenkaan jaksanut edes itkeä, kun kuulin sen askeleiden katoavan luotani. Suljin vain silmäni ja toivoin, ettei tämä ollut mikään juoni.

RIJM

Pudistelin lunta selästäni astellessani yhteismaan ja metsäponien rajaa pitkin. Olin ollut tuulettumassa, jos sen niin voisi sanoa. Eli seisonut aukealla paikalla niin pitkään, että tuuli oli tuiskuttanut minut lumiukon näköiseksi. Olin kuin uudesti syntynyt ja se sai minut paljon paremmalle tuulelle kuin mikään aikoihin.

Pieni, lempeä hymy huulillani jatkoin matkaani katsellen ympärilleni kuitenkin tarkkaavaisesti. Ilmassa oli pieni myrskyn tuntu, mikä saattoi joskus olla hyväkin asia.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 20:31

Kiristan laukka-askeleeni niin nopeiksi kuin suinkin pystyn kompastelematta köynnöksiin ja törmäilemättä puihin ja pusikoihin mennen tullen.
"Huhuu? Onko täällä ketään?" huhuilen kerran kokeilevasti tuuleen, jos vaikka joku lähettyvillä oleva kuulisi. Kyllä, olin edelleen väärillä alueilla, mutta nyt olisi tärkeämpää säilyttää ruunikon henki kuin se että sainko minä olla täällä vai en. Sitä paitsi olen menossa kohti yhteismaata, mikäli sitä ennen jostain ei löytyisi apua.
"Kuuleeko kukaan?" huudan kohta uudelleen.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 20:35

RIJM

Olin vähän huomaamattani harhautunut rajalta metsäponien puolelle, mutta en sen suuremmin välittänyt siitä. En ollut koskaan tavannut henkilökohtaisesti metsäponien rajavartijaa, mutta uskoisin hänen kyllä ymmärtävän jos vain selittäisin harhautumiseni syyn. Mikä se sitten olikaan. Olin kuitenkin valmis jo kaartamaan takaisin yhteismaan suuntaan, kun kuulin huhuilun vähän syvemmältä metsästä.

Seisahduin kuullakseni paremmin ja käänsin päätäni äänen suuntaan. Joku selvästikin kaipasi vastausta, kuulostaen jopa hieman hätäiseltä. Epäröimättä siirsin liikkumasuuntani ääntä kohden ja lähdin ripeästi harppomaan sinne päin.
"Olen tulossa, odottakaa hetki", huusin vastaan, kuka siellä ikinä olikaan ja vielä aikomuksiani painottaakseni hirnahdin matalasti. Toivottavasti hän kuulisi minut.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 20:40

Kerkeän huudahtaa vielä muutaman hieman hätääntyneenkin oloisen huhuilun ilmoille, ennen kuin kuulen vastauksen. 'Olen tulossa, odottakaa hetki!' Tunnen miten värähdän hieman helpotuksesta. Jos joku todella oli tulossa, ehtisimme varmaankin vielä ajoissa. Ja huonolla tuurilla olisin saanut juosta paljon pidempäänkin, jopa läpi yön jolloin toinen olisi saattanut ehtiä menehtyä.
Laukkaan suuntaan josta ääni oli kuulunut ja hirnahdan keveästi jotta tulija kuulisi varmasti missä suunnassa olin. Minua kun keveänä pienenä ponina ei välttämättä kuulisi hirveän kaukaa askelista.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 20:42

Sain pian kevyen hirnahduksen vastaukseksi huutooni ja nostin varmuudeksi ravin. Pian sademetsä näytti eteeni nuoren tamman, hyvin pienen, joka laukkasi minua kohti. Oliko tuo muka metsäponi?
Olinko minä?

Ei sen niin väliä.

Tiputin vauhtiani takaisin käyntiin ja astelin lähemmäs toista, etten säikäyttäisi häntä järjiltään.
"Olen lumihevosten parantaja, Rijm", esittelin itseni rauhallisesti mittaillen tammaa katseellani. "Sinäkö olit se, joka huusi?"
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 20:58

Hetken kuluttua eteeni ilmestyy todella, todella suuri vaalea tamma. Jos minä olin väärillä alueilla niin hän vasta olikin! Hän ei menisi tyhmimmällekään läpi metsäponista. Mutta ei sen väliä jos hänestä olisi apua.
Hidastan kulkuni ravin kautta käynniksi ja kun vastaan tuleva tamma kertoo olevansa parantaja, päästän helpottuneen huokauksen.
"Parantaja? Juuri sinua tarvitsenkin", sanon kiireiseen sävyyn ja pysähdyn hänen luokseen.
"Olen Hera, ja löysin äsken ruunikon metsäponitamman makaamasta kauempaa metsästä todella huonossa kunnossa. Hän on aivan veressä ja lähestulkoon tajuton. En tiedä mitä on tapahtunut", selvitän tammalle nopeasti.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 21:01

"Parantaja? Juuri sinua tarvitsenkin", tamman sanat eivät juuri parantaneet aavistustani. Nyökkäsin nopeasti ja kuuntelin loppuun asti, mitä pienemmällä oli sanottavanaan.
"No, Hera, parempi näyttää missä hän on", totesin sitten. Tuo ei kuulostanut lainkaan hyvältä.
"Juokse niin kovaa kuin haluat, pysyn kyllä perässä", totesin vielä ja lähdin tamman perään. Kokoni ei ollut suuremmin edukseen näissä olosuhteissa, mutta pystyisin varmasti elämään asian kanssa sen aikaa.

Ruunikko huonossa kunnossa, aivan veressä ja lähes tajuton. Minusta kuulosti siltä jo valmiiksi, että hän oli ottanut kunnolla yhteen jonkin kanssa, mutta eri asia minkä vai kenties kenen.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 22:19

Nyökkään kun kimo toteaa että minun olisi syytä näyttää missä hän on.
"Onneksi tulin suhteellisen suoraa reittiä", totean. Kun tamma sanoo että voisin juosta niin nopeasti kuin vain jaksan niin hän kyllä seuraisi, vilkaisen omia ponin jalkojani ja sitten häntä. Niin, sehän olisi vain kuin juoksemista junan edellä..
"Selvä", vastaan lyhyesti ja käännyn sitten takaisin suuntaan josta olin juuri tullut, nostaen laukan vain kahden lyhyen käyntiaskelen jälkeen.

Toivottavasti ruunikko olisi vielä tajuissaan, apu oli jo sentään matkalla..
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 26. Joulu 2015 22:22

Tamma näytti vilkaisevan kokoeroamme ennen kuin lähti laukkaamaan. Se olisi hymyilyttänyt minua, jos en olisi ollut tilanteesta näin huolissani. Nostin ravin Heran perässä ja pienen hetken jälkeen laukan, tietäen varsin hyvin varmasti säikäyttäväni puolikuoliaaksi kaikki lähialueen eläimet. Yritin pitää askeleeni maltillisena jytistäessäni pienen tamman perässä ja toivoin, ettei hän ollut kerennyt tulla pitkää matkaa.

Vaikka olin hyvässä kunnossa, minua ei oltu luotu juoksemaan pitkiä matkoja, mutta nyt oli kai pakko. HIdasteluun ei ollut varaa. Pysyttelin tiiviisti Heran kannoilla, koska se tammaparka tarvitsi meitä.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 26. Joulu 2015 22:26

Alkuun tama ravaa perässäni, ja se antaa onneksi minulle hieman aikaa kiristää laukka-askeleeni temmoltaan niin kovaksi kuin suinkin enää jaksaisin. Sitten alan kuulla jylisevät suuret askeleet takaani. Minusta tuntuu että jos joku olikin lähellä niin juoksisi takuulla karkuun moisen ryminän kuullessaan, mutta en mieti sitä sen enempää vaan juoksen eteenpäin niin vauhdikkaasti kuin suinkin pystyn.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Seuraava

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa

cron