Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

Onlinealue kattaa kaikki Caralian pelialueet. Alue, jolle peli sijoittuu, tulee merkitä pelin otsikkoon (esim. "tasankohevoset - lehtimetsä" -> TH LM tai TH ja täsmennys peliviestin alkuun). Lyhenteet nähtävillä täältä Onlinessa pelataan nopeatempoista peliä pelaajien ollessa samaan aikaan paikalla. Pelin jäädessä kesken se jäädytetään.

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 27. Joulu 2015 00:39

Rijm mainitsee ensin isän ja sitten sen miten näytän hyvin paljon samalta kuin äiti. Virnistän vähän.
"Varmaankin. Ainakin harja kasvaa yhtä huonosti ja vain pystyyn", naurahdan.

Kimo toteaa vielä että hän voisi milloin tahansa kouluttaa minut, mikäli minua vain suinkin kiinnostaisi. Ennen kuin kerkeän sanoa mitään, metsäponi äännähtää unissaan ja käännän saman tien katseeni hänen suuntaansa. Tällä ei kuitenkaan ilmeisesti ollut hätää. Käännän katseeni takaisin Rijmiin.
"Lupaan harkita asiaa", vastaan sitten.
"Mutta en lupaa vielä mitään muuta. Voisihan se toki olla laumalle hyväksi, varsinkin jos tällaista alkaa käydä... enemmänkin", sanon ja katseeni vaeltaa kesken lauseen takaisin nukkuvan ruunikon puoleen.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 00:43

Hymyilin Heran naurahdukselle tämän harjasta. Kieltämättä se taisi olla sukuvika, että jouhet eivät kasvaneet kunnolla. Samalla tavalla kuin minulla oli sukuvika, että kaikki karvat kasvoivat ihan liioitellen.

Kun hän lupasi harkita asiaa ja katselimme taas nukkuvaa ruunikkoa, ilmeeni vakavoitui. En tiennyt yhtään hänen sisäisistä vammoistaan, jos hän oli saanut monta potkua kylkiinsä kuten vähän näytti, ruunikon kylkiluissa saattaisi olla vikaa.
"Voitko jäädä siihen asti, että hän herää?" kysyin, siirtämättä katsetta nukkuvasta autettavastamme. "Minun täytyisi saada hänet veden äärelle, enkä yksin voi tukea molemmilta puolilta."
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 27. Joulu 2015 00:53

Kun kimo kysyy hetken potilastamme tarkkailtua voisinko jäädä tämän heräämiseen asti, nyökkään hyväksyvästi.
"Totta kai. Eipä minun oikeastaan missään muuallakaan tarvitse olla", sanon katse edelleen paikallaan makaavassa ruunikossa.
"Mielummin pidän huolta että hän saa pitää henkiriepunsa kuin lähden pois ollen osavastuussa siitä että hän ei selvinnyt", totean sitten.
Mietin hetken kimon puheita ruunikon tukemisesta veden äärelle ja vilkaisen häneen.
"Tulee olemaan aika epätasapainoista tukemista mutta kaipa se tyhjää parempi on. Onneksi hän ei sentään ole hirveän kookas."
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 00:56

"Kiitos", vastasin tammalle puhdasta kiitollisuutta tuntien, suoden hänelle yhden lempeimmistä hymyistäni. Heralla oli selkeästi sydän paikallaan, vaikkei sitä välttämättä ensinäkemältä tunnistaisikaan.

"Minun täytynee ottaa hänen heikompi puolensa", vastasin tamman mainintaan epätasapainosta. Hän oli siinä kyllä oikeassa, mutta totisesti parempi kuin ei mitään.
"Hän tuskin herää tuosta vielä hetkeen, voimme todennäköisesti torkkua sen aikaa", sanoin lopulta, asettautuen mahdollisimman mukavaan asentoon toista takajalkaani lepuuttaen. Tiesin kyllä, etten pystyisi mitenkään nukkumaan, mutta toivoin, että edes Hera kykenisi.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 29. Joulu 2015 14:34

Nyökkään Rijmin kiitokseen osaamatta vastata siihen mitään sen kummemmin. Tuntui kuitenkin hyvältä että tamma oikeasti arvosti sitä vähäistä apua minkä pystyin antamaan.

"Todennäköisesti", naurahdan kun Rijm toteaa että hänen täytyisi tukea ruunikon heikompaa puolta. Mielummin kuitenkin välttäisin sen että ruunikko kaatuisi päälleni ja litistäisi minut alleen, vaikka hän nyt ei niin suurikokoinen ollutkaan. Tarpeeksi kookas minuun verrattuna.
Kimo ehdottaa torkkumista sillä välin kun ruunikko nukkuu ja nyökkään. Tamma jää torkkumaan seisaallaan ja kun vilkaisen ruunikkoa ja mietin kaikkea mitä oli tapahtunut, ei minullakaan ole niin väsynyt olo että olisi mitään järkeä käydä makuulle nukkumaan. Hengähdän syvään ja suljen kirkkaansiniset silmäni, jospa sitä saisi edes hetken levähdettyä.

[Hoida siä se skippaus, jookos kookos]
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 29. Joulu 2015 14:40

[jees.]

Olimme varmaan torkahtaneet oikeasti molemmat, koska seuraavan kerran avatessani silmäni näin maassa makaavan ruunikon vaihtaneen asentoa. Kohtasin hänen katseensa mahdollisimman vakaasti, vaikka näytin varmaankin vain hyvin väsyneelle. Tamma ravisti päätään hyvin varovasti ja katseli sitten tutkivasti Heraa.

"Hera", sanoin lempeästi. En ollut ihan varma, nukkuiko tamma vai oliko käynnissä jokin koiranuni. "Meidän pitäisi yrittää saada hänet joelle."
"Khimaira", ruunikko kuiskasi ja minä katsahdin häneen.
"Mitä?"
"Nimeni on Khimaira."

Nyökkäsin hitaasti. No, se selittikin kaiken, hän oli metsäponien rajavartija. Siirryin muutaman askeleen lähemmäs tammaa, minulla ei ollut hajuakaan miten saisimme hänet ylös, jos hänen jalkansa eivät kantaisi kunnolla.
"Pystytkö nousemaan?"
Tamma haukahti vähän sarkastisesti, se oli varmaan puolikas naurahdus, mutta kurkun kipeys selkeästi esti suurimman osan äänestä.
"Jos saan apua, kylkiluuni taitaa olla vähän... oudosti", hän mumisi jälleen hiljaa ja minä nyökkäsin, vilkaisten Heraan jälleen.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 29. Joulu 2015 14:48

Hätkähdän kun kuulen äkkiä jonkun sanovan nimeni. Räpytän silmiäni kiireisesti muutaman kerran ja huomaan Rijmin, muistaen samassa missä olen ja mitä oikein oli meneillään. Kimo puhuu ruunikon auttamisesta joelle ja nyökkään hieman häthätään, kääntäen sitten katseeni potilaamme puoleen. Hento ääni mainitsee hänen nimekseen Khimairan ja kohotan kulmiani. Nimi kuulosti etäisesti tutulta mutta en osannut sanoa miksi. Ehkä olin vain kuullut sen joskus aiemmin jossain.

Rijm kysyy tammalta tämän tilasta ja kyvystä nousta ja liikahdan itsekin vähän nytkähtäen lähemmäs häntä. Khimairaksi itsensä kertonut tamma mainitsee kylkiluun tilasta ja luon katseen Rijmiin.
"Miten tämä olisi parasta hoitaa?" kysäisen häneltä, astellen sitten kuitenkin valmiiksi ruunikon toiselle puolelle joka vaikutti olevan se vähemmän vaurioitunut.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 29. Joulu 2015 14:54

"Meidän pitää nostaa hänet", sanoin melko varmasti, vaikka oikeasti emmin. Tästä tulisi hankalampaa kuin olin osannut edes odottaa. Näin Khimairan hymyilevän vienosti ja tajusin, että hänelle tämä taisi olla jotenkin huvittavaa. Ironista ehkä.
Pudistin päätäni ja asetuin tamman huonommalle puolelle miettien tarkkaan.
"Minä kyllä nousen täältä", tamma puhui taas hiljaa. "Kunhan pidätte pystyssä."
"Hyvä on", nyökkäsin ja vilkaisin Heraan.

Kun olin saanut varmistuksen, että me olimme valmiita, Khimaira ponnisti vauhdilla ylös maasta. Sain hänestä juuri ja juuri kiinni ja tamma nojasi minuun raskaasti. Hän näytti juuri sille, että halusi huutaa. Silmät kiinni puristettuina hän nyökkäsi.
"Hera, nyt on mentävä, meillä ei ehkä ole paljoa aikaa", sanoin ja lähdimme viemään tammaa joelle. Ruunikon jalat tuskin kantoivat, mutta raahasimme häntä väkipakolla juurien ja monttujen yli.

"Onko joelle vielä pitkälti?" kysyin Heralta kuullessani Khimairan hengityksen muuttuvan pihinäksi.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 29. Joulu 2015 15:06

Kun kimo ilmoittaa että joutuisimme nostamaan Khimairan, ilmeeni on hetken jopa kauhistunut. Se ei kuulostanut ihan helpoimmalle hommalle tämänkokoiselle rääpäleelle. Kun ruunikko kuitenkin vakuuttaa nousevansa ylös jos vain pidämme hänet pystyssä, huojennun hieman vaikka arvaan että tästä ei siltikään tulisi helppoa. Vastaan Rijmin katseeseen ja asetun valmiimmin ruunikon vierelle.

Kun ruunikko ponnistaa ylös, hän onneksi vaistomaisesti luo pahimman paineen Rijmiin eikä minuun. Otan kuitenkin hänen toisen kylkensä vastaan ja huolimatta miten ruunikko selkeästi yritti auttaa tilannetta nojaten minuun vähemmän, ei tilanne silti tuntunut mitenkään kaikista miellyttävimmältä.
En vastaa Rijmin sanoihin mitään vaan lähden vain liikkeelle ja kuljetamme, tai ennemminkin raahaamme ruunikkoa eteenpäin.

Kun ruunikon hengitys muuttuu vaikeaksi, Rijm kysyy minulta onko joelle pitkä matka. Vilkaisen häneen Khimairan sää'än yli.
"Noiden puiden jälkeen pitäisi näkyä", sanon ja nytkäytän päätäni kevyesti oikealle.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 29. Joulu 2015 15:10

Tunsin syvää helpotusta Heran sanojen myötä ja vielä hetken aikaa yritettyämme näin viimein joenuoman. Vilkaisin huolestuneena Khimairaan ja minusta tuntui, että hän oli enää osittain tajuissaan.
"Kestä vielä hetki", pyysin tammalta ja tämä värähti lähes huomaamattomasti.

Saimme ruunikon joelle asti ja tamma romahti rantaveteen. Näin kuinka kyljet liikkuivat raskaasti, mutta ainakin hän oli hengissä. Loin katseeni Heraan syvään hengähtäen.
"Pärjään hänen kanssaan tästä eteenpäin", sanoin tammalle. "Voit vapaasti mennä, jos sinulla on menoa. Mutta pysy turvassa ja ole varovainen."

Katsoin Khimairaan, jonka silmät avautuivat hitaasti. Hän katsoi Heraan ja selkeästi hymyili hieman tammalle. Olin aika varma siitä, että tamman kylkiluu oli vähän pahemmalla tolalla kuin pelkästään nitkahtanut, ei kävely olisi ollut muuten noin järkyttävää katseltavaa.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 29. Joulu 2015 15:23

Saamme kuin saammekin Khimairan raijattua joenuomalle asti. Kuulen vain etäisesti Rijmin pyytelyt ruunikolle siitä että hän kestäisi vielä hetken koska yritän vain keskittyä itse pysymään pystyssä toisen painon kanssa perille asti.

Ruunikon rojahtaessa vesirajaan, katson tätä huolestuneesti. Hengissä ja tajuissaan hän sentään oli, mutta missä kunnossa. Siirrän kirkkaiden silmieni katseen kärsivästä Khimairasta hieman vastentahtoisesti Rijmiin kun hän puhuu minulle.
"Oletko aivan varma? Hän ei näytä kovin hyvältä", sanon madaltaen hieman ääntäni ja vilkaisen ruunikkoon vaivihkaa.
Rijm vaikuttaa kuitenkin vakuuttuneelta pärjäämisestään ruunikon kanssa ja hengähdän syvään. En kyllä tiennyt miten paljon enempään itsellänikään olisi ollut enää voimia kaiken sen juoksemisen ja tämän raahaamisoperaation jäljiltä.
"Jos olet aivan varma", sanon sitten ja katson kimoa kiinteästi silmiin.

"Etsin sinut ehkä myöhemmin. Jos et löydä minua itse ennen sitä", sanon sitten Rijmille, vilkaisten ruunikkoa joka hymyili uupuneen oloisesti minulle. Nyökkään hänelle sulkien hitaasti silmäni samalla, kääntäen sitten vielä lyhyesti katseeni Rijmiin.
"Koettakaa pärjätä", sanon sitten, toivoen todella että Rijm ei tehnyt virhearviota päästäessään minut lähtemään.
Sen sanottuani käännän kurssiani lähimmän lammen suuntaan, lähtien ravaamaan sademetsän siimekseen ja kadoten nopeasti näkyvistä. Kaipa minun olisi itsekin pestävä Khimairan veret karvastani ennen kuin ne kuivuisivat kiinni.

HERA poistuu.
Moderaattori - player since 28.2.2008

IRIS - ANAKIN - NITA - IRRE - HERA - NOMI - CADELL
Avatar
kujakettu
Manaatti
 
Viestit: 955
Liittynyt: 10. Helmi 2013 23:53

Re: Kun yhteinen maailma on pelkkää mielikuvitusta [MP-SM]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 29. Joulu 2015 15:28

"Selvä", vastasin rauhallisesti Heran sanoihin siitä, että hän etsii minut ehkä myöhemmin. Hymyiltyäni kevyesti katselin hänen lähtevän, vaikka hän vaikuttikin empivän vähän. Vasta kun nuori tamma oli kadonnut siirsin katseeni takaisin Khimairaan.

"Sinut pitäisi saada syvemmälle, haavat on pakko puhdistaa", totesin tammalle, joka huokaisi.
"Senkun työnnät, mikään ei voi tuntua enää pahemmalle", hän mutisi ja minä hymähdin hiljaa. Hitaasti saimme tamman syvemmälle veteen niin, että hän pystyi kuitenkin makuullaan ollessaan pitämään päätään pinnalla.

Annoimme virran hoitaa tehtävän ja kun olimme valmiit, Khimaira nousi itse ylös. Pitäen minua vain varalla hän kompuroi rantapenkereelle, ravisteli itseään kivuliaan näköisesti ja romahti takaisin maahan. Jäin hääräämään hänen lähelleen, vaikka huomasin, ettei tamma ollut tottunut ottamaan apua vastaan.

RIJM & KHIMAIRA POISTUVAT.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Edellinen

Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron