Got a feeling that I'm going under [MP - J]

Onlinealue kattaa kaikki Caralian pelialueet. Alue, jolle peli sijoittuu, tulee merkitä pelin otsikkoon (esim. "tasankohevoset - lehtimetsä" -> TH LM tai TH ja täsmennys peliviestin alkuun). Lyhenteet nähtävillä täältä Onlinessa pelataan nopeatempoista peliä pelaajien ollessa samaan aikaan paikalla. Pelin jäädessä kesken se jäädytetään.

Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 27. Joulu 2015 22:43

Gamette

Huomaan kavioideni kuljettaneen minua kohti jokea vasta kun kuulen veden äänen edessäpäin. Jopas nyt jotakin. En minä varsinaisesti ollut edes ajatuksissani, mutta en minä toisaalta siihenkään keskittynyt, mihin olin menossa. No, nyt kun kerran olen jo näin lähellä, voisin yhtä hyvin jatkaa kävelyäni joen vartta pitkin. Ei minulla ole taaskaan sen suurempaa määränpäätä, ja yleisesti ottaen joen varrella tinkii olemaan parempi todennäköisyys törmätä johonkuhun, kuin keskellä metsää satunnaisella polulla.

Olen kulkenut melkein koko päivän törmäämättä kehenkään ja alan jo kaivatakin seuraa. Uusia laumaanliittyjiä on aina mukava tavata, ja sekös vasta olisikin hauskaa, jos vastaan tulisi joku vanha tuttu. Orionia en usko löytäväni - pojan kanssa sopimaani tapaamiseen on vielä pari päivää aikaa. Hän viettänee jopa suurimman osan ajastaan yhteismaalla. Ymmärtäähän sen, ei metsäponeissa taida olla hänelle kauheasti ikäistään seuraa, ainakaan sen perusteella mitä minä olen kuullut. Vähissä tuntuu kyllä olevan minunkin ikäiseni seura tänään. No, ehkä joella onnistaisi.

Näen joen jo puiden välistä. Virtaus on voimakas. En yhtään ihmettele, kun sademäärät ovat talvella mitä ovat. Nyt joki ei sentään tulvi valtoimenaan yli äyräidensä, kuten se välillä keväällä sulavesien aikaan tuppaa tekemään. Tällä hetkellä joella on sentään vielä selvät rantapenkereet... ja joku näyttääkin hyödyntävän joen rantaa lepopaikkanaan. Astelen rauhallisesti kohti rannan tuntumassa olevaa hahmoa, en kiirehdi turhia ettei toinen vain säikähtäisi. Lähemmäs päästessäni tajuan, että hahmohan on tutun oloinen - ja minusta alkaa myös äkkiä tuntua, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Tuttuun tuoksuun sekoittuu myös jotain vieraampaa, ikävämpää. Askellukseni muuttuu rennosta paljon kootummaksi. Khimaira?
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 22:53

KHIMAIRA

Rijm oli jättänyt minulle lähtiessään kipua vieviä yrttejä vähän kauemmas minusta ja pyytänyt syömään ne ennen kuin kävisin seuraavan kerran nukkumaan. Jättikokoinen tamma oli sanonut tulevansa tarkistamaan vointini jossain vaiheessa tavalla tai toisella, joten olin kohtalaisen huoleton asian suhteen. Olin maannut rantapenkereellä veden äärellä jo useamman tunnin ajan, välillä vain asentoa hieman vaivalloisesti vaihtaen. En tosin kyennyt makaamaan lainkaan toisella kyljelläni, murtunut kylkiluuni esti sen täysin ja ylipäätään kävelymatka tänne oli kuulemma ollut hirveä. En muistanut siitä itse juuri mitään, muistin vain pelkän jäytävän kivun, jonka ylösnouseminen oli aiheuttanut. Jokainen liikahdus oli tuntunut kehossani siltä, että joku repi sisuskalujani kappaleiksi.

Nyt oloni oli mukavan turta, lähes tokkurainen. Parantajatamma oli syöttänyt minut ilmeisen täyteen puuduttavia kasveja. Olin silti vähän selväpäisempi kuin aiemmin, olin saanut nukuttua varmaan muutaman tunnin, joten maailma tuntui silmissäni hieman helpommalle käsitellä.
Kuitenkin kuullessani askeleita kauempaa jännityin vaistomaisesti - ja kaduin sitä heti -, mutta en voinut asialle mitään. Kohotin päätäni lepoasennostaan, joka varoi kurkkuani varsin mallikkaasti ja käänsin päätäni askeleiden ääniä kohden. Olin jo valmiiksi vetänyt korviani luimuun, vaikka todellakin toivoin, ettei minun tarvitsisi nousta puolustamaan itseäni. En tiennyt kykenisinkö ylipäätään pääsemään jaloilleni ilman yletöntä kompurointia, kaatuilua ja mahdollista haavojen uudelleenaukeamista.

Samassa kuitenkin tajusin, että joen viertä tunkeutuva tuoksu oli minulle tuttu ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan korvani kääntyivät levolliselle hörölle. Gamette tuntui luojan lahjalta siihen kaikkeen nähden, mitä viimeisen vuorokauden aikana oli tapahtunut.
Katselin tammaa edelleen vaitonaisena, yrittäen pohtia, mitä se oikein mietti. Jos yhtään osasin sitä lukea, se taisi olla hieman huolestunut, ainakin kovin kootuista askelista päätellen. No eipä siinä, olisin minäkin jos törmäisin joentörmällä johonkuhun, joka lemusi verelle kuin raato.
Mutta olin sentään puhdas, se oli puoli voittoa.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 27. Joulu 2015 23:02

Kyllä, maassa makaava tamma on Khimaira, ja kyllä, minä tosiaan haistan verta. Niihin sekoittuu jonkinlainen kasvien haju. Olen tunnistavinani osan vivahteista, mutta en pysty sanomaan varmaksi. Mitä lähemmäksi pääsen, sitä huonokuntoisemmalta ruunikko näyttää. Tämän keho on täynnä tuoreelta näyttäviä haavoja. Korvani kääntyvät levottomasti takakenoon.
"Khimaira! Mitä taivaan tähden sinulle on tapahtunut?" kysyn hämmentyneenä ja hidastan samalla pysähdyksiin vähän matkan päässä tammasta. Khimaira ei vuoda enää verta, joten voisin kuvitella, että joku on auttanut tammaa hänen haavojensa hoitamisessa. Pikainen vilkaisu ympärillemme ei kuitenkaan paljasta ketään. Käännän katseeni Khimairaan, mutta kuuntelen silti tarkkaavaisesti myös ympäristöstä kantautuvia ääniä.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 23:07

Gameten levottomuus selkeästi lisääntyi kun se tuli lähemmäs minua. En kyllä voinut sitä syyttää siitä millään tavalla, vaikka kovin kivikasvoinen olinkin, olisin varmaan itsekin harkinnut pariin kertaan ennen tällaisen onnettoman mytyn lähestymistä.
Kun tamma sitten kysyi, mitä minulle oli tapahtunut, loin katseeni maahan. En oikein tiennyt miten kertoisin uutiseni säikäyttämättä johtajatartani puolikuolleeksi, mutta toisaalta olihan se jo nähnyt minut tällaisenakin.
"Olin rajalla, kun kimppuuni hyökättiin", puhuin hiljaisella äänellä. Nyt se sentään kantoi enkä enää nikotellut jatkuvasti, mutta en voinut puhua pitkiä lauseita kerrallaan.

Kohotin katseeni takaisin johtajattareeni, enkä tiennyt yhtään mitä kaikkia tunteita katseeni kuvasti.
"Se ämmä mursi kylkiluuni, potki ja repi minut hajalle, kuten näkyy. Ja kehtasi vielä sen jälkeen lähettää kauniille johtajattarelleni terveisiä Arkkienkeliltä."
Viimeiset sanat lähes sihisin hampaideni välistä, korvat jälleen luimuun painuen. Tunsin itseni uskomattoman säälittäväksi. Kuinka koskaan voisin suojella ketään muuta, kun en pystynyt puolustamaan edes itseäni?
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 27. Joulu 2015 23:14

Rajalla, niin, sitä minä mietinkin, että olisko hänelle voinut käydä noin huonosti virantoimituksessa. Mutta kuka tekee tuollaista? Saarellahan on vallinnut jo pitkään rauha. Rajoista on yritetty pitää kiinni, kyllä, mutta yhteismaa on ollut auki koko ajan. Miksi joku tahtoisi niin paljon väärälle puolelle rajaa, että tekisi toiselle hevoselle tuollaista?

Terveisiä Arkkienkeliltä. Avaan suuni, mutten tiedä, mitä sanoa. Mieleeni nousee saman tien iso liuta kysymyksiä, mutta Khimaira ei näytä olevan siinä kunnossa, että välttämättä pystyisi vastaamaan sekavaan kysymysryöppyyni.
"Mitä hän halusi?" päädyn kysymään, ja äänensävyni on kireä. "Tahtoiko hän päästä metsäponien maille niin kovasti, että katsoi tämän tarpeelliseksi?"
Puhuessani viittaan turvallani Khimairan suuntaan. Tämän vammat näyttävät hyvin kivuliailta.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 23:18

"En tiedä, Gamette", vastasin tamman kireällä sävyllä esitettyyn kysymykseen mahdollisimman rauhallisesti. Mitä enemmän käyttäisin erilaisia äänenpainoja, sen enemmän kurkkukipuni vain pahentuisi. Mahdollisimman monotoninen sävy olisi paras, jos vain mitenkään pystyisin pitämään sen niin.
"Sehän se outo juttu olikin", hymähdin. "Sen jälkeen kun se potkaisi minua päähän, näin sen aika selkeästi suuntaavan vuoristoponien maille."

Annoin hiljaisuuden laskeutua hetkeksi suunnatakseni katseeni takaisin joessa virtaavaan veteen. Se oli pitänyt minut järjissäni tämän päivää, ehkä se rauhoittaisi nytkin.
"Sen tarkoitus oli selvästi vain tulla ja hakata minut henkihieveriin. Toivon, ettei vuoristoponien pienelle rajavartijalle käy samoin."
Se ei selviäisi siitä hengissä, me taisimme molemmat tietää sen.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 27. Joulu 2015 23:30

En ymmärrä. En vain... Miksi? Miksi joku tekisi näin, täysin ventovieraalle, täysin ilman syytä? Pudistan päätäni. Minua kylmää. Ei tämä ole ensimmäinen kerta. Rukoilen, että kyseessä olisi vain yksittäinen poikkeus - vain joku yksin liikkuva sekopää.
"Miltä Arkkienkeli näyttää?" kysyn asialliseen, suorastaan tiukkaan sävyyn. En halua päästää sisälläni vellovaa huolta vuotamaan sanoihini. "Mitä tarkemmin pystyt häntä kuvailemaan, sen parempi."

Vuoristoponeja pitää varoittaa. Kuka vuoristojen rajavartija on? En saa nimeä heti päähäni. Minulla ei ole aavistustakaan, missä Délle mahtaa olla - ja hän on ainoa viestinviejämme. Puren hampaitani yhteen. Saarella on vallinnut niin pitkän aikaa rauha, etten oikeastaan enää edes tiedä, mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä. Minun se kuitenkin pitäisi tietää. Minun tätä pahuksen laumaa pitäisi johtaa.

Juoksisin vaikka itse vuoristoponien maille, jos se siitä olisi kiinni.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 23:35

"Harmaa, todennäköisesti hiirakko, jättikokoinen tamma. Lumihevosten parantajan korkuinen, mutta selkeästi juoksijasukuinen, varmaan laukkahevonen. Sitä ei voi olla tunnistamatta kun näkee", vastasin mahdollisimman tarkasti voikon kysymykseen. Olisin halunnut kyetä seuraamaan sen ajatuksenjuoksua vähän tarkemmin, toivoin, ettei se menisi tekemään mitään typerää.

"Missä poikasi on?" kysyin vääntäytyessäni irvistyksen kera toiselle kyljelle. Tämä oli minun aluettani. Minun laumaani. Ja minä makasin hietikolla kykenemättömänä suojaamaan johtajatartani, jos kuka tahansa tulisi ja yrittäisi jotain.
Olin hyödytön.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 27. Joulu 2015 23:45

Harmaa, lumihevosten parantajan kokoinen mutta ei kylmäverinen. Nyökkään.
"Kuinka kauan siitä on, kun kohtasit hänet?"
Yritän ajatella selkeästi ja johdonmukaisesti. Vuoristoponien varoittaminen on ensisijalla. Sen jälkeen minun pitäisi saada sana omalle laumalleni. Khimaira on niin huonossa kunnossa, että muillekin laumoille olisi syytä saada tieto, että liikkeellä on arvaamaton ja väkivaltainen hevonen. Esimerkiksi ylänköhevosilla saattaa kokonsa ansiosta olla paremmat rahkeet puolustautua, mutta vielä paremmat mahdollisuudet heillä on pitää puolensa Arkkienkeliä vastaan, jos he tietävät tästä etukäteen.

Khimaira kysyy yllättäen Orionista, ja suutani kuivaa.
"En tiedä", vastaan totuudenmukaisesti. "Meidän on määrä tavata parin päivän kuluttua."
Tunnen oloni huonovointiseksi. Kunhan Orion ja Arkkienkeli eivät vain sattuisi missään vastakkain.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 27. Joulu 2015 23:50

"Alle vuorokausi", vastasin Gametelle. "Se yllätti minut lähes pimeässä", lisäsin vielä, vaikken ollut koskaan maininnut kenellekään siitä, että näin tavallista huonommin hämärässä. Ei tammankaan tarvitsisi siitä tietää, toivottavasti.

Kun se vastasi minulle, ettei tiennyt missä Orion meni, irvistin tällä kertaa hieman näkyvämmin.
"Todennäköisesti Arkkienkeli kuitenkin suuntaa vuoristoponien maille, joten eiköhän poikasi ole turvassa. Mutta jos vuoristoponien johtajaa täytyy varoittaa, en tiedä kuka sille matkalle haluaa lähteä."
Toivoin, ettei Gamette itse päätyisi lähtemään sinne.
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 27. Joulu 2015 23:58

Arkkienkeli on paljon minua suurempi. Sademetsässä kasvillisuus saattaa hidastaa hänen kulkuaan, mutta muuten tamma olisi todennäköisesti minua nopeampi. Jos etsisin Dèlleä kauaan, voisi olla jo liian myöhäistä varoittaa vuoristolaisia. Voin vain toivoa, että onni olisi meidän puolellamme.

Nyökkään ruunikolle.
"Kiitos, Khimaira. Minä lähden etsimään viestinviejää. Jos en löydä ketään, ylitän rajan itse. Tieto on saatava perille mahdollisimman nopeasti", sanon päättäväisesti. Ruunikkoa katsoessani mieleeni juolahtaa vielä yksi kysymys.
"Kuka sinua on auttanut? Onko hän tulossa vielä takaisin?"
Minun on vaikea uskoa, että tamma olisi saanut kaikki haavansa hoidettua noin hyvin ilman apua. Joku täällä on siis ollut. Mieleni olisi paljon levollisempi, jos tietäisin hänen, tai heidän, palaavan vielä. En millään haluaisi jättää Khimairaa yksin tuossa kunnossa, mutta ei minulla ole paljon vaihtoehtoja. Vähintäänkin lähettäisin jonkun muun katsomaan hänen peräänsä, kunhan tavoittaisin ensin edes yhden viestinviejän.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 28. Joulu 2015 00:02

"Gamette", sanoin hiljaa katsoessani tammaa. Se päätti kuitenkin, että lähtisi itse rajan yli. "Ole varovainen, lupaatko? Lähden vaikka väkisin perääsi, jos en kuule sinusta muutamaan päivään."
Tamma oli saaren tärkeimpiä voimavaroja, se oli pisimpään virassa ollut johtajista. Sitä ei ollut varaa menettää sen takia, että viestinviejä hillui omilla menoillaan.

Kun tamma vielä kysyi, kuka minua oli auttanut, hymähdin jopa hieman ironisesti.
"Vuoristolaistamma Hera, sekä äsken mainittu parantaja, Rijm", vastasin rehellisesti. Totta kai se tarkoitti, että he olivat olleet oikein kivasti väärän lauman alueella, mutta taisikin olla ensimmäinen tapaus laatuaan kanssani.
"Rijm tulee takaisin, se kanaemo ei jätä minua yksin pitkäksi aikaa."
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 28. Joulu 2015 00:17

Hymyilen jo valmiiksi vähän uupuneesti, mutta aidosti.
"Lupaan. Jos vain suinkin voin, lähetän jonkun muun asialle."
En minä joka tapauksessa ole mikään pitkän matkan juoksija. En nyt sanoisi, että kuntoni on täysin rapistunut - kyllä minä sentään suurimman osan ajastani käytän vaeltelemalla ympäri alueitamme - mutta siitä on kauan aikaa, kun olen viimeksi joutunut kulkemaan pitkiä matkoja tällaisella kiireellä.

Kohotan kulmiani Khimairan kertoessa auttajiensa henkilöllisyydet.
"Lumihevonen ja vuoristolainen? No, enpä ole koskaan tainnut olla näin iloinen rajanylittäjistä. Kerro heille minulta lämpimät terveiset, ja kiitokset", totean. Rijm ja Hera. Aion kiittää heitä henkilökohtaisestikin, jos vain satumme tapaamaan.
"Minun on parasta mennä. Lepää, Khimaira, ja kerää voimiasi. Minulla on paha aavistus, että tästä saattaa vielä kehkeytyä jotain isompaa - ja jos niin käy, tarvitsemme kaikki täysissä voimissaan." Toivon totisesti, että tämä jäisi vain tähän yhteen tapaukseen, mutta jotenkin minusta tuntuu, ettei Arkkienkeli ole vielä saanut tarpeekseen.

"Kunhan saan sanan vuoristoponeille, lähetän viestinviejiä varoittamaan myös metsäponeja. Viesti kantautuu varmasti sinunkin korviisi", totean ja katson Khimairaa vielä kerran silmiin. "Olet erinomainen rajavartija. Pidä huolta itsestäsi."
Sanojeni myötä käännän katseeni päättäväisesti eteenpäin kohti joenrantaa ja nostan paikoiltani suoraan ravin. Pian se muuttuu lyhyeksi laukaksi. Jo muutaman harppauksen päässä hirnahdan kutsuvasti ja vaativasti ja toivon, että kutsuni tavoittaisi Dèllen - tai paremman puutteessa kenet tahansa metsäponin, joka voisi viedä viestin rajan yli.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Zarroc » 28. Joulu 2015 00:22

"Hyvä niin", vastasin rauhallisesti tamman sanoihin. Pian se alkoikin tehdä lähtöä, mutta minä en pelännyt enää niin paljoa, kuin olin pelännyt eilen Heran lähtiessä etsimään Rijmiä.
"En minäkään, mutta uskon, että he tulivat tällä kertaa tarpeeseen", hymähdin kommentille rajanrikkojista. Jossain muussa tilanteessa olisin puhissut kiukusta, mutta halusin ehkä kävellä vielä huomennakin. Tai no, väärä ilmaisu. Kävellä vielä joskus.

Nyökkäsin Gametelle, kun tämä kertoi aavistuksestaan ja vielä kehui minua perään. Annoin heikon hymyn käväistä huulillani katsoessani kuinka tamma otti vauhtia ja hirnahti kauempana käskevästi. Tässä oli yksi niistä syistä, miksi olin tässä laumassa. Gamette tiesi aina, mitä tehdä.

Laskin pääni takaisin rantapenkereelle ja toivoin, että saisin olla rauhassa edes hetken, ennen kuin Rijm taas ilmestyisi jostain puskasta.

KHIMAIRA POISTUU.
kiitokset pelistä! 8)
Zarroc liittyi Caralian riveihin lokakuussa 2009.

Aktiivipalveluksessa parantajista murhaajiin:
» Afgeleopen Zoe "Aggressiivinen"
» Kotka "Tyyni"
» Khimaira "Epäuskoinen"
» Rijm "Surullinen"
» Zeraw "Katkera"
» Ragenan "Epäileväinen"
» Murhaaja "Välinpitämätön"
» Hefaistion "Ahdistunut"
» Replica "Epävarma"
» Winchester "Neutraali"
» Cherisa - Arkkienkeli "Psykoottinen"
» Добыто "Nöyrä"
» Ra'zac Avrae "Hyväuskoinen"
» Ijzer "Nuori"
» Routakyyhky "Jäyhä"
» Vidar "Murehtiva"

Elämä on tulta
En jaksa enää juosta
Hakekaa minut pois täältä
Tehkää päivistäni arvokkaita

Rivinoteeraukset.
Galleria.
Korppi.
Avatar
Zarroc
Jokapaikanhöylä
 
Viestit: 3667
Liittynyt: 02. Heinä 2010 12:17
Paikkakunta: Kuopio

Re: Got a feeling that I'm going under [MP - J]

ViestiKirjoittaja Sasu » 28. Joulu 2015 01:04

Minusta tuntuu kuin jalkojeni alla, saaren kallioperässä, tikittäisi aikapommi. Jokaisella kavioniskulla se on lähempänä räjähtämistään. Minulla on hyvin ikävä aavistus siitä, että vertauskuva on yllättävän osuva. Ääneni alkaa käheytyä, eikä Dèlleä vieläkään näy. En olisi odottanutkaan, että sattuisin löytämään juuri hänet. Kaikkein eniten minua huolestuttaa se, etten löydä ketään muutakaan. Pakko täällä olisi jonkun kulkea... Samalla kuitenkin pelkään, että kutsuhuutoni kantautuu jonkun väärän henkilön korviin. Olen välillä näkevinäni lehvien lomassa suuren, harmaan hahmon.

Hirnahdan jälleen vaativasti. Olen koko ajan matkannut kohti vuoristoponien aluetta ja kohta minun olisi kerta kaikkiaan ylitettävä raja itse - mutta jos teen sen, tieto saavuttaa metsäponit paljon myöhemmin. En haaskaa hengenvetojani huokailuun, vaan hirnun taas. Luulisi kohta koko tienoon tietävän, että minulla on asiaa.

Kuvittelen, että olisin helpottunut kuullessani jonkun vastaavan aina siihen asti, kun se oikeasti tapahtuu.

"Äiti?"
Melkein kompastun, kun en osaa päättää pitäisikö pysähtyä vai jatkaa matkaa. Päädyn hidastamaan vähän kompuroiden.
"Orion?" Puiden ja pensaiden lomasta tulee näkyviin harmaa hahmo, muttei tamma, vaan hyvin tuttu ori.
"Mikä hätänä?" Orion kysyy varuillaan. Päästän ulos syvän huokauksen ja marssin pojan luokse. Orion on ainakin kunnossa. Kaappaan hänet tiukkaan halaukseen, kaula vasten kaulaa. Orion säpsähtää ja ottaa sivuaskeleen kauemmaksi.
"Äiti? Mitä nyt?"
Pojan koko olemuksesta kuvastuu huoli. Minä en tiedä, mitä minun pitäisi tehdä.
"Jostain toisesta laumasta tullut hevonen on käynyt rajavartijamme, Khimairan, kimppuun. Hän on huonossa kunnossa, mutta selviää. Hänen mukaansa tekijä lähti saman tien kohti vuoristoponien aluetta. Heitä on varoitettava", selitän Orionille lyhyesti.
"Mutta... kuka? Ja miksi?"
"Kyseessä on suuri, harmaa tamma. Hänen nimensä on ilmeisesti Arkkienkeli."
"Haluatko, että autan etsimään Dèlleä?" Orion kysyy. Tummansinisissä silmissä on huolestunut katse. Minä en pysty tekemään päätöstä, ja jokainen sekunti vie meitä lähemmäs näkymättömän pommin räjähdystä.
"Minä... en usko, että löydämme hänet. Emme tarpeeksi nopeasti", sanon huultani purren. En haluaisi kysyä, mutta kysyn silti: "Luuletko, että pystyisit viemään viestin vuoristoponien johtajalle, tai rajavartijalle, tai kenet ensin löydätkään?"
Orion näyttää yllättyneeltä, mutta nyökkää sitten. Varmasti.
"Pystyn. Mitä minun pitää kertoa?"
Minä räpäytän silmiäni hämmentyneenä. Katson Orionia oikein kunnolla. Hänen harmaantunutta karvaansa ja edelleen honteloa nuoren hevosen olemustaan. Mutta hän on kasvanut. Hän on minun korkuiseni jo. Hän on nuori, muttei enää se pikkuinen poika, jona olen häntä tottunut ajattelemaan. Ensimmäistä kertaa tajuan, että jonain päivänä hänestäkin saattaa tulla johtaja.

Ja minusta tuntuu, että tällä hetkellä hän on ainoa ehdokkaani viestinviejäksi.

Koulin ilmeestäni hämmentyneen sijaan päättäväisen.
"Metsäponien rajavartijan kimppuun on hyökätty. Tekijä on Arkkienkeli. Hän on hyvin suuri, väriltään harmaa tamma. Samaa kokoluokkaa lumihevosten parantajan kanssa, jos se auttaa hahmottamaan. Ei kuitenkaan yhtä raskasrakenteinen. Khimaira sanoi 'laukkahevonen'. Jos viestin saaja on asunut ihmisten kanssa, se voi auttaa. Arkkienkeli on väriltään mahdollisesti hiirakko. Muistatko nämä asiat?"
"Khimairan kimppuun käyty. Arkkienkeli. Harmaa tamma, ehkä hiirakko. Hyvin suuri. Laukkahevonen. Yhtä iso kuin lumihevosten parantaja", Orion kertaa ja toistaa litanian pari kertaa puoliääneen.
"Hän on matkalla vuoristoponien maille. Motiivista ei tietoa. Hän vain pahoinpiteli Khimairan, lähetti terveisiä ja meni menojaan", kerron. Orion nyökkää ja lisää asiat litaniaansa.
"Tämä on tärkeää: jos näet tamman, piiloudu. Pakene. Etenkin yksi yhtä vastaan meidän ponien mahdollisuudet ovat huonot. Ragenan osaa varmaan itsekin päätellä nämä asiat, mutta voit silti tuoda ne esiin. Samoin sen, ettei kenenkään ole hyvä liikkua yksin."
Tässä on paljon asiaa, niin kovin paljon, ja Orion joutuu samaan aikaan sekä käsittelemään kaiken, että painamaan sen mieleensä. Lähettäisin jonkun muun jos voisin, mutta jossittelu ei tässä kohti auta.

"Minä laitan viestin kiertämään metsäponeille ja lähetän mahdollisuuksien mukaan viestinviejiä myös muille laumoille", totean. Orion nyökkää. Hän näyttää hieman epävarmalta, mutta kun hän huomaa huolestuneen katseeni, ilme muuttuu päättäväiseksi.
"Kyllä minä pärjään", hän vakuuttaa. "Mutta... tiedätkö yhtään, mistä minä löydän vuoristolaisten johtajan?"
"En tiedä", vastaan yksinkertaisesti, mutta ahdistus kuultaa äänestäni läpi. "Jos löydät rajavartijan, sekin kelpaa. Tai viestinviejän. Kenet vain. Jos tapaat satunnaisen vuoristoponin, varoita häntäkin. Onko selvä?"
Orion nyökkää jälleen.
"Minulla on kiire, vai mitä?"
"Niin minä luulen", vastaan edelleen ahdistuneeseen sävyyn.
"Selvä. Minä menen nyt."
"Kävi miten kävi, palaa kahden viikon sisällä."
Minä en kestä, jos Orionille käy jotain.
"Selvä."
"Onnea matkaan. Olet rakas. Jos näet Arkkienkelin, pakene henkesi edestä. Lupaa."
"Minä lupaan. Ja olen nopea", Orion vakuuttaa ja pinkaisee saman tien tiehensä, kohti vuoristoponien rajaa. Jokin tuntuu puristuvan sydämeni ympärille, ja minä niin toivon, että voisin hoitaa viestin välityksen hänen puolestaan. Minulla on kuitenkin lauma johdettavana - ja edelleen viestinviejä kateissa. Saan vihdoin jalkani irti maasta. Kello jatkaa tikittämistään, ja minä jatkan juoksemista ja Dèllen kutsumista.

Gamette poistuu.
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48


Paluu Onlinepeli

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 vierailijaa

cron