A thousand seasons.

Metsä on melko avaranpuoleista aluetta, joka on loistava ajanviettopaikka helppokulkuisen maaston sekä metsien hyvän kunnon vuoksi. Monet hevoset saattavat ottaa laukkakisoja keskellä havumetsiä pujotellen kuusien ja mäntyjen oksien väleistä, kerta tilaa sen verran löytyy, vaikka silmien täytyy silti olla auki, ettei pää kalahda puunrunkoon vauhdin hurmassa.

Re: A thousand seasons.

ViestiKirjoittaja Time » 13. Kesä 2012 10:21

Ohikiitävän hetken ajan mietin Loskan viimeistä lausetta ennen aukkapyrähdystämme. Olisi mielenkiintoista tavata kotimaasta porukkaa, pitäneekin varmaan myöhemmin kysellä asiasta Loskalta, josko lähtisin etsimään sitä kyseistä espanjantaitajaa.

Ajatukseni kuitenkin katkeaa huomatessani suomenhevosen hiljentävän vauhtiaan ja ravatessaan sitten takaisin minun, sekä puun luokse, joka oli pysäyttänyt matkani. Tummanruskeat silmäni siirtyvät hieman kaartaen Loskan sieviin kasvoihin toisen sanojen myötä. Irvistin vain leikki-loukkaantuneena takaisin ennenkuin naurahdin sitten pienesti. Niin, no ei se minunkaan reagointikykyni ollut enää kuin viisivuotiaalla, mutta onnellinen sentään siitä etten ollut rymähtänyt vasten puuta, se vasta noloa olisikin ollut. Hengitykseni tahtiin aina supistuvat ja laajentuvat sieraimeni alkavat rauhoittua hiljalleen seistessäni nyt ryhdikkäästi neljän jalan varassa edessä palominon, jonka seuraava tokaisu saa karvaiset korvani höristymään uteliaasti.
"No anna tulla." Sanon kevyesti virnistäen.

Nyökäytän lähes olemattomasti päätäni Loskan vedotessa aikaisempaan esille tulleeseen mieltymykseeni tavata laumojen johtajat. Toisen sitten kertoessa tyynen rauhallisesti olevansa lumihevosien johtajatar jään seisomaan hiljaa paikalleni suodattaen lausetta muutaman kerran mielessäni varmistaen että olin varmasti kuullut oikein. Venytän sitten aavistuksen päätäni lähemmäs toista ja nostan kulmiani kysyvästi.
"Ihan tosi?" Kysyn sitten epäuskoisen, mutta edelleen hyväntuulisen kuuloisena.
"Senkin kakara, ei tuollaisia asioita saa salailla!" Naurahdan ja käännän takamustani niin, että se töinäisee Loskaa hellästi kylkeen(?). Ravistan pienesti päätäni ja otan sitten askeleen taaemmas.
"No milläs asialla johtaja sitten kulkee yhteismaalla?" Puhahdan sitten uteliaasti pienen hymyn koristaessa edelleen laukin värittämiä kasvojani.
Time
 

Re: A thousand seasons.

ViestiKirjoittaja Siuri » 23. Kesä 2012 20:32

Ensin pieni nyökkäys. Ja sitten hiljaisuus.
Onneksi ori kuitenkin tuo päätään minun lähelleni kysyvästi. Ihan tosi? Jepjep. Saan vain nyökättyä, mutta orin seuraavat sanat saavat minut naurahtamaan. Ori tönäiseekin minua ja astuu sitten taaksepäin. Saan vain hymyiltyä, kun ori ei alkanut turhia kumarrella edessäni tai mitään muutakaan epäolennaista. Ja sitten kysymys. Eh.. Hyvä kysymys olikin!
"Tuotaa..", aloitan ja katson Jamasta. Niin..
"Kunhan muuten vain kiertelen. Eipä minulla oikeastaan mitään suurempaa syytä ole", sanon sitten katsellen hieman ympärilleni havumestään.
"Vähän vaihtelua rajojen sisäpuolelle, tiedäthän", siirrän katseeni Jamakseen hymyillen. Itsekin on täällä, varmaan pitkälti ilman syytä, vai? Tai mistäpä minä tiedän, vaikka toinen olisi jotain tärkeääkin hoitamassa. Tosin tuskin hän kuluttaisi aikaa minun kanssani muuten vain. No mistäpä minä sen voin tietää..

"Noh, mitäpäs sitten", kysyn hymyillen. Ihmettelen kyllä hieman, ettei toinen millään tapaa alkanut kysellä mitään johtajuudesta tai mistään muustakaan, mutta parempi näin! Kaipasinkin vähän vapaata ja rentoa päivää. Okei, myönnettäköön saman tien, että niitä päiviä on ollut vähän turhankin paljon. Kovin virallista tai muuten tärkeää ei ole tapahtunut aikoihin. No eiköhän sekin päivä vielä koittaisi.
"Jatketaanko matkaa, vaaai?" kysyn kallistaen hieman päätäni Jamaksen suuntaan. Astun jo askeleen eteenpäin pitäen kuitenkin tiiviisti katseeni orissa. Oliko se tosiaan noin paljon minua isompi? No toisaalta en ihmettele, vaikka ne puut törmäävätkin kohti. Vähän kieltämättä tulee alemmuuskompleksi ajatellen jo pelkästään sitä, että lähes kaikki lumihevoset ovat minua kooltaan huomattavasti suurempia. Noh, ei hevosta ole kokoon katsomista ja sitä rataa.
Astun toisen askeleen ja lähden hitaasti kävelemään eteenpäin. En oikeastaan edes ole varma, minne päin olemme matkalla. Jos jotain pitäisi heittää, niin suoraan edessäpäin olisi suota. Hmm, mitenhän on?

Aurinko rakoilee yhä pilvien takaa. Pakkanen sen sijaan ei ole kadonnut mihinkään - päinvastoin, se tuntuu vain kiristyvän hetki hetkeltä. Voin vain odottaa yötä, kuinka kylmä se sitten olisi.
Katselen lumipenkkoja, kuinka niiden päällä oleva ohut lumikerros yhä vain jaksaa kimmellellä.
"Mitäs olet seuraavaksi meinannut? Kierrellä ihan vain yhteismaata, vai palata ylängölle?" kyselen orilta katsoen häntä. No kylläpä kysymykseni ovatkin monipuolisia tänään.... Olisin nyt edes säästä alkanut jutella.
"Tai kerro jotain. Tulevaisuudensuunnitelmia? Mitä vain kivaa", jatkan sitten hymyillen. Nyt kun kerrankin vaikuttaisi olevan vähän pidempiaikaista seuraa, niin olisi kiva kuullakin hänestä jotain.
-------
[Eeeeeei saa noin mennä lopettamaan :''''<.... Pöh.. Noooo menkööt sitten näin...]

~aikahyppy~

Koko matkan sisemmälle yhteismaata olimme puhueet elämästä, toisitamme, kaikesta mahdollisesta, mitä koskaan voi kanssakulkijan kanssa edes keksiä. Mutta kuten muidenkin tapaamisten, tämänkin oli pakko jossain välissä loppua.
Niinpä jatkoin matkaani kohti merenrantaa taas kerran yksin omia polkujani kulkien.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Edellinen

Paluu Havumetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron