Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

Metsä on melko avaranpuoleista aluetta, joka on loistava ajanviettopaikka helppokulkuisen maaston sekä metsien hyvän kunnon vuoksi. Monet hevoset saattavat ottaa laukkakisoja keskellä havumetsiä pujotellen kuusien ja mäntyjen oksien väleistä, kerta tilaa sen verran löytyy, vaikka silmien täytyy silti olla auki, ettei pää kalahda puunrunkoon vauhdin hurmassa.

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 29. Heinä 2012 00:03

[Jjjaaa... pitkäks näköjään venähti.]

Pääsemme lopulta itse asiaan. Gamette mainitsee välissä Shiningille että Hera on oikein suloinen, johon hymyilen pienesti. Toivottavasti se rauhoittaisi, tai oikeastaan kannustaisi Shiningia. Gameten ystävällisyys siis. Äh. Kuitenkin.
Vilkaisen Heraan ennen kuin Maustamaton Kermaviili alkaa puhua. Lapsi syö kaikessa rauhassa, tuskin se ketään häiritsi. Jos ei Shiningia itseään, hän kun oli niin kovin helposti syrjässä pysyttelevä.
Siirrän katseeni liinakkoon oriin ja yritän keskittää mieleni vakavampiin asioihin.

Hän selittää vielä kertauksen vuoksi mitä tapahtui, joka on ihan hyvä koska mieleni oli ollut viime aikoina niin täynnä monenlaisia ajatuksia, että en ole ihan varma olenko kuullut kaikkia yksityiskohtia Ragenanilta vai ovatko ne vain lipsuneet mielestäni. Tuntomerkit kuulostivat tutuilta, ja yritän tällä kertaa tosissani painaa ne mieleeni. Jos Shining tai Hera sairastuisi, en tietäisi mitä tekisin.
Tässä olivat nyt kaikki vaarassa.

...kuoli Maustamattoman Kermaviilin jalkojen juureen. Pieni inhon värähdys tuntuu selkäni poikki. Ei mahtanut olla mukavaa nähdä jonkun kuolevan jalkoihinsa. Minä oli nähnyt ihmisten kuoleman, aiheuttanut itse yhden puoliksi vahingossa joskus kauan sitten. Mutta tämä kuulosti toisenlaiselta.
Kun ori sitten sanoo ajatelleensa että varoituksen sijaan olimme kokoontuneet miettimään voiko taudin leviämistä estää, nyökkään vakavana. Jotain oli ehdottomasti pakko keksiä turvallisuuden takaamiseksi, jotta tulisi mahdollisimman vähän uhreja.
Hän sanoo vielä voineensa itse hyvin. No, se on hyvä asia, tauti tuskin tarttui kuolevasta hevosesta häneen. Ei se kai olisi todennäköistä. Tai no, toivottavaa ei ainakaan...

Seuraavana suuri ylänköläinen, Stonehead, puhuu. Ei mitään huomattavaa ylänköläisissä, kysyttävä parantajalta... Ja jälleen kerran manaan mielessäni Titanakin katoamisen jäljettömiin. Meillä oli ollut ehdokas parantajaksi, aikoja sitten - vuosiko siitä oli? - mutta nyt kun sellaista tarvittaisiin, tai silloin kun olisin itse sellaista tarvinnut, ei moista ollut ollut mailla halmeilla. Voi saasta.. Minun täytyisi oikeasti yrittää löytää joku lupaava ehdokas kavioihini. Tämä ei ollut hyvä.
Millään laumalla tuskin oli kahta parantajaa jotta voisimme saada omalle alueellemme jonkun avuksi kunnes sairaus olisi ohi.. Olisikohan sitä typerää kysyä?
Stonehead lopettaa lauseensa puhuen laumattomien alueiden sulkemisesta. Kohotan hieman kulmiani kun hän jättää sanansa kesken, mutta ymmärrän kyllä miksi. Se kuulostaa aika julmalta, vaikka tiedän ettei sen ole tarkoitus. Sen pitäisi olla vain käytännöllistä. Helpointa ja turvallisinta...
Mutta silti kyseinen ajatuskin tuntuu minusta jo aika karmivalta vaikka ymmärrän kyllä miksi se olisi hyvästä.
Loskainen Syysaamu jatkaa ennen kuin kerkeän muuta kuin antaa ajatusten juosta villisti päässäni. Hän kertoo olevansa samaa mieltä laumattomien alueiden sulkemisesta, ja taas minua hieman pistää sydänalasta. Tiesin toki että laumattomissa oli hieman mielenkiintoisia tapauksia, ja tiesin sen että tauti oli lähtöisin sieltä ja periaatteessa sen rajat olisi pakko sulkea jos emme haluaisi että kaikki juoksivat jokaista vastaantulijaa karkuun - joka muutenkin saattaisi massahysteriana syntyä helposti. Silti se tuntuu minusta väärältä. Jotenkin heitä olisi autettava, parantajilta olisi pakko kysyä. Sehän olisi hirveää jättää heidät vain kuolemaan sinne.
Rajojen sulkemista. Se on seuraava asia jonka tajuan napata kunnolla korviini. No, se on lienee ainakin parasta. Välttämätöntä kaiketi.
Ehdin vain nyökätä puolittain hyväksyvästi Loskaisen Syysaamun sanoihin, kun Cleopatra puuttuu puheeseen. Olinkohan minä nyt liian omissa ajatuksissani? Ajatukset täytyisi ehkä pukea sanoiksi. mutta en halunnut keskeyttää muita.
Ratkaisuna yksi parhaimmista. Niin. No. Niin. Sitten hiirakko jatkaa kysyen parantajista, jolloin vihdoin tunnen että saan itsekin sanottua jotain keskustelun väliin. Hyvähän tosin se oli että keskustelu oli vilkasta.
"Rajojen sulkeminen...", aloitan hieman raskaaseen sävyyn, "on varmaan ainoa ratkaisu vaikkei se minua täysin miellytäkään. Turvallisin varmaan silti. Silti minusta kuulostaa hyvin karulta jättää laumattomat oman onnensa nojaan kuolemaan tautiinsa. Vaikka tiedän että kukaan teistä ei todella tarkoita tai toivo sitä, mutta ymmärtänette silti mitä tarkoitan. Jonkun on pakko auttaa heitä tai se on mielestäni vain julmaa."
"Minun on ikävä kyllä myönnettävä myös että vuoristoponeilla ei ole parantajaa", sanon viitaten sitten turvallani lyhyesti Cleopatraan joka oli asiaan pureutunut.
"Meillä oli ehdokas, mutta häntä ei ole näkynyt kokonaiseen vuoteen, jopa pidempään aikaan, ja uskon että hän on lähtenyt saarelta", jatkan ja harkitsen hetken jatkaisinko enää lausettani kuten olin aikonut.
"Ja oma henkenikin ehti olla vaarassa myrkkykasvien takia. Ja koska meillä ei ole parantajaa.. Menetin näkökykyni väliaikaisesti mutta nykyään näen jälleen kohtuullisesti. Minun olisi ehkä pitänyt ilmoittaa siitä." Lauseen loppu kuulostaa hieman pahoittelevalta. Mutta toisaalta tuntui riskialttiilta tiedottaa siitä laajemmin kun en tiennyt sen pysyvyydestä. Jos vääriin korviin olisi kantautunut että olin sokea, niin se ei kuulostanut minusta yhtään hyvältä idealta.
"Joka tapauksessa siitä on jo pidemmälti aikaa."
"Pointtini ei kuitenkaan ole se, vaan se että taidamme todella tarvita parantajia tai parantajakokelaita. Minun mielestäni tällaisena hetkenä on hyvin turvatonta jos jokaisella laumalla ei ole jotakuta paremmin parantamiseen perehtynyttä. Keillä kaikilla on parantaja?" Lauseeni loppu myötäilee Cleopatran kysymystä ja vilkaisen odottavasti muihin.
kujakettu
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Sussu » 29. Heinä 2012 12:15

Kun vihdoin lopetan selitykseni, Belshet Stonehead avaa suunsa ensimmäisenä. Käännän katseeni suureen oriin, edelleen hiukan huojentuneena muisteltuani kokemaani, mutta keskityn joka tapauksessa vain hänen sanoihinsa. Nyökkään aina välissä. Ei oireita hänen laumalaisissaan, mutta en minäkään ollut toistaiseksi omissani huomannut vaikka olimme tasankohevosten lisäksi lähimpänä laumattomia..
Kurtistan hiukan kulmiani, kun ruunikko alkaa puhua rajojen sulkemisesta. Hän tosin ottaa myös puheeksi parantajat, jotka voisivat ehkä auttaa laumattomia. Ilmeeni muuttuu yhä vakavammaksi. Omassa laumassani ei ole yhtään parantajaa, mutten avaa vielä suutani vaan käännän katseeni seuraavaksi Loskaan. Hän on samoilla linjoilla, ja minusta tuntuu siltä, että olen itsekin - mutta miten me oikein voisimme auttaa laumattomia?
Siinä tapauksessa ainakaan, jos parantajatkaan eivät tienneet sen enempää tästä taudista, joka voi vaikka tappaa meidät kaikki..

Cleopatrakin ennättää puhumaan ennen minua, ja käännän katseeni häneen. Ratkaisuna yksi parhaimmista.. Niin, mitä muutakaan me voisimme tehdä?
Hän kysyy myös parantajista. Vuoristoponien johtaja avaa suunsa, ja katseeni kääntyy vuorostaan hänen suuntaansa. Nyökkäilen lähes huomaamattani, mutta lopetan kun hän sanoo ettei hänen - heidänkään - laumassaan ole parantajaa. Ruunikko mainitsee myös olleensa hengenvaarassa, ja puhuu vielä hetken aikaa kunnes hänkin kysyy, keillä kaikilla on parantaja.
"Rajojen sulkeminen taitaa olla ainoa vaihtoehtomme, ja mitä laumattomiin tulee niin autamme heitä tietysti jos se vain on mahdollista", avaan vihdoin suuni. Tuskin tunnistan ääntäni niin vakavana, mutta se lienee ihan ymmärrettävää ettei minua hymyilytä enää lainkaan.
"Ikävä kyllä minunkaan laumassani ei ole parantajaa tai ollut edes hommasta kiinnostuneita", enkä satu tuntemaan yhtäkään joka olisi ainakaan kertonut osaavansa mitään sellaisia juttuja mitä parantajien nyt kuului osata. Äänensävyni on hivenen pahoitteleva, vaikkei se tietenkään oma vikani ole. Ei se ole kenenkään vika.

Katseeni kiertää taas johtajissa ja johtajatarissa, odottaessani tietoa siitä mikä muiden laumojen tilanne on. Ylänköhevosilla siis on parantajansa, vuoristoponeilla ja aavikkohevosilla ei, entä muut?
Huokaisen syvään mutta mahdollisimman huomaamattomasti, taivaalle vilkaisten.
Sussu
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Siuri » 29. Heinä 2012 13:39

Tasankohevosten johtajatar myötäilee vain sanomisiamme, ja kysyy sitten parantajista.
Lejka ehtii kertoa, että heillä ei ole parantajia vuoristoponien alueella. Hän kertoo myös ikävästä tilanteesta, joka hänelle sattui aiemmin.
Mikä onni, että hän kuitenkin on kunnossa.
Mielessäni käy kuitenkin Aragon tilanne, kuinka hän menetti näkönsä myös eräiden kasvien takia. Sama kasvi kyseessä, kehtaisin epäillä?
Sitten Maustamaton Kermaviili kertoo myös, että aavikkoponitkin ovat vailla parantajaa. Sinäänsä huono asia, kun he ovat kaikkein alttiimpia leviävälle taudille - sijaitsevathan heidän alueensa niin lähellä laumattomien alueita.
"Ja meillä lumihevosilla on käytössämme yksi parantaja, Rijm", sanon ja käännän nimen kohdalla katseeni Cleopatraan.
"Voin heti ensitöikseni laittaa viestinviejän etsimään häntä ja kertoa tilanteesta. Kysyä, jos hän tietäisi jotain tästä sairaudesta", vastaan.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Sasu » 29. Heinä 2012 15:14

Olin osannut aavistellakin, että rajat suljettaisiin kokokaan. Ehkä osa laumoista voisi säästyä taudilta... kukaan ei ole vielä saanut selville, kuinka herkästi se tarttuu. Laumattomien alueella se oli levinnyt, mutta Mastamaton Kermaviili kertoo itse olevansa terve - onneksi. En kuitenkaan voi olla miettimättä, kuinka kauan tauti kykenee pysymään piilossa tarttumisena jälkeen. Entä, jos aavikkolaisten johtaja olikin saanut tartunnan, välittänyt sen eteenpäin viestinviejilleen ja sitä kautta meille kaikille? Jos sairaus tarttuisi niin helposti, se olisi jo levinnyt räjähdysmäisesti ympäri saarta... ei. Ei niin voi käydä. Asiasta ei ole mitään näyttöä, joten kieltäydyn ajattelemasta niin. Me olemme täällä estääksemme sen.

Rajojen sulkeminen taitaa tosiaan olla ainoa vaihtoehto, mutta en ole sen enemmän innoissani kuin muutkaan laumattomien totaalisesta jättämisestä oman onnensa nojaan. Toisaalta, jos sairastuneita hevosia on siellä täällä, tauti leviää paljon nopeammin, mutta...
"Sairastuneiden kerääminen samaan paikkaan saattaisi ehkäistä taudin leviämistä, ja toisaalta parantajien ei tarvitsisi juosta ympäri saarta etsimässä sairastuneita, mutta toisaalta se on myös tavallaan julmaa. Vaikka sairastuneet lähtisivätkin vapaaehtoisesti, en tiedä, kumpi on pahempi - että he vaeltavat saaren läpi jonnekin tiettyyn paikkaan, vai että he ovat edelleen laumansa keskuudessa. Mutta missä he ovatkin, ja mihin laumaan he kuuluvatkin, heitä ei voi vain jättää oman onnena nojaan."
Onko meidän vallassamme päättää, mitä he tekevät, minne he menevät? Olemme toki johtajia, mutta tässä ei pitäisi olla kyse johtajista ja alamaisista, vaan hevosista ja kaikkien hyvinvoinnista. Vaikka pakko jonkun on tämäkin tehdä; se, että joku on edes näennäisesti kiinni ohjaksissa, vähentää luultavasti massahysterian määrää. Päättömällä juoksentelulla tästä ei ainakaan selvitä.

Tasankohevosten johtajatar tiedustelee parantajien määrää ja nimiä, ja karu totuus alkaa valjeta. Eikö saarella todellakaan ole kuin kaksi parantajaa? Olin elänut toivossa, että muilla laumoilla olisi saattanut olla... Mutta ei. Ymmärrän kyllä, että parantajaksi ei opita hetkessä, mutta soisin heitä silti olevan enemmän. Lejkakin meinasi menettää näkönsä.. aivan kuten Arago. Vilkaisen vuoristoponien johtajaa, mutten sano mitään aiheesta. Käännän hetkeksi katseeni vuorollaan kuhunkin johtajaan kertoessani metsäponien tilanteesta.
"Metsäponeilla ei ole parantajia, eikä myöskään montaa rajavartijaa. Olen itse oppinut tuntemaan sademetsän kasveja, mutta en silti tiedä, mitkä niistä voisivat auttaa tautiin - enkä valitettavasti voi revetä joka paikkaan samanaikaisesti. Rajojenkin partioiminen voi osoittautua ongelmaksi. Yhteismaan sulkeminen täysin luultavasti vain lisää rajarikkureiden määrää, sillä kaikki eivät ehkä tajua, miten vakavasta asiasta on kyse, ennen kuin joutuvat kasvokkain sen kanssa", tuumaan vakavasti.
"Kuten Lejka sanoi, tarvitsisimme lisää parantajia ja ylipäätään hevosia, jotka haluavat auttaa. Nykyiset parantajammekin voisivat tietysti siirtää tietojaan eteenpäin joillekin halukkaille, jos suinkin suostuvat, tai edes tietävät, mikä tautiin auttaa. Mutta toisaalta heillä on nyt varmasti riittävästi töitä muutenkin."
En tiedä. Minäkin voisin opastaa muutamaa metsäponia, mutta en yhtään tiedä, mistä olisi apua. Lisäksi minun pitäisi samalla toimia rajavartijana, johtajana ja myös jossain määrin äitinä. Kuinka moni metsäponi ylipäätään on halukas auttamaan? Toki tapaamani metsäponit ovat vaikuttaneet mukavilta ja osa avuliailtakin, mutta pelko voi tulla kaiken tielle. Kuinka moni haluaisi olla vapaaehtoisesti tekemisissä sairaiden kanssa, edes kohdata heitä rajoilla ja käännyttää pois?
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Wohweli » 29. Heinä 2012 16:39

Kuuntelen kaikkien tarinointia ja tulen nopeasti siihen tulokseen, että asiat eivät olleet kovin hyvällä mallilla. Loskainen Syysaamu ilmoittaa siten, että hänen laumassaan oli yksi parantaja tittelillä kulkeva tamma nimeltänsä Rijm, muilta laumoilta ne taisivatkin sitten uupua, vaikka en vielä ollutkaan saanut Stonen lauman tilannetta. Rajavartioista ja parantajista oli kiljuvaa puutetta. Kuitenkin moni huomaa ehdottaa, että myös auttamaan halukkaat hevoset olisivat hyödyksi, mikä pitää hyvin paikkansa. Eihän homma edes toimisi jos kaikki työ kipattaisiin yksin parantajien niskaan. Kaikkien panos tulisi merkitsemään.
"No, jos yhtään lohduttaa ei minunkaan laumassani parantajaa ole," totean hieman sarkastisesti. Tieto ei todellakaan ollut lohduttava. Me joilla ei ollut laumassaan parantajaa olimme todella huonossa jamassa. Mielessäni häivähtää myös ajatus, että ehkä parantajan omaavat laumat jättäisivätkin avun tarjoamatta meille muille. Ehkä menen ajatuksissani liian pitkälle, mutta minulla oli yleinen asetelma olla luottamatta täysin kehenkään ja epäillä kaikkia.

"Eli rajat kiinni ja parantajille tiedot ja mahdollisuuksien mukaan heitä värvätään lisää," kertaan nopeasti ääneen mitä tähän menessää oltiin jo suunniteltu.
"Entä mitä muuta?" kysähdän jos jollakin olisi vielä jotakin ehdotetavaa. Omat aivoni löivät lähinnä tyhjää, paitsi sen suhteen, että tahdoin syyttää tästä kaikesta jotakuta. Tahdoin syntipukin jolle heittää haukut tilanteen aiheuttamisesta, se kyllä olisi varmaan turhaa sillä mokoma tautinen oli todennäköisesti jo kuollut.
"Parantajilta tarvitsemme kaikenlaista tietoa ja tiedon olisi myös hyvä liikkua nopeasti," pohdiskelen ääneen.
"On siis varmistettava, että meillä on terveitä ja hyväkuntoisia viestinviejiä joilla sopii toivoa olevan hyvä vastustuskyky sairauksia vastaan," tuon ajatukseni esiin.
Wohweli
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Siuri » 30. Heinä 2012 15:59

Gamette heittää ilmoille ajatuksen sairaiden keräämisestä yhteen paikkaan.
"En usko, että on kovin hyvä idea lähteä siirtämään sairaita hevosia saaren toisesta päästä toiseen", kommentoin hänen sanoihinsa, vaikka ei toinenkaan idea houkuta.
Gamette mainitsee myös sanan yhteismaan, joka itsessään tulee mieleeni vasta nyt. Tietenkin, yhteismaa on suurin riski levittää tautia laumojen keskuudessa. Ja sen sulkeminen on ainoa oikea ratkaisu tähän tilanteeseen.
"Tällaisessa tilanteessa jokaisen hevosen velvollisuudeksi kuuluisi vahtia rajoja - edes jonkin verran. Enkä usko, että kukaan hevonen haluaa tahallisesti sairastua, mutta olet aivan oikeassa sen suhteen, että niitäkin hevosia löytyy paljon, jotka vähät välittävät rajoista. Meidän on siis vain lisättävä rajojen vartiointia yhä tarkemmin", totean väliin. Jos jokainen hevonen katsoisi hieman rajojen perään, en uskoisi tämän koituvan ongelmaksi. Mutta sekin on loppupeleissä vain niin kiinni siitä, kuinka moni ottaa tämän taudin tosissaan.
Huokaisen huomaamattomasti.

Ei parantajia. Tilanteemme oli yksinkertaisesti huono. Rajavartijoistakin on pulaa.
Kuuntelen Cleopatraa, kun hän tiivistää kaikki käymämme asiat yhteen.
Sitten puhe siirtyy viestinviejiin. Minä voisin olettaa, että Mozzarella on tarpeeksi viisas pysymään poissa sairaiden hevosten läheltä, enkä halua uskoa, että hän sairastuisi.
Mutta se ei ole haluamisesta kiinni.
"Meidän tulisi varmasti pitää laumojen kesken kokoukset, joissa kerrotaan kaikesta tästä", totean sitten, vaikka ajatus varmaan on käynyt kaikilla mielessä. Turhaahan se olisi jokaiselle yksi kerrallaan kertoa viestinviejien avustuksella nämä asiat.
"Mutta mikä muiden laumojen tilanne muuten on viestinviejien suhteen? Ovatko he helposti tavoitettavissa tarvittaessa? Sillä parantajien ja toisten johtajien välillä tiedon tosiaan on pystyttävä kulkemaan", sanon ja vilkaisen Cleopatraa kuin jatkaakseni tämän puhumista.
"Lumihevosten keskuudesta viestinviejiä löytyy muutamia, mutta yritän saada käsiini halukkaita ja luotettavia hevosia, sillä heitä todella tarvitaan", kerron tilanteemme pohjoispuolella.

"Entäpä laumattomat. Heille tulisi myös ilmoittaa kaikesta tästä?" kysyn. Kuka on halukas viemään viestiä paikkaan, jossa tauti on pahimmillaan? Ja jossa hevoset ovat ympäri aluetta - hyvällä tuurilla he ovat levittäytyneet myös yhteismaalle, jolloin heidän etsimisensä on vielä vaikeampaa. Ja kuinka voi olla varma, että jokainen laumaton saa viestin?
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Enkelikello » 31. Heinä 2012 17:09

Laumattomien rajojen sulkeminen ei olisi aivan yksinkertaista, koska raja-alueita meillä oli kaikilla useita kilometrejä eikä suinkaan rajavartijoita niistä jokaiselle. Mietin hermostuneena ylänköhevosten puutteellista viranhaltijoiden määrää ja kuuntelin samalla, mitä muilla oli sanottavanaan. Lumihevosten johtajatar antoi ehdotuksensa rajojen täydellisestä sulkemisesta ja hänen perustellessaan näkemyksensä, en voi olla nyökkäämättä hiljaa. En haluaisi nähdä tilannetta niin pahana, mutta... tilannehan oli paha.
"Mmnh. Me emme voi tosiaan tietää tietää, kuinka laajalle tämä tauti on jo levinnyt. Joten ei voi sanoa, että vain laumattomien maat olisivat... no, uhka", myönsin ja päästin huokaisun huulieni välistä.

Cleopatra tiedusteli parantajien määrää ja hänen sanoessaan asian ääneen, minä tajusin ettei tämäkään ollut ehkä niin hyvissä kantimissa, kuin olin toivonut. Ei parantavan kasvin erottaminen tuhannesta muusta ollut mikään yksinkertainen asia, eikä näin ollen voinut olettaa että meillä olisi varaa lähettää montaa heistä laumattomien alueille. Minäkin kyllä tiesin muutaman kasvin myönteisistä vaikutuksista vaikkapa rasituksen jälkeiseen toipumiseen ja pieniin haavoihin, mutta kyseessä oli hengenvaarallinen tauti eikä naarmu polvessa. Lisäksi en ollut aivan varma, mitä Afgeleopen Zoe olisi mieltä siitä, että hänet lähetettäisiin laumansa mailta hätätilan aikana auttamaan laumattomia. En sanonut tätä tietenkään ääneen, koska se olisi ollut toivottomuutta lietsovaa ja varmaankin hieman epäkohteliasta Zoea kohtaan.
"Meidän parantajamme on m, arpinen tamma joka ontuu toista etujalkaansa. Hänen nimensä on Afgeleopen Zoe. Otan häneen yhteyttä heti tämän kokouksen jälkeen", kerroin lyhyesti Zoen tunnusmerkit.

Vuoristolaisjohtajan kertomus saa minut vilkaisemaan häneen myötätuntoisena, mutta koska hän vaikutti nyt olevan kunnossa ja kertoi varsinaisen asiansa liittyvän niin ikään ennemminkin parantajiin, en sanonut asiaan mitään.
Huojennuin, kun Loska pystyi kertomaan myös heidän laumastaan löytyvän parantaja, mutta muilla ei tuntunut olevan samanlaista uutista kerrottavaksi. Gameten kertoessa, että myös heidän laumassaan oli pulaa paitsi parannustaitoihin perehtyneistä, myös rajavartijoista. Viestinviejienkin läsnäolo olisi erittäin tärkeää, eikä heitäkään ollut meillä enää kuin Faramir sen jälkeen kun Atlacas kuoli. Nyökkäsin lyhyesti ja huomasin jälleen huokaisevani ahdistuneesti.
"Minunkin on kerrottava, että ylänköhevosilla on enää yksi rajavartija ja viestinviejä. Heidän nimensä ovat Tornado ja Faramir, enkä ole tavannut Tornadoakaan vähään aikaan. Mi-minä alan paikkaamaan tätä asiaa heti kokouksen jälkeen saatuani sairaudesta sanan parantajallemme ja tietysti kierrän itse rajoja", kerroin vuolaasti.
Kun tuli kysymys laumattomille ilmoittamisesta, vilkaisin itse varovaisesti Cleopatran ja Maustamattoman Kermaviilin suuntaan.
"Teidän alueennehan ovat lähimpänä. Toisen lauman viestinviejä pääsisi nopeasti laumattomien maille ja takaisin, eikä viestin kulkuun menisi tarpeettoman pitkää aikaa."

Sitten mietin vielä hetken aiemmin päähäni pälkähtänyttä ajatusta, vilkaisin samansuuntaisia ajatuksia ilmeisesti pyörittäneen Gametten suuntaan ja jatkoin.
"Löytäessäni Zoen aion myös pyytää häntä kertomaan hieman tarkemmin tämän taudin hoidosta, ehkäisystä tai edes... oireiden lievittämisestä. Voi tietenkin olla, ettei hänellä ole vielä vastauksia, mutta jos... kun niitä löytyy, aion pyytää häntä opettamaan minulle perusasioita voidakseni auttaa sairastuneita. Kysyn häneltä olisiko laumassa ehkä enemmän kiinnostuneita ja jos ei niin... Ehkä tällaiset perustiedot taudin hoidosta olisi hyvä saattaa meidän kaikkien... asioista pääosin vastaavien tietoon vaikkapa viestinviejien välityksellä? Tällainen välikäden tieto ei varmaankaan ole yhtä tehokasta, kuin suoraan parantajalta kuultu, mutta ehkä heidän ei kannata liikkua pitkin saarta, jos he... saavat tartunnan."
Katsoin ehdotukseni päätteeksi kaikkia paikalla olevia epävarmana. Nyt ahdistuksen ja pelon kylmä möykky ei enää liikahtanut vatsani pohjalta ollenkaan.
Katseeni pysähtyessä hetkeksi Heraan purin huultani. Ehdotukseni saattaisi tuntua erityisen pahalta niistä, joilla oli pieni ja taudille varmaankin alttiimpi lapsi hoidettavanaan. Ehkäpä vuoristoponien joukosta täytyisi etsiä joku toinen?
Enkelikello
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja kujakettu » 01. Elo 2012 14:48

[Äärimmäisen sekavaa taas kun liikaa viestejä välissä.. XDD]

Maustamaton Kermaviilikin näyttää olevan rajojen sulkemisen kannalla. Niin varmaan me kaikki, vaikka se ei se kaikista miellyttävin ratkaisu olekaan. Vilkaisen Shiningia joka on ollut hyvin hiljaa. Toisaalta tämä on hänelle vielä aivan uutta ja hänellä on Herakin huolehdittavanaan. Lapsi on käynyt emänsä jalkojen juureen lepäämään. Heille ei saisi sattua mitään pahaa...
Aavikkohevosillakaan ei siis ole parantajaa. Ei hyvältä näytä.. Pieni solmu jossain kurkkuni kohdalla hellittää kuitenkin edes häviävän aavistuksen kun lumihevosten johtajatar Loskainen Syysaamu kertoo että heillä on parantaja nimeltä Rijm. Nyökkään hiljaisen hyväksyvästi hänen sanoilleen. Parempi sekin kuin ei mitään.

Metsäponien johtajatar puhuu sairaiden kerämisestä samaan paikkaan. Niin, teoriassa se kuulosti hyvältä ja karmealta sekin, käytännössä epäilen josko se edes toimisi. En osaa sanoa siihen oikein mitään.
Sitten hän jatkaa, todeten että heillä on myös pulaa parantajasta sekä rajavartioista. Huokaisen synkästi.
"Meilläkin on pulaa rajavartioista...", mutisen hieman lyödyn kuuloisesti. Tämä ei kuulostanut nyt yhtään hyvältä, minusta jopa tuntuu kuin olisin laiminlyönyt omat velvollisuuteni johtajana kun meidän virkatilanteemme oli niin huono. Mutta en minä ketään voinut enkä halunnut pakottaa, kaiken piti lähteä vapaaehtoiselta pohjalta. Stonehead kertoo omansa lauman tilanteen virkojen suhteen.
Gamette mainitsee myös yhteismaan sulkemisesta. Ai niin.. Se se vasta olisikin helppo tapa levittää sairaus joka ikiseen paikkaan. Ei hyvä idea, ei tippaakaan. Gem vielä myötäilee sanojani siitä että tarvitsemme lisää parantamiseen perehtyneitä.
Puren vähän huultani, Loska puhuu että kaikkien oli yritettävä vahtia rajoja tällaisessa tilanteessa.
"Luulen että yhteismaa on pakko ainakin yrittää sulkea. Ajatelkaa miten helppo tapa se on saada levittämään sairautta yltympäriinsä kun kaikki saaren hevoset voivat mennä ja tulla sinne? Lisäksi kauempaa tulevat hevoset, vaikka jostain laumattomien alueen läheltä, joutuisivat matkaamaan monien muiden laumojen alueiden läpi matkalla ja levittämään sairautta mahdollisesti mukanaan. Se ei vain toimi."

Tasankohevosillakaan ei ole parantajaa. Voi elämän kevät, eikö meillä ollut kuin yksi parantaja? Belshet Stonehead onneksi mainitsee heillä olevan myös parantaja, arpinen tamma nimeltä Afgeleopen Zoe. No, kaksi parantajaa. Aina se oli yhtä parempi, mutta ei silti mikään miellyttävä luku kun laumoja oli kaikenkaikkiaan kuusi.
Sitten Cleopatra kertaa nopeasti että rajat suljetaan ja parantajia koetetaan värvätä lisää. Nyökkään synkeästi. Hän mainitsee myös viestinviejistä. Terveitä ja hyväkuntoisia joilla hyvä vastustuskyky sairautta vastaan. Ystäväni Ragenan... tuntuisi kyllä julmalta lähettää hänet toisille alueille kun sairaus oli yllämme. Mutta eihän muutakaan voinut tehdä. Hän oli viestinviejäni, oikeastaan viestinviejämme, ja ilman viestinviejää olisin todellakin ongelmissa.

Loskainen Syysaamu puhuu laumojen välisistä kokouksista johon nyökkään.
"Ne ovat varmasti tarpeen. Minun täytyisi joka tapauksessa esitellä Shining laumalaisille, ja nyt vielä koko tämä hässäkkä... Eiköhän se ole välttämätöntä."
Palomino vielä mainitsee oman laumansa viestinviejistä.
"Meillä on vain yksi viestinviejä mutta Ragenan on kyllä painonsa arvosta kultaa", totean, "hän varmasti on hyödyksi. Yritän mahdollisuuksien mukaan katsoa josko löytäisimme jonkun toisenkin halukkaan."
Hän vielä puhuu laumattomille ilmoittamisesta. Niin, kuka olisi se piruparka joka haluaisi joutua ilmoittamaan heille tilanteesta?
Stonehead puhuu Cleopatran ja Maustamattoman Kermaviilin suuntaan.
"Niin, se olisi varmaan helpointa...", myötäilen suuren orin sanoja. Ei varmasti mukavaa, mutta toisaalta se olisi kätevämpää kuin laittaa joku saaren toiselta puolelta, Gameten tai minun ja Shiningin laumasta viemään viestiä.

Lopulta Stone vielä puhuu taudin hoidosta ja ehkäisystä, oireiden lievittämisestä. Perusasioiden opettelemisesta ja siitä että perustiedot sairaudesta olisi hyvä saattaa meidän tietoisuuteemme esimerkiksi viestinviejien välityksellä.
"Eiköhän se olisi ihan järkevää", myötäilen hänen sanojaan, "mitä useampi tietää sairauden hoidosta ja sairaudesta itsestään, sitä parempi."
kujakettu
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Sasu » 19. Elo 2012 22:25

Ei, kukaan ei ilmoita, että parantajia olisi yhtään enempää. Stonehead kertoo ylänköhevosten parantajan tuntomerkit, ja yritän painaa ne mieleeni samalla, kun yritän kääntää tilanteen mielessäni positiivisemmaksi. Eihän kaksikaan paljon ole, mutta kun asiaa ajattelee, ainakin valtava urakka kutakuinkin puolittuisi. Vaikka he kuuluvatkin molemmat pohjoisiin laumoihin.. No, näissä olosuhteissa laumarajojen ajatteleminen on vain osittain edullista, siltä ainakin alkaa vaikuttamaan. Loskan mainitsemisssa laumakokouksissa rajojen sulkeutumista pitäisi kuitenkin joka tapauksessa painottaa. En voi kuin toivoa, että saan jokaisen laumalaisemme ymmärtämään, miten vakavasta asiasta tässä todella on kyse.

Kun puheeksi tulevat viestinviejät, huokaus ei ole kaukana.
"Minun laumassani on... no, ainakin yksi mahdollinen viestinviejä, kirjava ponitamma Délle", kerron muille johtajille. Hän on kyllä lupautunut auttamaan tarvittaessa, mutta entä nyt, kun tilanne on näin... riskialtis? En minä voisi häntä pakottaa mihinkään ja tavallaan ymmärrän, mikäli hän ei tällä kertaa halua ottaa tehtävää vastaan. No, siinä tapauksessa minun pitäisi keksiä jotain muuta, etsiä toinen halukas tai jotain. Asiat järjestyvät varmasti jotenkin. Sitä minä hoen itselleni luultavasti jokaisena yksin viettämänäni hetkenä, jota en käytä kuumeiseen suunnitteluun. Ainakaan en joudu toivon mukaan lähettämään metsäponien ainoaa ehkä-viestinviejää toiselle puolelle saarta kertomaan laumattomille mitä on suunnitelmissa. Katsahdan sekä Maustamatonta Kermaviiliä että Cleopatraa vakavasti Stoneheadin sanojen ja Lejkan myötäilyn jälkeen.
"Eihän se kaikista miellyttävin homma ole, mutta varmasti ymmärrätte, miten toivotonta olisi yrittää lähettää viestinviejä saaren toiselta puolelta", totean hieman pahoittelevaankin sävyyn. Ei kukaan varmasti haluaisi lähettää laumalaisiaan paikkaan, jossa tiedämme sairauden jo olevan liikkeellä, mutta onko meillä yhtäkään vakavasti otettavaa vaihtoehtoa?

Stoneheadin ehdotus kuulostaa minusta hyvältä, ja ilmeisesti muidenkin mielestä.
"Meidän olisi tosiaan hyvä olla mahdollisimman perillä siitä, minkä kanssa oikein olemme tekemisissä, ja mitä voimme itse tehdä. Minusta ainakin olisi helpottavaa, että pystyisin itsekin tarvittaessa ohjeistamaan tai hoitamaan tartunnan saaneita sen sijaan, että vain käskisin heidän pysyä etäällä muista", tuumaan vastaukseksi. "Tokikaan viestinviejien välityksellä ei ehkä voi toimittaa niin perusteellisia tietoja, kuin mitä parantajilta olisi mahdollista saada tavatessa kasvokkain, mutta perustiedotkin merkitsisivät paljon."
Katsahdan sekä Loskaa että Stoneheadia tavoitellen kummankin katsetta.
"Kun olette tavoittaneet parantajanne, kiertävätkö teidän laumojenne viestinviejät jokaisen johtajan luona, vai lähetämmekö omat viestinviejänne teidän luoksenne?"
Työtähän molemmat menetelmät teettävät, mutta se vain jakautuu eri tavalla. Toisaalta minullakin saattaisi ilmetä pikaista käyttöä ainoalle viestinviejälleni, mutta niin ikään myös Loska ja Stonehead saattavat haluta pitää viestinviejänsä mahdollisimman paljon ulottuvillaan sen sijaan, että lähettäisivät nämä pitkälle matkalle ympäri saarta. Kompromisseja on tehtävä joka tapauksessa. Vedän henkeä ja yritän terävöittää ajatukseni.

"Täysin suljetut rajat, tieto laumattomille, informaatio liikkumaan meidän ja parantajien välille, mahdollisuuksien mukaan lisää hevosia kaikkiin virkoihin, laumakokoukset.. jäikö jotain puuttumaan? Mitä muuta meidän pitää tehdä tai ottaa huomioon, vieläkö jollakulla on ehdotuksia, ideoita?" Katsahdan jokaista vuorollaan valppaasti. Onko meiltä jäänyt jotain huomaamatta, tai vieläkö joku löytäisi lisää keinoja ehkäistä ja hillitä epidemiaa? Virkaan nimitettyjen hevosten puute tuntuu olevan yksi polttavimmista ongelmistamme sekä ehkäisyn että hillinnän suhteen, mutta sen korjaamiseksi meidän pitää kääntyä ennemmin laumalaistemme kuin johtoportaan puoleen, sillä viime kädessä laumojen jäsenet ovat niitä, jotka saavat tämän toimimaan. Jos he eivät tee yhteistyötä kanssamme, olemme pulassa - me vain pistämme asiat liikkeelle, ja suunnitelmamme joko toteutuvat tai sitten eivät, riippuen laumalaisista. Jokaisen panos olisi arvokas..
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Enkelikello » 24. Elo 2012 22:15

[ Heitän tähän väliin nopeasti. ]

Viestinviejät todellakin nousisivat arvoonsa näinä aikoina, kuten keskustelumme yksityiskohdat antoivat pian ilmi. Heidän olisi oltava valmiit välittämään tietoa lauman sisällä, jotta johtajien lisäksi myös laumalaiset ja aniharvat parantajamme pysyisivät ajantasalla. Toisaalta olisi joka laumalla myös oltava nopea, rankassa tilanteessa kylmäpäisenä pysyvä henkilö välittämässä tarpeen vaatiessa tietoa laumarajojen ylitse taudista huolimatta. Ja nyt itse olin ehdottanut parantamisen perustaitoihin perehdyttämistä viestinviejien välityksellä. Gamette esitti kysymyksen, johon en suoralta kädeltä osannut vastata mieleni askarellessa hetken edesmenneessä viestinviejässämme, Atlacasissa. Kuinka Faramirin olisi mahdollista hoitaa se kaikki yksin? Totta kai muissakin laumoissa oli viestinviejiä, mutta kuitenkin... Yksi viestinviejä ei riittäisi sitten millään.

Huokaisin vaikeana ja katsoin lumihevosten johtajattareen.
"Ehdottaisin, että meidän viestinviejämme tuovat tiedon muiden laumojen viestinviejille heti, kun saamme parantajiltamme jonkinlaisen ajatuksen sairaudesta ja mahdollisista hoitokeinoista. Tieto ei saa vääristyä matkalla, joten lienee parempi ettei se kiertäisi kovin monesta suusta toiseen. Olemassaolevat tiedot voitaisiin kertoa laumakokouksissa, kun koko lauma on kuulolla. Ei syntyisi paniikkia lietsovia väärinkäsityksiä."
Ainakaan toivottavasti.
"Pyydän viestinviejäämme viemään tiedon tasankohevosille ja aavikkohevosille. Jos viestinviejä sattuu olemaan muualla juuri silloin, hänen olisi hyvä puhua suoraan laumojen johtajille. Ehkä lumihevosten joukosta löytyy viestinviejä tai edes väliaikainen vapaaehtoinen viemään sana metsäponeille ja vuoristoponeille..?", jatkoin ja katsoin huultani purren Loskaan. Olisimme todellisessa pulassa, mikäli meidän ainoilta parantajiltamme tuleva arvokas informaatio ei pääsisi eteenpäin viranhaltijoiden puuttuessa ratkaisevissa kohdissa.

Metsäponien johtajatar kertasi nopeasti kaikki käymämme elintärkeät asiat ja huomasin, että tällainen järjestelmällisyys sai minut hieman rauhoittumaan. Nyökkäsin hitaasti hänen sanojensa perään, mutta pysyin vaiti merkiksi siitä, ettei minulle tullut mieleen mitään lisättävää. Katselin johtajatovereideni kasvoihin ja toivoin, ettei kukaan löytäisi tästä laivasta enää uusia vuotavia reikiä.
Enkelikello
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Wohweli » 26. Joulu 2012 01:06

Johtajat hoi!

» Kun Amethyst ja Sussu ovat lopettaneet on tämä peli kääntymässä vanhentumisen puoleen. Joten miten on? Jatketaanko tämä loppuun Lejka ja Maustis pyöräyttämällä NPC- hahmoiksi vai mennäänkö kenties tällä kertaa siitä mistä aita on kaatunut eli: koneillistetaan koko lopputulos ja tiivistetään koko loppu kokouksen tapahtumat samaan purkkiin? Ei ehkä houkuttelevin vaihtoehto, mutta juoni olisi aika jo saada paremmin käyntiin mikäli tätä tahdotaan kaikista hidasteista huolimatta kokeilla!
Wohweli
 

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Sasu » 26. Joulu 2012 12:48

[Käytännössähän tämä peli taisi jo muutenkin olla muutamaa viestiä vaille paketissa, koska kaikki asiathan tosiaan on mielestäni käyty läpi eikä kellään taida olla lisättävää - lähinnä tässä vain tarvittaisiin Loskaa sanomaan että joo okei lumiset ilmoittaa eteenpäin kahdelle ponilaumalle, kunhan jotain tietoa parantamisesta etc. on, minkä jälkeen kukin lähtee taholleen odottelemaan viestiä ja järjestelemään laumakokoustaan. En tiedä, tarvitseeko poistumisviestejä ja sen sellaista varsinaisesti pelata, kun itse kunkin aktiivisuustilanne on mitä on, kun loput tapahtumat kuitenkin kohtalaisen selviä ovat. Ilmoituksiin voisi vaikka pistää jonkun tiedon siitä mitä täällä nyt on tarkalleen ottaen päätetty ja mitä tulee tapahtumaan, ja sitten parantajien konsultointi ja laumakokoukset vaan pystyyn.

Se saattaa tietysti hieman hidastaa, ettei kahdella laumalla yhtäkkiä ole johtajaa pitämässä kokousta, mutta toisaalta menee siinäkin varmaan aikansa, että edes parantajapeleistä päästään yli. :'D]
Since 07.09.2006
~ Gamette .:. Ciervo .:. Oscura Freccia .:. Megami .:. Orion ~
Avan piirroksesta kiitos Mwjanille, muokkauksesta kiitos Nipsulle!
Avatar
Sasu
Caralian covis
 
Viestit: 774
Liittynyt: 21. Maalis 2010 22:48

Re: Jokaisesta joku välittää [YM - HM]

ViestiKirjoittaja Siuri » 28. Joulu 2012 21:29

[Mun puolesta pelin voi jättää tähän ja aloittaa johtajakokoukset. Jos kaikille tämä käy? Laitan joka tapauksessa topicin pystyyn.]

Loska ilmoittautuu laittamaan lumiset ilmoittamaan tietoja ja poistuu.
Sachin pelinurkka ~ Aikajana ~ Seuranhaku ~ DA
Sachi köpötellyt mukana 06.03.'10 ->

o. Falcon - Ylänköhevonen
o. Lawless - Lumihevonen
t. Loska - Lumihevosten johtajatar
t. Titania - Tasankohevonen
t. Nessa - Vuoristoponi
o. Tuisku - Lumihevonen
o. Arthur - Vuoristoponi
t. Meg - Tasankohevonen
o. Lucas - Ylänköhevonen
t. Sinna - Metsäponi


» Matkalla kulkeneet: Adolf, César, Luna, Thalassa, Kashmir, Halla, Zephyr, Roll, Vonder & Darius
Avatar
Siuri
Admin
 
Viestit: 3039
Liittynyt: 20. Huhti 2010 17:01
Paikkakunta: Tampere

Edellinen

Paluu Havumetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron