Kun seikkailu alkoi...

Metsä on melko avaranpuoleista aluetta, joka on loistava ajanviettopaikka helppokulkuisen maaston sekä metsien hyvän kunnon vuoksi. Monet hevoset saattavat ottaa laukkakisoja keskellä havumetsiä pujotellen kuusien ja mäntyjen oksien väleistä, kerta tilaa sen verran löytyy, vaikka silmien täytyy silti olla auki, ettei pää kalahda puunrunkoon vauhdin hurmassa.

Kun seikkailu alkoi...

ViestiKirjoittaja Almuli » 29. Marras 2012 16:36

[Yksinpeli. Muuten, uudet hepokamut olis Floralle plussaa, niin jos jaksaa vaivautua, voi ehdottaa peliä. + Ropetaidot sulailemassa, kun ovat jäätyneet]

Floýrice

Pari päivää oli kulunut siitä, kun löysin itseni valkean vaahdon keskeltä, rannalta lokoilemasta. Ei mennyt kauaa, kun olin jo päässyt vauhtiin, tutkimaan tätä saarta. Olin selaillut itsekseni jo muutaman metsän, mutta vaikka jalat olivat hiestä kuumat, puhkuin intoa uuden paikan johdosta. Äiti ja sisarpuolet saivat jäädä kauuuuas taakse, enkä tulisi, ainakaan toivottavasti, enää koskaan miettimään heitä. Huomasin itsekin, että olin heti varovaisempi uusia hevosia kohtaan, kuin tuolloin. Olin tutkimusretkeni aikana tavannut pari hevosta, jotka olivat koittaneet tehdä tuttavuutta. Eräs rautias tamma oli kertonut saaren nimeksi "Caralia" ja kannustanut liittymään laumaan. Hänen ehdottamansa lauma taisi olla Lumihevosten lauma. Se kuulosti hyvältä, koska synnyinsaarellani asuin lumisessa vuoristossa.

Pysähdyin metsän perälle, ja keikahdin nojaamaan vieressä nököttävään kuuseen. Vaikka ilma oli viileä, runkoni oli lämmin kuin auringossa lojunut kivi. Huomasin nyt, kuinka jalkojani kihelmöi, ja poltteli. Hengähdin syvään, ja valuin puuta vasten maahan, ja koukistin jalat. Kun olin muotoillut itseäni hyvään asentoon, silmäni liukuivat automaattisesti kiinni. Mustan harjani otsatukka peitti mukavasti silmäni metsikön läpi pursuavalta auringonvalolta. Rentouduin täysin. Pehmeä multamaa tuntui ihanalta kyljen alla sellaisen merireissun jälkeen. Olihan se aika pelottavaa olla uudella saarella, mutta olen ollut aina enemmän optimistinen. Lisäksi, saarellahan asui muita hevosia, joten ehkä vielä ehtisin tutustua johonkuhun täällä.
Almuli
 

Paluu Havumetsä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron